Brysselissä asuva toimittaja Jyri Hänninen varoittaa Belgian mahdollisesti muuttuvan lähdesuojalainsäädännön vaikeuttavan myös suomalaistoimittajien työtä, jos lainsäädäntö tulee ulottumaan Belgian sisäisten asioiden lisäksi raportointiin Euroopan unionista. ”EU:sta tehdään jo nyt liian vähän tutkivaa journalismia”, Hänninen huomauttaa.

Belgian hallitus suunnittelee lakia, joka voi kaventaa myös suomalaistoimittajien lähdesuojaa

Kritisoitu lakimuutos kaventaisi lähdesuojaa

Belgian hallitus ehdotti toukokuussa 2019 lakimuutosta, joka kaventaisi selvästi journalistien lähdesuojaa maassa.

Belgian journalistiliitto ja useat kansainväliset journalistijärjestöt ovat protestoineet lakimuutosta vastaan.

Muutos saattaa vaikuttaa myös suomalaisten EU-kirjeenvaihtajien työhön.

Hallitus on luvannut ottaa protestit huomioon, mutta toistaiseksi on avoinna, miten.

JOURNALISTI
17.10.2019

Mika Horelli, teksti ja kuva

Belgian hallitus valmistelee lakimuutosta, joka toteutuessaan kaventaisi merkittävästi maassa toimivien journalistien lähdesuojaa. Erityisen ongelmallinen hanke on siksi, että se voi vaikuttaa myös yli tuhannen Belgiassa työskentelevän EU-kirjeenvaihtajan työhön sekä heidän uutislähteidensä lähdesuojaan.

Nykyään salaiseksi luokiteltujen asiakirjojen paljastamisesta voi saada Belgiassa jopa viisi vuotta vankeutta. Maan sananvapauslakien perusteella pykälä ei kuitenkaan koske vuotoja medialle, jos paljastusten tarkoituksena on edistää yleistä etua.

Belgian nykyinen ulko- ja puolustusministeri Didier Reynders ehdotti viime toukokuussa lakimuutosta, joka pudottaisi journalisteja koskevan rajoituksen laista. Tulevaisuudessa salaiseksi luokiteltujen tietojen paljastaminen voisi siis tarkoittaa journalisteille jopa 5 000 euron sakkoja ja heidän tietolähteilleen viiden vuoden vankeustuomiota. Journalisteja vankeustuomio ei lakiehdotuksen mukaan jatkossakaan uhkaisi.

Lain lopullinen muoto on vielä auki. Sen on määrä tulla Belgian parlamentin käsittelyyn vielä tänä syksynä.

 

Enemmistö Belgiassa työskentelevistä suomalaisista toimittajista on EU-kirjeenvaihtajia. Toistaiseksi on epäselvää, koskisiko valmisteltu lakimuutos myös Euroopan unionia ja sen sisältä vuodettuja, salassa pidettäviä tietoja.

”Jos koskisi, niin suomalaiset ja muut Brysselissä asuvat journalistit olisivat suuressa vaarassa joutua tutkinnan kohteeksi tai saada jopa tuomioita. Vaikka lakimuutos on Belgian sisäinen asia, se siis voi pahimmassa tapauksessa koskettaa välillisesti kaikkia EU-maita”, Brysselissä työskentelevä tutkiva toimittaja ja tietokirjailija Jyri Hänninen sanoo.

Hänninen arvioi, että toteutuessaan lakimuutos iskisi etenkin freelance-toimittajiin. Näillä ei ole taustalla isojen mediatalojen lakikoneistoja.

”Pahimmillaan lakimuutos johtaa siihen, että yleisö ei saa tietoja yhteiskunnallisesti tärkeistä asioista. Ei ole todellakaan yleisön etu, että Belgia mahdollisesti vaikeuttaa tätä työtä entisestään.”

Hänninen tekee itse Brysselissä tutkivaa journalismia Ylen MOT-ohjelman toimittajana.

 

Muun muassa Toimittajat ilman rajoja -järjestö on todennut lainmuutoksen erittäin vaaralliseksi lehdistönvapauden kannalta. Järjestön Euroopan unionin ja Balkanin asioista vastaavan johtajan Pauline Adès-Mévelin mukaan laki uhkaa ehdotetussa muodossaan pahimmillaan kriminalisoida tutkivien journalistien työn ja vaarantaa yleisön oikeuden saada tietoa.

Belgia on TIR:n sananvapausvartailussa tällä hetkellä yhdeksännellä sijalla.

Myös Euroopan journalistiliitto EFJ ja Kansainvälinen journalistiliitto IFJ ovat erittäin huolissaan Reyndersin hankkeesta. Järjestöjen mukaan lakiluonnos toimisi juuri päinvastoin kuin Euroopan neuvoston julkilausumat viralliset tavoitteet ilmaisun- ja tiedotusvälineiden vapauden suojelemiseksi ja journalistisen turvallisuuden takaamiseksi.

Järjestöt edellyttävät, että laissa jatkossakin pidetään pykälä, jonka nojalla luottamuksellisten tietojen paljastaminen ei ole rangaistavaa, jos sen tekee toimittajalle, ja paljastuksen motiivi on suojella yleistä etua.

Ministeri Reynders on ehdolla seuraavaksi EU:n oikeuskomissaariksi marraskuussa työnsä aloittavaan uuteen komissioon. Elokuussa hän lupasi Belgian kansalliselle journalistiliitolle, että lakiluonnos korjataan ennen kuin se annetaan parlamentille. Reynders ei kuitenkaan ole täsmentänyt, miten lakiehdotusta on tarkoitus muuttaa.

Kritisoitu lakimuutos kaventaisi lähdesuojaa

Belgian hallitus ehdotti toukokuussa 2019 lakimuutosta, joka kaventaisi selvästi journalistien lähdesuojaa maassa.

Belgian journalistiliitto ja useat kansainväliset journalistijärjestöt ovat protestoineet lakimuutosta vastaan.

Muutos saattaa vaikuttaa myös suomalaisten EU-kirjeenvaihtajien työhön.

Hallitus on luvannut ottaa protestit huomioon, mutta toistaiseksi on avoinna, miten.



6 2020
Arkisto

Ylen heikentäminen ei ratkaise kaupallisen median ongelmia

Kaupallista mediaa ei tueta toiveilla euroista vaan ihan oikeilla euroilla, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Kun kyse on elämästä ja kuolemasta, päättäjille ei voi antaa työrauhaa

”Kotona pelkäävälle ihmiselle toimittajasta tulee kirjaimellisesti elintärkeä. Tappavan pandemian aikana kysymykset ovat perimmäisiä”, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Suunnittelet kolumnin kirjoittamista, Tomi Einonen

MTV Uutisten vastaava päätoimittaja keskustelee alaistensa kanssa, kun haluaa saada yhteiskunnalliset näkemyksensä esille.

Verkosta tuli suomalaisten tärkein uutislähde

Sanomalehtien verkkosivut ohittivat televisiolähetykset suomalaisten ykkösuutislähteenä. Verkkouutiset luetaan aiempaa useammin älypuhelimella, kertoo kansainvälinen tutkimus.

Oletko käynyt Terveydenvoinnin laitoksella?

”Yhdysrakenteet vaikuttavat joskus leviävän paikkoihin, joissa alkaa tuntua, ettei kirjoittaja enää lainkaan tiedä sääntöjen perusteita”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vad väljer just du bort från historien?

”Låt den där ena reportern göra en lite större grej på sin idé, trots att det inte direkt har att göra med pandemin. Historien tackar”, skriver Liselott Lindström.

Black isolla B:llä

”Keskustelu epätasa-arvosta ja rasismista on kuumentunut monissa amerikkalaistoimituksissa”, kirjoittaa Juha Rekola.

Syksyllä voi taas keskittyä työnhaun sijaan opiskeluun

Journalistiliiton suositus kesätyöntekijöiden rekrytoinnin aikataulusta on saamassa jatkoa, kirjoittaa Laura Forsén.

Uutismies ja kupletisti

Kuolleita: Toimittaja Janne Linnovaara 15. 6. 1970 Jämsänkoski – 28. 5. 2020 Helsinki

Porilainen monilla mausteilla

Kuolleita: Toimittaja Juha-Pekka Lammi 28. 8. 1953 Pori – 13. 4. 2020 Tampere

Asiantunteva toimittaja tallensi piano- ja urkumusiikkia

Kuolleita: Musiikkitoimittaja Leena Santalahti 21. 2. 1943 Heinola – 23. 5. 2020 Espoo

Energinen kirjallisuuden kääntäjä

Kuolleita: Suomentaja Tarja Roinila 27. 1. 1964 Jyväskylä – 19. 5. 2020 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta