Suspekt annons ledde till journalistisk granskning

JOURNALISTI
17.10.2019

Lina Laurent, text

”Snabb betalning!”, ”Kostnadsfria hembesök”, ”Vi köper smycken av bärnsten och betalar bra”. Annonsen som publicerades i Vasabladet (10.9) och Österbottens Tidning (11. 9) lovade bra pris på guld, smycken, pälsar och antikviteter. När Vasabladet-journalisten Marcus Lillkvist tog en närmare titt på annonsörerna visade det sig att de blivit dömda i Sverige, den ena för grovt bedrägeri och den andra för grovt penninghäleri.

Att granska tidningens egna annonsörer hör inte till vardagen på redaktionen. HSS Medias vd och chefredaktör Niklas Nyberg säger att varningsklockorna började ringa då en prenumerant tog kontakt och sade att ingen svarat på numret i annonsen.

”Vi kände att vi ville ta ansvar eftersom vi publicerat annonsen. Därför var det självklart att ge den granskande bollen till redaktionen och låta den journalistiska bedömningen avgöra om det skulle bli en artikel eller inte”, säger Nyberg.

Att annonsen över huvud taget publicerades berodde enligt Nyberg på ett mänskligt misstag.

”Vi har ett system på annonssidan för att undvika att hamna i dylika situationer men i det här fallet brast det i de olika stegen. Tack vare redaktionens jobb kunde läsarna ändå skapa sig en egen bild.”

Marcus Lillkvist hittade rätt snabbt, via olika svenska webbplatser, information som hjälpte honom att hitta tidigare domar mot annonsörerna.

”Det var länge sedan domarna kom (2011) men vi ansåg att de var relevanta för våra österbottniska läsare.”

Personerna han fick tag på intygade att företaget hade goda avsikter och uppskattade inte att tidningen lyfte fram gamla domar.

”Den ena sade att jag skulle få prata med hennes advokat men faktum är att den advokaten inte har hört av sig.”

Marcus Lillkvist har inte förut granskat tidningens annonsörer. Däremot har han tidigare under sin journalistkarriär gjort prisjämförelser mellan butikskedjor.

”Om jag minns rätt så har det nog hänt att någon butik då kontaktat annonsavdelningen med mindre positiv respons.”

Annonsen som publicerades i HSS Medias tidningar publicerades också i Hufvudstadsbladet den 1 september.



1 2021
Arkisto

Journalismin seuraavat sata vuotta

Journalistiliitto täyttää maaliskuussa 100 vuotta. Vuosisadan aikana on tapahtunut paljon: olemme saaneet esimerkiksi radion, television, internetin ja sosiaalisen median, mutta myös journalismin ansaintamallien kriisin. On aika kuvitella, miltä tulevat vuosikymmenet voisivat näyttää. Journalisti pyysi ennusteita kymmeneltä ajattelijalta.

Mitä puoluetta politiikantoimittajat ryöpyttävät eniten? Miten he suhtautuvat eri pääministereihin? Entä työmarkkinajärjestöihin?

Journalisti analysoi kuuden tunnetun politiikan toimittajan kolumnit, näkökulma-artikkelit ja muut mielipiteelliset tekstit.

Tähtäät isona kansanedustajaksi, Hanne Aho

Sata vuotta täyttävän Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho haluaa tulla tasapainoiseksi ihmiseksi ja haaveilee tes-neuvotteluiden aikana paluusta Suomen Kuvalehden graafikoksi.

Toimittajat, persuuntuneita vai vihervasemmistoa?

”Suomessa perussuomalaisten pelikirjasta tuttu ikävän journalismin esittäminen puoluepolitiikkana vaikuttaa hiljalleen saavan suosiota useamman poliittisen liikkeen piirissä”, kirjoittaa Janne Zareff.

Toimittajan tasapuolisuus ei auta, jos luottamus on menetetty

Yksikään ihminen ei tee työtään arvotyhjiössä. Onneksi juuri kukaan journalisti ei kuvittele olevansa täydellisen objektiivinen yli-ihminen, johon arvot tai elämäntilanne eivät vaikuta, kirjoittaa Maria Pettersson.

Lisää aikaa eropakettia harkitsevalle

”Ensimmäiset päivät irtisanomisen jälkeen voivat mennä täysin sumussa. Pitäisi pystyä soittamaan monta puhelua, kysyä oikeita kysymyksiä, omaksua vastauksia ja tehdä niiden perusteella päätös, jonka vaikutukset tulevaisuuteen ovat joka tapauksessa epävarmoja”, kirjoittaa Journalistiliiton juristi Sanna Nikula.

Korona sävytti median vuotta 2020

Korona muutti työtavat ja kiihdytti media-alan murrosta ja Yhdysvalloissa käytiin vaalit. Tapahtuiko media-alalla muutakin? Kokosimme yhteen vuoden 2020 keskeiset journalismiuutiset.

Päivi Lehtomurto vaihtoi nuorten median työterveysaiheisiin

Päivi Lehtomurto aloitti joulukuussa Työterveyslaitoksella mediaviestinnän erityisasiantuntijana. Sitä ennen hän työskenteli kymmenen vuotta Demissä.

Etusivu uusiksi

Kun Susanna Luikku sai Suomen olympiajoukkueen tiedottajalta viestin, ja sitten tuli kiire.

Journalistiliiton uuden ilmeen suunnitteli Tuija Tarkiainen ja uuden logon piirsi Camilla Pentti. ”Perinteinen leijona haluttiin säilyttää, mutta uusi leijona on modernimpi ja vähemmän kulmikas”, Tarkiainen kertoo.

Journalistiliitto saa uuden ilmeen

Tunnusvärit ja -fontit vaihtuvat, viestintämateriaalit muuttuvat ja logo päivitetään.

Ole korrekti, älä hyperkorrekti

”Tietoisuus siitä, että puhuttu ja kirjoitettu kieli eroavat toisistaan, voi johtaa ylenpalttiseen virallisuuden tai esimerkiksi kansainvälisyyden tavoitteluun”, kirjoittaa Ville Eloranta.

De nya journalisterna är influencers

Högermedierna satsar mindre på att producera den bästa journalistiken och mer på att främst bekräfta det tittarna redan tror, skriver Jeanette Öhman.

Sanomalehtimiehen näytenumero huhtikuussa 1924.

Lehti harrastuksen avuksi

Suomen Sanomalehtimiesten Liitto tarvitsi oman lehden, koska sisäinen tiedotus hoitui ”helpoimmin painokoneen kautta”.

Avarakatseinen humanisti

Toimittaja Jussi Kentala 24. 7. 1946 Veteli – 23. 11. 2020 Kauhava

Taitava taittaja - käytännössä ja teoriassa

Ulkoasupäällikkö Hannu Pulkkinen 8.11.1951 Pyhäjärvi – 6.12.2020 Helsinki 

Henkilökuvauksen lordi ja velho 

Valokuvaaja Kari Kaipainen 28. 9. 1952 Mikkeli – 2. 11. 2020 Espoo

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta