Jyrsijä ei pysynyt uskollisena latinalle

JOURNALISTI
17.10.2019

Ville Eloranta l Twitter: @ville_eloranta Kirjoittaja on Helsingin Sanomien kielenhuollosta vastaava toimittaja ja suomen kielen lautakunnan jäsen.

Ajatus gerbillistä oli sinänsä kaunis, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vielä viime vuosikymmenen alussa saattoi yllättyä etsiessään lemmikkijyrsijää sanakirjasta. Kielitoimiston sanakirjan edeltäjä Suomen kielen perussanakirja ei tuntenut gerbiiliä vaan gerbillin.

Ajatus oli sinänsä kaunis. Olisi johdonmukaisempaa kirjoittaa gerbilli kuin gerbiili, koska sanan taustalla on latinan gerbillus. Ratkaisussa oli silti yksi heikkous: kukaan ei puhunut gerbilleistä. Kielitoimiston sanakirjan ensimmäisissä versioissa gerbiili olikin jo gerbillin rinnalla, ja sittemmin tuo tunnontarkka muoto on siirtynyt historian hämärään.

 

Sanakirjoihin ei pelkästään lisätä uusia sanoja. Sana-artikkeleja myös päivitetään ja välillä jopa poistetaan, kun sana tai muoto on osoittautunut tyystin tarpeettomaksi.

Oikeinkirjoitusta koskevat päivitykset johtavat usein uuden, erillisen sana-artikkelin luomiseen, koska sanakirjaan lisättävä muoto ei välttämättä ole täysin syrjäyttänyt vanhaa. Esimerkiksi sampoo-muodolla on tuskin ollut koskaan valtavaa ihailijajoukkoa, mutta jotkut käyttävät sitä yhä, vaikka etenkin tuotepakkauksissa lähes yksinomainen shampoo on jo lisätty sanakirjaan.

Asiatyyliin pyrkivän kirjoittajan ei yleensä ole syytä kapinoida Kielitoimiston sanakirjan linjauksia vastaan. On silti edelleen tapauksia, jotka heijastelevat heikosti kielenkäytön todellisuutta. Esimerkiksi huumekasvi khatin tilalle suositettavan muodon kat tulevaisuus – tai nykyisyys – ei vaikuta kovin valoisalta. Servietti taas on saanut rinnalleen tällä vuosikymmenellä servetin, mutta onko se todella vain arkityylinen versio servietistä vai huokuuko servietti pikemminkin ajan patinaa?

Itse asiassa ei ole aivan totta, ettei gerbilliä olisi käytetty lainkaan. Google-haun tarjoamat harvat järkevät suomenkieliset esiintymät keskittyvät kuitenkin lähinnä yhteen seikkaan: mistä tämä muoto on oikein tullut?



9 2019
Arkisto

Kuolema toimituksessa

Kollegan kuolema pysäyttää toimituksen ja tuo työyhteisön hoidettavaksi paljon käytännön asioita. Surun hoitamiseen ei sen sijaan ole valmista reseptiä.

Daniel Nissén, Lukas Kallenberg,  Mathilda Kull och Karolina Åsmus jobbar på Vasabladet. De unga journalisterna upplever att inhoppare och fast anställda behandlas likvärdigt. Alla är inbjudna till samma personalfester och interna fortbildningar och ingår i samma diskussionsforum. ”Man är en i gänget. Det är viktigt att man får vara med i gemenskapen för att trivas på jobbet”, säger Mathilda Kull.

Journalistförbundet ifrågasätter en praxis där många inhoppare jobbar heltid länge

Under vilka villkor jobbar inhopparna och hur mycket av jobbet görs egentligen av dem? Journalisten utredde en brokig praxis.

Naistenlehdet laajentavat naiskuvaa

”Juuri naistenlehdet ovat tehneet naisia näkyviksi ja laajentaneet naiskuvaa sekä lisänneet ylipäänsä suvaitsevaisuutta kertomalla erilaisuudesta”, kirjoittaa Iina Artima-Kyrki.

Työnantaja esittää poikkeuksellisen törkeitä muutoksia työehtosopimuksiin

Mitä tapahtuu, jos työntekijä marssii neuvottelupöytään samanlaisin esityksin kuin työnantaja? kysyy Maria Pettersson.

Politiikkaa on helpompi tehdä, kun toimittajat eivät kyttää, Veli Liikanen

Vihreät päätti lopettaa puoluelehtensä rahoittamisen toimitusta kuulematta. Puoluesihteeri Veli Liikanen ei halua avata aiheesta käymiään keskusteluja.

Moraalittomien väitteiden jyrkkä tuomitseminen ei välttämättä ole tehokasta

Jos jatkuvasti puhumme jostain radikaalina pidetystä ajatuksesta, tuolla ajatuksella on hyvät mahdollisuudet muuttua yhteiskunnan silmissä hiljalleen maltilliseksi ja mahdolliseksi, Janne Zareff pohtii kolumnissaan.

Du skall icke normalisera

Dan Lolax har svårt att acceptera tanken att det finns ämnen som journalister inte ska gå och peta i.

Työehdoista neuvotellaan salassa – miksiköhän?

Neuvottelut työn ehdoista pitävät Journalistiliiton puheenjohtajan kiireisenä. Eräs pimeä perinne mietityttää Hanne Ahoa.

Näin syntyy MTV:n meteorologin sääennuste

Forecan ja MTV:n meteorologi Miina Manninen tietää viikonlopun sään ennen kuin muu Suomi herää.

Olen Retail Manager, sanoi haastateltava

Yhä suurempi osuus yritysväestä tuntuu uskovan, että englanti parantaa menestyksen mahdollisuuksia kotimaassakin, Ville Eloranta kirjoittaa.

”Ilmastonmuutos trendaa nyt kaikkialla, ja ihan syystä. Mutta järjestöt ja brändit käyttävät ilmastoahdistusta keppihevosena omalle asialleen. Joskus on vaikea erottaa, mikä on aiheellista ja mikä ei”, Maria Veitola sanoo.

Maria Veitola kysyy tyhmiä ja se kannattaa

”Se ei aina ole helppoa, mutta usein toimittajan kannattaisi tekeytyä vähän hölmöksi. Katselijat ja kuuntelijat kiittävät, kun tulee parempi ohjelma”, toimittaja Maria Veitola sanoo.

Moni maalittamiseen soveltuva rikosnimike on asianomistajarikos. Yksittäisen virkamiehen kynnys rikosilmoituksen tekemiseen voi olla korkea. Muiden muassa poliisi, syyttäjät, tuomarit ja käräjäoikeuksien laamannit toivovat asiaan pikaista muutosta.

Maalittaminen halutaan kriminalisoida, mutta asia etenee hitaasti

Päättäjät puhuvat julkisuudessa asian kiireellisyydestä, mutta oikeusministeriössä mitään hanketta ei ole käynnissä.

Tapahtumien ”sivutuotteena” syntyy yhteisöllisyyttä

”Jo Helsingin Sanomalehtimiesyhdistyksen ja Aikakauslehdentoimittajien yhdistyksen yhdistymistä suunniteltaessa tavoitteeksi otettiin hyvät jäsentilaisuudet”, kirjoittaa toiminnanjohtaja Kaija Plit.

Tinkimätön toimittaja ja aktiivinen osallistuja

Kuolleita: Toimittaja Tuula Helariutta 24. 4. 1949 Punkalaidun – 10. 9. 2019 Huittinen

”Journalistin tehtävä on kysyä miksi”

Kuolleita: Toimittaja Martti ”Maxi” Kaukonen 15. 9. 1947 Rovaniemi – 12. 10. 2019 Kuopio

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta