Onko eropaketti hyvä diili? Siitä päättämiseen tarvitaan aikaa ja rauhaa.

JOURNALISTI
17.10.2019

Tuomo Lappalainen

Kirjoittaja on Kanava-lehden tuottaja, Suomen Kuvalehden toimittaja ja Otavamedian pääluottamusmies.

Työsuhteiden päättäminen tapahtuu kaavamaisen mekaanisesti, vaikka siinä tilanteessa jos missä kaikkia pitäisi kohdella yksilöinä, kirjoittaa Tuomo Lappalainen

Otavamedian lehdissä käytiin yt-neuvotteluja lähes yhtäjaksoisesti yhdeksän kuukautta, toukokuusta 2018 helmikuuhun 2019, kukin toimitus vuorollaan. Neuvottelut herättivät paljon huomiota, sillä tällainen ketjuttaminen oli alalla uutta. Otavamediassakin edelliset isot yt:t olivat koskeneet yhtä aikaa koko taloa.

Näin pitkä yt-prosessi oli monella tapaa epäinhimillisen rankka. Erityisen raskasta oli odottaminen: milloin neuvottelut osuvat omaan toimitukseen ja miten ne siihen iskevät – vai säästyykö se jonkin ihmeen kautta?

Alussa jotkut epäilivät ketjutusta lähinnä keinoksi kiertää kuuden viikon neuvotteluaikaa. Uhan alla kun oli kerrallaan sen verran pieni joukko, että yksikköä kohti riitti neljätoista päivää.

Tästä tuskin oli kysymys. Jos yt:t olisi todella haluttu hoitaa lyhyemmällä kaavalla, kertarutistus olisi ollut sittenkin joutuisampi tapa.

Minulle ketjutusta perusteltiin sillä, että niin päästiin paremmin kiinni asioihin, jotka haluttiin muuttaa. Ilmeisesti se todella oli aito syy.

 

Kaikki yt-neuvotteluja käyneet tietävät, kuinka kaoottinen vaihe niiden lopetus monesti on. Mitä useampi työsuhde katkeaa, sitä vähemmän aikaa esimiehille jää yksittäisten ihmisten kohtaamiseen. Työsuhteiden päättäminen tapahtuu kaavamaisen mekaanisesti, vaikka siinä tilanteessa jos missä kaikkia pitäisi kohdella yksilöinä.

Viime aikoina työnantajat ovat yhä useammin tarjonneet irtisanomisten vaihtoehtoina paketteja, joihin kuuluu luopuminen takaisinottovelvoitteesta ja mahdollisuudesta riitauttaa neuvottelutulos. Uutisissakin näyttää hyvältä, että irtisanomisilta vältyttiin tai ne jäivät ennakoitua pienemmiksi.

Luottamusmies joutuu miettimään, kuinka hyviä diilejä paketit keskimäärin ovat. Onko x-kuukauden palkkaa vastaava kertakorvaus riittävä hinta menetetyistä oikeuksista?

Yksiselitteistä vastausta ei ole.

 

Ihmiset suhtautuvat töiden päättymiseen hyvin eri tavoin. On niitä, joille vanha työ on ollut koko elämä, ja toisia, jotka ovat vain odottaneet sopivaa hetkeä hypätä uuteen.

Toinen jakolinja menee siinä, miten itse kukin haluaa lähteä. Toisilta kynä putoaa saman tien ja he haluavat sulkea oven takanaan heti. Toiset lähtevät mieluummin hitaasti, tehden sovitut työt loppuun ja enemmänkin.

Joillekin oman lähdön syiden kuuleminen on vain puukon kääntämistä haavassa. Toisille on tärkeä tietää tarkasti, miksi juuri oma työ loppuu. Osa ymmärtää perustelut, osa ei – eivätkä ne aina olekaan yhtä vedenpitäviä.

Osa lähtijöistä tarvitsee myös toisia pitemmän ajan pakettiehtojen sulattelemiseen ja sen selvittämiseen, mitä paketti käytännössä tarkoittaa omalla kohdalla – ettei sitten myöhemmin tarvitse katua.

Kaikista näistä syistä pakettineuvotteluille pitäisi varata työntekijän niin halutessa riittävästi aikaa. Isoja päätöksiä ei pidä hoputtaa. Siitä jää vain paha mieli.

Yt-neuvotteluille on laissa säädetty tarkat aikaraamit, joista ei voi yksipuolisesti poiketa. Jos paketeista tulee jatkossa yhä tavallisempi osa yt-jälkihoitoa, olisi syytä harkita samanlaisia määräaikoja myös niiden tekoon.



9 2019
Arkisto

Kuolema toimituksessa

Kollegan kuolema pysäyttää toimituksen ja tuo työyhteisön hoidettavaksi paljon käytännön asioita. Surun hoitamiseen ei sen sijaan ole valmista reseptiä.

Daniel Nissén, Lukas Kallenberg,  Mathilda Kull och Karolina Åsmus jobbar på Vasabladet. De unga journalisterna upplever att inhoppare och fast anställda behandlas likvärdigt. Alla är inbjudna till samma personalfester och interna fortbildningar och ingår i samma diskussionsforum. ”Man är en i gänget. Det är viktigt att man får vara med i gemenskapen för att trivas på jobbet”, säger Mathilda Kull.

Journalistförbundet ifrågasätter en praxis där många inhoppare jobbar heltid länge

Under vilka villkor jobbar inhopparna och hur mycket av jobbet görs egentligen av dem? Journalisten utredde en brokig praxis.

Naistenlehdet laajentavat naiskuvaa

”Juuri naistenlehdet ovat tehneet naisia näkyviksi ja laajentaneet naiskuvaa sekä lisänneet ylipäänsä suvaitsevaisuutta kertomalla erilaisuudesta”, kirjoittaa Iina Artima-Kyrki.

Työnantaja esittää poikkeuksellisen törkeitä muutoksia työehtosopimuksiin

Mitä tapahtuu, jos työntekijä marssii neuvottelupöytään samanlaisin esityksin kuin työnantaja? kysyy Maria Pettersson.

Politiikkaa on helpompi tehdä, kun toimittajat eivät kyttää, Veli Liikanen

Vihreät päätti lopettaa puoluelehtensä rahoittamisen toimitusta kuulematta. Puoluesihteeri Veli Liikanen ei halua avata aiheesta käymiään keskusteluja.

Moraalittomien väitteiden jyrkkä tuomitseminen ei välttämättä ole tehokasta

Jos jatkuvasti puhumme jostain radikaalina pidetystä ajatuksesta, tuolla ajatuksella on hyvät mahdollisuudet muuttua yhteiskunnan silmissä hiljalleen maltilliseksi ja mahdolliseksi, Janne Zareff pohtii kolumnissaan.

Du skall icke normalisera

Dan Lolax har svårt att acceptera tanken att det finns ämnen som journalister inte ska gå och peta i.

Työehdoista neuvotellaan salassa – miksiköhän?

Neuvottelut työn ehdoista pitävät Journalistiliiton puheenjohtajan kiireisenä. Eräs pimeä perinne mietityttää Hanne Ahoa.

Näin syntyy MTV:n meteorologin sääennuste

Forecan ja MTV:n meteorologi Miina Manninen tietää viikonlopun sään ennen kuin muu Suomi herää.

Olen Retail Manager, sanoi haastateltava

Yhä suurempi osuus yritysväestä tuntuu uskovan, että englanti parantaa menestyksen mahdollisuuksia kotimaassakin, Ville Eloranta kirjoittaa.

”Ilmastonmuutos trendaa nyt kaikkialla, ja ihan syystä. Mutta järjestöt ja brändit käyttävät ilmastoahdistusta keppihevosena omalle asialleen. Joskus on vaikea erottaa, mikä on aiheellista ja mikä ei”, Maria Veitola sanoo.

Maria Veitola kysyy tyhmiä ja se kannattaa

”Se ei aina ole helppoa, mutta usein toimittajan kannattaisi tekeytyä vähän hölmöksi. Katselijat ja kuuntelijat kiittävät, kun tulee parempi ohjelma”, toimittaja Maria Veitola sanoo.

Moni maalittamiseen soveltuva rikosnimike on asianomistajarikos. Yksittäisen virkamiehen kynnys rikosilmoituksen tekemiseen voi olla korkea. Muiden muassa poliisi, syyttäjät, tuomarit ja käräjäoikeuksien laamannit toivovat asiaan pikaista muutosta.

Maalittaminen halutaan kriminalisoida, mutta asia etenee hitaasti

Päättäjät puhuvat julkisuudessa asian kiireellisyydestä, mutta oikeusministeriössä mitään hanketta ei ole käynnissä.

Tapahtumien ”sivutuotteena” syntyy yhteisöllisyyttä

”Jo Helsingin Sanomalehtimiesyhdistyksen ja Aikakauslehdentoimittajien yhdistyksen yhdistymistä suunniteltaessa tavoitteeksi otettiin hyvät jäsentilaisuudet”, kirjoittaa toiminnanjohtaja Kaija Plit.

Tinkimätön toimittaja ja aktiivinen osallistuja

Kuolleita: Toimittaja Tuula Helariutta 24. 4. 1949 Punkalaidun – 10. 9. 2019 Huittinen

”Journalistin tehtävä on kysyä miksi”

Kuolleita: Toimittaja Martti ”Maxi” Kaukonen 15. 9. 1947 Rovaniemi – 12. 10. 2019 Kuopio

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta