Brysselissä asuva toimittaja Jyri Hänninen varoittaa Belgian mahdollisesti muuttuvan lähdesuojalainsäädännön vaikeuttavan myös suomalaistoimittajien työtä, jos lainsäädäntö tulee ulottumaan Belgian sisäisten asioiden lisäksi raportointiin Euroopan unionista. ”EU:sta tehdään jo nyt liian vähän tutkivaa journalismia”, Hänninen huomauttaa.

Belgian hallitus suunnittelee lakia, joka voi kaventaa myös suomalaistoimittajien lähdesuojaa

Kritisoitu lakimuutos kaventaisi lähdesuojaa

Belgian hallitus ehdotti toukokuussa 2019 lakimuutosta, joka kaventaisi selvästi journalistien lähdesuojaa maassa.

Belgian journalistiliitto ja useat kansainväliset journalistijärjestöt ovat protestoineet lakimuutosta vastaan.

Muutos saattaa vaikuttaa myös suomalaisten EU-kirjeenvaihtajien työhön.

Hallitus on luvannut ottaa protestit huomioon, mutta toistaiseksi on avoinna, miten.

JOURNALISTI
17.10.2019

Mika Horelli, teksti ja kuva

Belgian hallitus valmistelee lakimuutosta, joka toteutuessaan kaventaisi merkittävästi maassa toimivien journalistien lähdesuojaa. Erityisen ongelmallinen hanke on siksi, että se voi vaikuttaa myös yli tuhannen Belgiassa työskentelevän EU-kirjeenvaihtajan työhön sekä heidän uutislähteidensä lähdesuojaan.

Nykyään salaiseksi luokiteltujen asiakirjojen paljastamisesta voi saada Belgiassa jopa viisi vuotta vankeutta. Maan sananvapauslakien perusteella pykälä ei kuitenkaan koske vuotoja medialle, jos paljastusten tarkoituksena on edistää yleistä etua.

Belgian nykyinen ulko- ja puolustusministeri Didier Reynders ehdotti viime toukokuussa lakimuutosta, joka pudottaisi journalisteja koskevan rajoituksen laista. Tulevaisuudessa salaiseksi luokiteltujen tietojen paljastaminen voisi siis tarkoittaa journalisteille jopa 5 000 euron sakkoja ja heidän tietolähteilleen viiden vuoden vankeustuomiota. Journalisteja vankeustuomio ei lakiehdotuksen mukaan jatkossakaan uhkaisi.

Lain lopullinen muoto on vielä auki. Sen on määrä tulla Belgian parlamentin käsittelyyn vielä tänä syksynä.

 

Enemmistö Belgiassa työskentelevistä suomalaisista toimittajista on EU-kirjeenvaihtajia. Toistaiseksi on epäselvää, koskisiko valmisteltu lakimuutos myös Euroopan unionia ja sen sisältä vuodettuja, salassa pidettäviä tietoja.

”Jos koskisi, niin suomalaiset ja muut Brysselissä asuvat journalistit olisivat suuressa vaarassa joutua tutkinnan kohteeksi tai saada jopa tuomioita. Vaikka lakimuutos on Belgian sisäinen asia, se siis voi pahimmassa tapauksessa koskettaa välillisesti kaikkia EU-maita”, Brysselissä työskentelevä tutkiva toimittaja ja tietokirjailija Jyri Hänninen sanoo.

Hänninen arvioi, että toteutuessaan lakimuutos iskisi etenkin freelance-toimittajiin. Näillä ei ole taustalla isojen mediatalojen lakikoneistoja.

”Pahimmillaan lakimuutos johtaa siihen, että yleisö ei saa tietoja yhteiskunnallisesti tärkeistä asioista. Ei ole todellakaan yleisön etu, että Belgia mahdollisesti vaikeuttaa tätä työtä entisestään.”

Hänninen tekee itse Brysselissä tutkivaa journalismia Ylen MOT-ohjelman toimittajana.

 

Muun muassa Toimittajat ilman rajoja -järjestö on todennut lainmuutoksen erittäin vaaralliseksi lehdistönvapauden kannalta. Järjestön Euroopan unionin ja Balkanin asioista vastaavan johtajan Pauline Adès-Mévelin mukaan laki uhkaa ehdotetussa muodossaan pahimmillaan kriminalisoida tutkivien journalistien työn ja vaarantaa yleisön oikeuden saada tietoa.

Belgia on TIR:n sananvapausvartailussa tällä hetkellä yhdeksännellä sijalla.

Myös Euroopan journalistiliitto EFJ ja Kansainvälinen journalistiliitto IFJ ovat erittäin huolissaan Reyndersin hankkeesta. Järjestöjen mukaan lakiluonnos toimisi juuri päinvastoin kuin Euroopan neuvoston julkilausumat viralliset tavoitteet ilmaisun- ja tiedotusvälineiden vapauden suojelemiseksi ja journalistisen turvallisuuden takaamiseksi.

Järjestöt edellyttävät, että laissa jatkossakin pidetään pykälä, jonka nojalla luottamuksellisten tietojen paljastaminen ei ole rangaistavaa, jos sen tekee toimittajalle, ja paljastuksen motiivi on suojella yleistä etua.

Ministeri Reynders on ehdolla seuraavaksi EU:n oikeuskomissaariksi marraskuussa työnsä aloittavaan uuteen komissioon. Elokuussa hän lupasi Belgian kansalliselle journalistiliitolle, että lakiluonnos korjataan ennen kuin se annetaan parlamentille. Reynders ei kuitenkaan ole täsmentänyt, miten lakiehdotusta on tarkoitus muuttaa.

Kritisoitu lakimuutos kaventaisi lähdesuojaa

Belgian hallitus ehdotti toukokuussa 2019 lakimuutosta, joka kaventaisi selvästi journalistien lähdesuojaa maassa.

Belgian journalistiliitto ja useat kansainväliset journalistijärjestöt ovat protestoineet lakimuutosta vastaan.

Muutos saattaa vaikuttaa myös suomalaisten EU-kirjeenvaihtajien työhön.

Hallitus on luvannut ottaa protestit huomioon, mutta toistaiseksi on avoinna, miten.



9 2020
Arkisto

Rikkaiden omaisuudesta pitäisi julkaista tietoja paljon avoimemmin

Median tulee pystyä perustelemaan kirkkaasti, miksi ihmisten verotietoja on tärkeää julkaista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Sinua masentaa, että Iltalehden lukijoita kiinnostaa tosi-tv eikä EU, Erja Yläjärvi

Iltalehden vastaava päätoimittaja Erja Yläjärvi viihtyy hyvin pomona eikä muista itsekään, mistä aiheista teki toimittajana juttuja.

Onko media oppinut virheistään, kun taloustuhon siivoaminen alkaa?

”Kun talous viimeksi horjui, suomalainen media epäonnistui tehtävässään. Se johtui siitä, että tiedotusvälineissä luotettiin järkähtämättä korkeisiin herroihin, joille oli suotu virat”, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Biden ja Trump suomeksi pikavauhdilla

Yleisradion pikatoiminnan tiimi kääntää vaaliväittelyt ja Oscar-gaalat suomeksi muutamassa tunnissa. Esimerkiksi Trumpin ja Bidenin toinen väittely alkoi Suomen aikaa 23. lokakuuta kello 04 ja tekstitetty lähetys TV:ssä kello 12.40.

”Suomeen tarvitaan ehdottomasti pysyvä mediatukijärjestelmä muiden Pohjoismaiden tapaan”, Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho sanoo.

Koronatukea haettiin ainakin 271 tiedotusvälineelle

Suurin osa hakijoista on pieniä sanomalehtitaloja. Viestintäministeriön asettama työryhmä pohtii myös pysyvää mediatukea.

Työlainsäädäntö suojaa myös poikkeusoloissa

”Alan uusiin työsopimuksiin on keväästä alkaen ilmestynyt erilaisia covid-19-pykäliä. Kirjaukset ovat kuitenkin pääosin lain ja työehtosopimusten vastaisia ja siksi mitättömiä”, kirjoittaa juristi Mari Marttila.

Kuusi tapaa miellyttää johtolauseneurootikkoa

”Älä ole asenteellinen. Ainakaan neutraaliksi tarkoitettu uutisproosa ei tarvitse sellaisia verbejä kuin jyrähtää”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Ackrediteringsbusinessen blomstrar i Afrika

Det här betyder delvis att det är få frilansar som har råd och möjlighet att rapportera från Afrika. Samtidigt är det bra att komma ihåg att det här är verkligheten för största delen av de afrikanska journalisterna, skriver Liselott Lindström.

Voimistelunopettajasta tuli toimittaja

Toimittaja Esko Kähkönen 20. 4. 1927 Rovaniemi – 28. 9. 2020 Rovaniemi

”Imatran aluepäällikkö” ja ay-vaikuttaja on poissa

Toimittaja Heikki Luukkanen 25. 11. 1946 Ruokolahti – 27. 9. 2020 Helsinki

Yksin ei tarvitse selviytyä

Jokaisessa neuvottelussa ei voi voittaa, mutta mitään ei saa, jos ei uskalla pyytää, kirjoittaa Mediakunnan Johanna Sillanpää.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta