Mikäs pitkätukka se täällä pyörii?

JOURNALISTI
17.10.2019

Richard Nordgren, teksti
Kirjoittaja oli Yle X3M:n ensimmäinen kanavapäällikkö ja työskentelee nykyään Hufvudstadsbladetin uutispäällikkönä.

Helmikuussa 2001 työskentelin Ylen ruotsinkielisen radiokanavan X3M:n kanavapäällikkönä. Eräänä päivänä kävellessäni Radiotalon, nykyisen Mediatalon käytävillä työhuonettani kohti, näin, miten Metallväktarna-ohjelman toimittajat höröttelivät kuten aina studiossa omille vitseilleen. Studiossa istui myös joku hintelä, pitkätukkainen kaveri. Varmaan joku tuleva metallitähti tai harjoittelija, ajattelin.

Kiireiden keskellä huomasin kaverin aina silloin tällöin, milloin kantamassa cd-levyjä tai hakemassa printtejä tulostimesta. Joskus tavattiin toimituksen tiloissa ja moikattiin.

Eräänä iltana olin laittamassa ruokaa perheelleni, kun radiosta kajahti metalliohjelman tunnari. En ollut kuunnellut ohjelmaa vähään aikaan, joten päätin suoda sille hetken. Kaksi tuttua toimittajaääntä kantautui eetteriin. Sitten havahduin, että siellähän on kolmaskin ääni. Eikä se ollut haastateltavan.

Kolmas ääni oli aivan selvästi supliikkimiehiä ja sopi ohjelmaan kuin nakutettu. Hän mitä ilmeisemmin myös tiesi jotain musiikkigenreistä, joita ohjelmassa soitettiin.

Kävi ilmi, että kyseinen kaveri, Kjell Simosas, ”Kjell from Hell”, oli pyörinyt toimituksessa jo pari kuukautta. Hän oli ollut yhteydessä toimittajiin, tullut seuraamaan ohjelman tekoa – ja jäänyt. Simosas oli tehnyt ohjelmiakin. Palkkaa hänelle ei ollut maksettu.

Seuraavana päivänä tapasin kolmikon toimituksessa. Päädyimme siihen, että siitä hetkestä lähtien Simosas on avustaja ja saa työstään palkkion.

Kaikki kolme ovat edelleen Ylessä töissä. ”Kjell from Hell” juontaa omaa ohjelmaansa ja vuorottelee Yle Vegan viihdeohjelmissa. Vuodenvaihteessa hän palaa Yle X3M:n taajuudelle.



3 2021
Arkisto

Vaalikoneet vaikuttavat äänestyspäätöksiin. Millaista valtaa käyttävät koneiden tekijät?

Vaalikone ei ole lelu, vaan journalistinen tuote. Esimerkiksi Ylen vaalikoneen takana on kymmeniä tekijöitä, kymmeniä sivuja väitteitä ja yli puolen vuoden työ. Miten vaalikone rakennetaan reilusti? Miten siitä pitäisi kertoa käyttäjille?

Journalistiliitto on aina vaatinut mahdottomia

Loma, viisipäiväinen työviikko tai työehtosopimukset tuntuivat mahdottomilta ajatuksilta ennen kuin riittävä määrä ihmisiä alkoi vaatia niitä. ”Ei riitä, että jäämme vain puolustamaan saavutettuja etuja”, kirjoittaa Maria Pettersson.

Ilahduit, kun viisi alaistasi lähti kilpailevaan lehteen, Arno Ahosniemi

Kauppalehden vastaava päätoimittaja esittää olevansa ikäistään vanhempi mies, joka odottaa turhaan työtarjousta Etelärannasta.

Koskelan surman uutisoinnissa jäi kertomatta, kuka leikkasi lapsilta

”Helsingistä piirtyy uutisten kautta omituinen kuva kaupunkina, jossa jokin mystinen luonnonvoima kasvattaa luokkakokoja ja näkymätön käsi silppuaa erityisopetuksen kelvottomaan kuntoon”, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Historian ensimmäinen toimittajien työehtosopimus on ­allekirjoitettu! Edessä työnantajan Åke Heiniö ja Arvi V. Mäkinen sekä työntekijöitä edustanut Jyrki Juuti, takana Pauli Strandén ja Esko Muinonen vuonna 1967. Kuva: Uuskuva. SJL. KA.

Satavuotias Journalistiliitto aloitti pienenä herrakerhona ja kasvoi vahvaksi ammattiliitoksi

Journalistiliitto on taistellut journalistien oikeuksien ja paremman journalismin puolesta jo vuosisadan - työnantajan ja itse tsaarin vastustuksesta huolimatta.

Konflikten tar kontextens plats

”Nyhetsmedier kan inte bortförklara sitt ansvar för förvirringen genom att peka finger mot myndigheter och politiker”, skriver Dan Lolax.

Auttaisiko työvälinepooli, jos etätyö jää pysyväksi?

Ergonomisen työskentelyn järjestäminen ei ole yksin työntekijän vastuulla – ei työpaikalla eikä kotona työskennellessä, kirjoittaa Journalistiliiton juristi Tuomas Aalto.

Virus muuntuu, mutta sitä ei muunneta

”Joskus kieleen vakiintuu yhdyssanoja, jotka tarkoittavat keskenään samaa, vaikka niiden osat ovat eri järjestyksessä ja toinen on muutenkin saattanut vaikuttaa toista epäloogisemmalta”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Pikkukengillä potku omaan takapuoleen

Kiitos siististä sisätyöstä, ajatteli Heikki Kuutti hyisenä pakkaspäivänä. Sitten uutispäällikkö sai juttuidean.

Journalistien työttömyyskassa Finka sulautuu osaksi uutta jättikassaa

Uudesta kassasta tulee Suomen kolmanneksi suurin työttömyyskassa. Kolmen kassan yhdistyminen tuo liitolle säästöjä ja lisää kassan yhteiskunnallista vaikutusvaltaa.

Näin tekijänoikeusrahat kiertävät

Tekijänoikeusjärjestö Kopioston kautta kulkee vuosittain noin 50 miljoonaa euroa, jotka se jakaa eteenpäin tekijänoikeuksien haltijoille.

Nitrodiskotaiteilija on poissa

Taittaja-graafikko Hannu Marttinen 12. 9. 1945 Helsinki – 10. 2. 2021 Hämeenlinna

Pienestä naisesta jäi iso jälki

Toimittaja Leena Seretin 11. 11. 1959 Kemi – 28. 1. 2021 Sipoo

Päätoimittaja puolusti koskiluontoa ja periaatteitaan

Päätoimittaja Seppo Vento 13. 6. 1930 Vesanto – 9. 2. 2021 Joensuu

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta