Det talas mycket politik på Ålands gator och torg och de två tidningarna har dagligen flera sidor med insändare inför valet. ”Tyvärr har vi inte lyckats hålla oss borta från den globala trenden med personliga påhopp och billiga politiska poänger”, säger Jonas Bladh, politisk redaktör på Ålandstidningen och får medhåll av Johan Orre, ledarskribent på Nya Åland.

Åländska journalisterna upplever valhösten som ett VM-slutspel

JOURNALISTI
17.10.2019

Johan Svenlin, text
Hulya Tokur-Ehres, foto

Söndagen 20 oktober går ålänningarna till val och lagtingets sista session i slutet på september gav valdebatten rejält med bränsle. För journalisterna på Åland väntas en lång och händelserik höst, innan de kan ta jullov.

”Valrörelsen tog fart genast efter sommarsemestern och det blir nog först i mitten av december som vi kommer att kunna pusta ut lite igen” säger Jonas Bladh, politisk redaktör på Ålandstidningen.

När valet är avverkat väntar regeringsbildning, sedan läggs en landskapsbudget fram den sista oktober. I mitten av november diskuteras budgeten i en tredagarsdebatt, för att sedan gå en andra rond i mitten av december. Allt ska synas i sömmarna av de tre konkurrerande redaktionerna på Åland.

”För oss journalister på Åland är det här som ett VM-slutspel i fotboll. Vart fjärde år sitter vi på redaktionerna och funderar hur vi ska bräcka de andra med vår egen valbevakning”, avslöjar Bladh.

Nya Åland har sin gallupundersökning som ett trumfkort inför valet och Ålands Radio har satsat på flera specialserier, bland annat en där barn intervjuar partiledarna och en annan serie med reportage från Ålands alla 16 kommuner.

”Vi inledde planeringen av valbevakningen tidigt i år och på vår webbplats har vi valkompasser på svenska och engelska . Som vanligt direktsänder vi valvakan både på radio och tv”, berättar Camilla Karlsson-Henderson, redaktionschef och ansvarig utgivare på Ålands Radio.

Kommunsammanslagningar har tillsammans med skärgårdstrafiken varit de två stora diskussionsämnena inför valet. Under den gångna mandatperioden har de tre regeringspartierna klubbat igenom en reform där 16 kommuner ska slås ihop till 4 och dessutom beslutat om en storskalig satsning på infrastruktur. I sitt sista plenum kastade lagtinget alltså upp dessa stora frågor igen för att lösas av nästa regering.

”Enligt vår gallup blir Åländsk Center, som nu suttit i opposition, det största partiet. Det är inte omöjligt att den tidigare regeringens beslut för kommunreformen och skärgårdstrafiken rivs upp”, tror Johan Orre, ledarskribent på Nya Åland.

Allmänheten har som vanligt visat stort intresse för valfrågorna, men jämfört med det senaste valet 2015 märks att tonläget i debatten också på Åland har blivit mer hätskt.

”Jag tror inte att vi någonsin haft så mycket insändare som under den här valrörelsen. Trots att vi satt en maxgräns på 2 000 tecken fyller vi dagligen två – tre sidor i tidningen med insändare. Tyvärr har vi inte lyckats hålla oss borta från den globala trenden med personliga påhopp och billiga politiska poänger”, konstaterar Bladh.

”Det aggressiva diskussionsklimatet har också oroat mig. Vi gör vad vi kan för att debatten ska hålla en saklig ton, men vi kan trots allt bara påverka debatten i vår egen tidning medan politisk diskussion i dag förs i allt större utsträckning på sociala medier”, medger Johan Orre.



9 2019
Arkisto

Kuolema toimituksessa

Kollegan kuolema pysäyttää toimituksen ja tuo työyhteisön hoidettavaksi paljon käytännön asioita. Surun hoitamiseen ei sen sijaan ole valmista reseptiä.

Daniel Nissén, Lukas Kallenberg,  Mathilda Kull och Karolina Åsmus jobbar på Vasabladet. De unga journalisterna upplever att inhoppare och fast anställda behandlas likvärdigt. Alla är inbjudna till samma personalfester och interna fortbildningar och ingår i samma diskussionsforum. ”Man är en i gänget. Det är viktigt att man får vara med i gemenskapen för att trivas på jobbet”, säger Mathilda Kull.

Journalistförbundet ifrågasätter en praxis där många inhoppare jobbar heltid länge

Under vilka villkor jobbar inhopparna och hur mycket av jobbet görs egentligen av dem? Journalisten utredde en brokig praxis.

Naistenlehdet laajentavat naiskuvaa

”Juuri naistenlehdet ovat tehneet naisia näkyviksi ja laajentaneet naiskuvaa sekä lisänneet ylipäänsä suvaitsevaisuutta kertomalla erilaisuudesta”, kirjoittaa Iina Artima-Kyrki.

Työnantaja esittää poikkeuksellisen törkeitä muutoksia työehtosopimuksiin

Mitä tapahtuu, jos työntekijä marssii neuvottelupöytään samanlaisin esityksin kuin työnantaja? kysyy Maria Pettersson.

Politiikkaa on helpompi tehdä, kun toimittajat eivät kyttää, Veli Liikanen

Vihreät päätti lopettaa puoluelehtensä rahoittamisen toimitusta kuulematta. Puoluesihteeri Veli Liikanen ei halua avata aiheesta käymiään keskusteluja.

Moraalittomien väitteiden jyrkkä tuomitseminen ei välttämättä ole tehokasta

Jos jatkuvasti puhumme jostain radikaalina pidetystä ajatuksesta, tuolla ajatuksella on hyvät mahdollisuudet muuttua yhteiskunnan silmissä hiljalleen maltilliseksi ja mahdolliseksi, Janne Zareff pohtii kolumnissaan.

Du skall icke normalisera

Dan Lolax har svårt att acceptera tanken att det finns ämnen som journalister inte ska gå och peta i.

Työehdoista neuvotellaan salassa – miksiköhän?

Neuvottelut työn ehdoista pitävät Journalistiliiton puheenjohtajan kiireisenä. Eräs pimeä perinne mietityttää Hanne Ahoa.

Näin syntyy MTV:n meteorologin sääennuste

Forecan ja MTV:n meteorologi Miina Manninen tietää viikonlopun sään ennen kuin muu Suomi herää.

Olen Retail Manager, sanoi haastateltava

Yhä suurempi osuus yritysväestä tuntuu uskovan, että englanti parantaa menestyksen mahdollisuuksia kotimaassakin, Ville Eloranta kirjoittaa.

”Ilmastonmuutos trendaa nyt kaikkialla, ja ihan syystä. Mutta järjestöt ja brändit käyttävät ilmastoahdistusta keppihevosena omalle asialleen. Joskus on vaikea erottaa, mikä on aiheellista ja mikä ei”, Maria Veitola sanoo.

Maria Veitola kysyy tyhmiä ja se kannattaa

”Se ei aina ole helppoa, mutta usein toimittajan kannattaisi tekeytyä vähän hölmöksi. Katselijat ja kuuntelijat kiittävät, kun tulee parempi ohjelma”, toimittaja Maria Veitola sanoo.

Moni maalittamiseen soveltuva rikosnimike on asianomistajarikos. Yksittäisen virkamiehen kynnys rikosilmoituksen tekemiseen voi olla korkea. Muiden muassa poliisi, syyttäjät, tuomarit ja käräjäoikeuksien laamannit toivovat asiaan pikaista muutosta.

Maalittaminen halutaan kriminalisoida, mutta asia etenee hitaasti

Päättäjät puhuvat julkisuudessa asian kiireellisyydestä, mutta oikeusministeriössä mitään hanketta ei ole käynnissä.

Tapahtumien ”sivutuotteena” syntyy yhteisöllisyyttä

”Jo Helsingin Sanomalehtimiesyhdistyksen ja Aikakauslehdentoimittajien yhdistyksen yhdistymistä suunniteltaessa tavoitteeksi otettiin hyvät jäsentilaisuudet”, kirjoittaa toiminnanjohtaja Kaija Plit.

Tinkimätön toimittaja ja aktiivinen osallistuja

Kuolleita: Toimittaja Tuula Helariutta 24. 4. 1949 Punkalaidun – 10. 9. 2019 Huittinen

”Journalistin tehtävä on kysyä miksi”

Kuolleita: Toimittaja Martti ”Maxi” Kaukonen 15. 9. 1947 Rovaniemi – 12. 10. 2019 Kuopio

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta