Jyrsijä ei pysynyt uskollisena latinalle

JOURNALISTI
17.10.2019

Ville Eloranta l Twitter: @ville_eloranta Kirjoittaja on Helsingin Sanomien kielenhuollosta vastaava toimittaja ja suomen kielen lautakunnan jäsen.

Ajatus gerbillistä oli sinänsä kaunis, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vielä viime vuosikymmenen alussa saattoi yllättyä etsiessään lemmikkijyrsijää sanakirjasta. Kielitoimiston sanakirjan edeltäjä Suomen kielen perussanakirja ei tuntenut gerbiiliä vaan gerbillin.

Ajatus oli sinänsä kaunis. Olisi johdonmukaisempaa kirjoittaa gerbilli kuin gerbiili, koska sanan taustalla on latinan gerbillus. Ratkaisussa oli silti yksi heikkous: kukaan ei puhunut gerbilleistä. Kielitoimiston sanakirjan ensimmäisissä versioissa gerbiili olikin jo gerbillin rinnalla, ja sittemmin tuo tunnontarkka muoto on siirtynyt historian hämärään.

 

Sanakirjoihin ei pelkästään lisätä uusia sanoja. Sana-artikkeleja myös päivitetään ja välillä jopa poistetaan, kun sana tai muoto on osoittautunut tyystin tarpeettomaksi.

Oikeinkirjoitusta koskevat päivitykset johtavat usein uuden, erillisen sana-artikkelin luomiseen, koska sanakirjaan lisättävä muoto ei välttämättä ole täysin syrjäyttänyt vanhaa. Esimerkiksi sampoo-muodolla on tuskin ollut koskaan valtavaa ihailijajoukkoa, mutta jotkut käyttävät sitä yhä, vaikka etenkin tuotepakkauksissa lähes yksinomainen shampoo on jo lisätty sanakirjaan.

Asiatyyliin pyrkivän kirjoittajan ei yleensä ole syytä kapinoida Kielitoimiston sanakirjan linjauksia vastaan. On silti edelleen tapauksia, jotka heijastelevat heikosti kielenkäytön todellisuutta. Esimerkiksi huumekasvi khatin tilalle suositettavan muodon kat tulevaisuus – tai nykyisyys – ei vaikuta kovin valoisalta. Servietti taas on saanut rinnalleen tällä vuosikymmenellä servetin, mutta onko se todella vain arkityylinen versio servietistä vai huokuuko servietti pikemminkin ajan patinaa?

Itse asiassa ei ole aivan totta, ettei gerbilliä olisi käytetty lainkaan. Google-haun tarjoamat harvat järkevät suomenkieliset esiintymät keskittyvät kuitenkin lähinnä yhteen seikkaan: mistä tämä muoto on oikein tullut?



5 2020
Arkisto

Tämä voi olla ainoa tilaisuutemme mediatukeen

Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa valtio on jakanut journalismille koronatukea 24 – 66 miljoonaa euroa normaalin mediatuen päälle. Suomessa tiedonvälitystä ei tueta, vielä. Nyt tilanne on kuitenkin lupaavampi kuin vuosikymmeniin, kirjoittaa Maria Pettersson.

Kuohuva toimitus on loistopaikka edetä uralla, Riikka Räisänen

Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittaja tietää jo, kuka kolumnisti seuraavaksi ehdottaa yhtiön rahoituksen leikkaamista.

Koronan mukana kiire katosi ja filosofia palasi

Kodissamme on nukuttu enemmän kuin aikoihin. Yhtenä yönä en saanut unta, kun olin nukkunut niin jumalattoman paljon edellisinä, kirjoittaa Lauri Rotko.

Medier med mössan i hand

”Det är problematiskt om mediernas roll och deras stödbehov villkoras med coronavirusutbrottet”, skriver Dan Lolax.

Mediatuki on demokratiatuki – ja poliitikkojen olisi aika ymmärtää se

”Median asia ei ole vain median asia. Se on kansalaisten asia. Ja tämä tuntuu poliitikoilta unohtuneen”, kirjoittaa Hanne Aho.

Arvoisat kansalaiset, muistakaa resilienssi!

”Lohdullista – mutta samalla oireellista – on se, että moni journalisti pyrkii edelleen selittämään resilienssin”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Verkko toi uutta ay-koulutukseen

”Verkkokoulutus osoittautui yllättävän käteväksi ja vuorovaikutukselliseksi koulutusmuodoksi”, kirjoittaa työehtoasiamies Terhi Tarvainen.

Direktsändningarnas man

Döda: Redaktör Tomas Ek 6. 1.1957 Helsingfors – 2. 5.2020 Helsingfors

Teräväkielinen pomo muisti myös kannustaa

Kuolleita: Päätoimittaja Pekka Hyvärinen 20. 7. 1951 Kuopio – 10. 5. 2020 Helsinki

Uutisia, ei niinkään analyysejä

Kuolleita: Toimittaja Olli Pohjanpalo 21. 3. 1954 Hamilton Kanada – 11. 5. 2020 Helsinki

”Julkaistu kuva oli hyvä kuva”

Kuolleita: Valokuvaaja Mauri Vuorinen 11. 10. 1928 Hämeenkyrö – 30. 3. 2020 Tampere

Oikeutta puolustava marjakapitalisti

Kuolleita: Toimittaja Helena Hyvärinen 6.11. 1950 Tampere – 1.5.2020 Tampere

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta