Freelancereiden tulot kasvavat ja he voivat hyvin, mutta he tekevät vähemmän journalismia

JOURNALISTI
17.10.2019

Maria Pettersson

maria.pettersson@journalistiliitto.fi

Twitter: mariapetterss0n

”On välttämätöntä, että liitto saisi jatkossa edustaa freelancereita neuvotteluissa”, kirjoittaa Maria Pettersson.

Vihdoin hyviä uutisia freerintamalta!

Freelancerit tienaavat aiempaa enemmän, ovat tyytyväisiä työhönsä sekä kokevat, että liitto on edistänyt heidän asemaansa. Hienoa! Tiedot käyvät ilmi Journalistiliiton tuoreesta freelancereiden työmarkkinatutkimuksesta, joka tehdään joka toinen vuosi.

 

Freelancerien laskutus on kääntynyt nousuun ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2008, ja myös verotettavien tulojen vuonna 2016 alkanut hento nousu on kehittynyt selväksi kasvuksi. Freelancereiden keskimääräinen vuotuinen kokonaislaskutus on kahdessa vuodessa lisääntynyt 2 500 euroa, verotettava tulo kasvanut 2 100 euroa.

Mistä kasvu tulee? Ei ainakaan siitä, että firmat maksaisivat paremmin. Palkkiokehitys ei tutkimuksen mukaan ole kääntynyt paremmaksi – 69 prosenttia kertoo palkkioiden säilyneen ennallaan, 8 prosenttia kasvaneen ja 13 prosenttia pienentyneen. Palkkioista kerrotaan lisää sivulta 20 alkavassa jutussa.

Kasvu syntynee siitä, että työtä on hiukan enemmän kuin aiemmin (nyt 34 tuntia viikossa, kaksi vuotta sitten 32 tuntia viikossa), ja erityisesti siitä, että entistä suurempi osa tienesteistä tulee muualta kuin journalismista. Kyselyyn vastanneiden tuloista enää 57 prosenttia kertyy journalistisesta työstä, kun vielä vuonna 2016 osuus oli 76 prosenttia. Tiedotuksen, markkinointiviestinnän ja muun viestintätyön osuus muodostaa jo yli viidenneksen freelancereiden kakusta.

Journalismista on siirrytty viestintään, mutta ei juuri muualle. Journalismiin tai viestintään liittymättömät työt muodostavat tuloista vain seitsemän prosenttia.

 

Lehdistön freetoimittajat tienasivat keskimäärin 25 600 euroa vuodessa. Radio- ja tv-freelancereiden verotettava tulo 30 700 euroa, valokuvaajien 28 500 euroa ja kääntäjien 32 000 euroa. Tyytyväisiä tulotasoonsa on 59 prosenttia ja töiden jatkuvuuteen 58 prosenttia.

Freet voivat kohtalaisen hyvin. Kolme neljännestä on vähintään melko tyytyväisiä henkiseen hyvinvointiinsa. Suuri enemmistö, 71 prosenttia, haluaa jatkaa nimenomaan freelancereina eikä kaipaa vakitöitä. Luku on kasvanut, sillä kaksi vuotta sitten freelancereina halusi jatkaa 67 prosenttia. Mitä pidempään free on ollut free, sitä vähäisemmät ovat halut tehdä työtä millään muulla tavalla.

Myös liiton toiminta ja edunvalvonta miellyttävät suurinta osaa. 60 prosenttia on vähintään melko tyytyväisiä liiton kykyyn edistää freelancerien etuja.

 

Ei freelancereiden elämä toki pelkkää auvoa ole. Kokonaisansiot jäävät kaiken kaikkiaan pieniksi. Jopa eniten tienaava kymmenesosa pääsee kuukausiansioissa vähän yli neljän tonnin, kun taas vähiten tienaava kymmenys saa koko vuonna keskimärin 5 500 euroa. Alle 500 eurolla kuussa eläminen on lähes mahdotonta.

Huolestuttavaa on myös, että mahdollisuudet neuvotella sopimusehdoista ovat monella heikot tai olemattomat. 38 prosenttia vastaajista kertoi, että toimeksiantaja ei neuvottele ehdoista, kun 2016 osuus oli 32 prosenttia. Työn ostajat tuntuvat käsittävän yhä huonommin, että freelancereiden kanssa tulisi neuvotella aivan kuten missä tahansa kahden osapuolen tai firman välisessä sopimuksessa. Freelancer on neuvotteluissa selvästi isoa yhtiötä heikommalla. Siksikin on välttämätöntä, että liitto saisi jatkossa edustaa freelancereita neuvotteluissa. Tätä oikeutta liitto penää parhaillaan ja EU-lakien mukaan sen pitäisi olla myös mahdollista.



9 2019
Arkisto

Kuolema toimituksessa

Kollegan kuolema pysäyttää toimituksen ja tuo työyhteisön hoidettavaksi paljon käytännön asioita. Surun hoitamiseen ei sen sijaan ole valmista reseptiä.

Daniel Nissén, Lukas Kallenberg,  Mathilda Kull och Karolina Åsmus jobbar på Vasabladet. De unga journalisterna upplever att inhoppare och fast anställda behandlas likvärdigt. Alla är inbjudna till samma personalfester och interna fortbildningar och ingår i samma diskussionsforum. ”Man är en i gänget. Det är viktigt att man får vara med i gemenskapen för att trivas på jobbet”, säger Mathilda Kull.

Journalistförbundet ifrågasätter en praxis där många inhoppare jobbar heltid länge

Under vilka villkor jobbar inhopparna och hur mycket av jobbet görs egentligen av dem? Journalisten utredde en brokig praxis.

Naistenlehdet laajentavat naiskuvaa

”Juuri naistenlehdet ovat tehneet naisia näkyviksi ja laajentaneet naiskuvaa sekä lisänneet ylipäänsä suvaitsevaisuutta kertomalla erilaisuudesta”, kirjoittaa Iina Artima-Kyrki.

Työnantaja esittää poikkeuksellisen törkeitä muutoksia työehtosopimuksiin

Mitä tapahtuu, jos työntekijä marssii neuvottelupöytään samanlaisin esityksin kuin työnantaja? kysyy Maria Pettersson.

Politiikkaa on helpompi tehdä, kun toimittajat eivät kyttää, Veli Liikanen

Vihreät päätti lopettaa puoluelehtensä rahoittamisen toimitusta kuulematta. Puoluesihteeri Veli Liikanen ei halua avata aiheesta käymiään keskusteluja.

Moraalittomien väitteiden jyrkkä tuomitseminen ei välttämättä ole tehokasta

Jos jatkuvasti puhumme jostain radikaalina pidetystä ajatuksesta, tuolla ajatuksella on hyvät mahdollisuudet muuttua yhteiskunnan silmissä hiljalleen maltilliseksi ja mahdolliseksi, Janne Zareff pohtii kolumnissaan.

Du skall icke normalisera

Dan Lolax har svårt att acceptera tanken att det finns ämnen som journalister inte ska gå och peta i.

Työehdoista neuvotellaan salassa – miksiköhän?

Neuvottelut työn ehdoista pitävät Journalistiliiton puheenjohtajan kiireisenä. Eräs pimeä perinne mietityttää Hanne Ahoa.

Näin syntyy MTV:n meteorologin sääennuste

Forecan ja MTV:n meteorologi Miina Manninen tietää viikonlopun sään ennen kuin muu Suomi herää.

Olen Retail Manager, sanoi haastateltava

Yhä suurempi osuus yritysväestä tuntuu uskovan, että englanti parantaa menestyksen mahdollisuuksia kotimaassakin, Ville Eloranta kirjoittaa.

”Ilmastonmuutos trendaa nyt kaikkialla, ja ihan syystä. Mutta järjestöt ja brändit käyttävät ilmastoahdistusta keppihevosena omalle asialleen. Joskus on vaikea erottaa, mikä on aiheellista ja mikä ei”, Maria Veitola sanoo.

Maria Veitola kysyy tyhmiä ja se kannattaa

”Se ei aina ole helppoa, mutta usein toimittajan kannattaisi tekeytyä vähän hölmöksi. Katselijat ja kuuntelijat kiittävät, kun tulee parempi ohjelma”, toimittaja Maria Veitola sanoo.

Moni maalittamiseen soveltuva rikosnimike on asianomistajarikos. Yksittäisen virkamiehen kynnys rikosilmoituksen tekemiseen voi olla korkea. Muiden muassa poliisi, syyttäjät, tuomarit ja käräjäoikeuksien laamannit toivovat asiaan pikaista muutosta.

Maalittaminen halutaan kriminalisoida, mutta asia etenee hitaasti

Päättäjät puhuvat julkisuudessa asian kiireellisyydestä, mutta oikeusministeriössä mitään hanketta ei ole käynnissä.

Tapahtumien ”sivutuotteena” syntyy yhteisöllisyyttä

”Jo Helsingin Sanomalehtimiesyhdistyksen ja Aikakauslehdentoimittajien yhdistyksen yhdistymistä suunniteltaessa tavoitteeksi otettiin hyvät jäsentilaisuudet”, kirjoittaa toiminnanjohtaja Kaija Plit.

Tinkimätön toimittaja ja aktiivinen osallistuja

Kuolleita: Toimittaja Tuula Helariutta 24. 4. 1949 Punkalaidun – 10. 9. 2019 Huittinen

”Journalistin tehtävä on kysyä miksi”

Kuolleita: Toimittaja Martti ”Maxi” Kaukonen 15. 9. 1947 Rovaniemi – 12. 10. 2019 Kuopio

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta