Brysselissä asuva toimittaja Jyri Hänninen varoittaa Belgian mahdollisesti muuttuvan lähdesuojalainsäädännön vaikeuttavan myös suomalaistoimittajien työtä, jos lainsäädäntö tulee ulottumaan Belgian sisäisten asioiden lisäksi raportointiin Euroopan unionista. ”EU:sta tehdään jo nyt liian vähän tutkivaa journalismia”, Hänninen huomauttaa.

Belgian hallitus suunnittelee lakia, joka voi kaventaa myös suomalaistoimittajien lähdesuojaa

Kritisoitu lakimuutos kaventaisi lähdesuojaa

Belgian hallitus ehdotti toukokuussa 2019 lakimuutosta, joka kaventaisi selvästi journalistien lähdesuojaa maassa.

Belgian journalistiliitto ja useat kansainväliset journalistijärjestöt ovat protestoineet lakimuutosta vastaan.

Muutos saattaa vaikuttaa myös suomalaisten EU-kirjeenvaihtajien työhön.

Hallitus on luvannut ottaa protestit huomioon, mutta toistaiseksi on avoinna, miten.

JOURNALISTI
17.10.2019

Mika Horelli, teksti ja kuva

Belgian hallitus valmistelee lakimuutosta, joka toteutuessaan kaventaisi merkittävästi maassa toimivien journalistien lähdesuojaa. Erityisen ongelmallinen hanke on siksi, että se voi vaikuttaa myös yli tuhannen Belgiassa työskentelevän EU-kirjeenvaihtajan työhön sekä heidän uutislähteidensä lähdesuojaan.

Nykyään salaiseksi luokiteltujen asiakirjojen paljastamisesta voi saada Belgiassa jopa viisi vuotta vankeutta. Maan sananvapauslakien perusteella pykälä ei kuitenkaan koske vuotoja medialle, jos paljastusten tarkoituksena on edistää yleistä etua.

Belgian nykyinen ulko- ja puolustusministeri Didier Reynders ehdotti viime toukokuussa lakimuutosta, joka pudottaisi journalisteja koskevan rajoituksen laista. Tulevaisuudessa salaiseksi luokiteltujen tietojen paljastaminen voisi siis tarkoittaa journalisteille jopa 5 000 euron sakkoja ja heidän tietolähteilleen viiden vuoden vankeustuomiota. Journalisteja vankeustuomio ei lakiehdotuksen mukaan jatkossakaan uhkaisi.

Lain lopullinen muoto on vielä auki. Sen on määrä tulla Belgian parlamentin käsittelyyn vielä tänä syksynä.

 

Enemmistö Belgiassa työskentelevistä suomalaisista toimittajista on EU-kirjeenvaihtajia. Toistaiseksi on epäselvää, koskisiko valmisteltu lakimuutos myös Euroopan unionia ja sen sisältä vuodettuja, salassa pidettäviä tietoja.

”Jos koskisi, niin suomalaiset ja muut Brysselissä asuvat journalistit olisivat suuressa vaarassa joutua tutkinnan kohteeksi tai saada jopa tuomioita. Vaikka lakimuutos on Belgian sisäinen asia, se siis voi pahimmassa tapauksessa koskettaa välillisesti kaikkia EU-maita”, Brysselissä työskentelevä tutkiva toimittaja ja tietokirjailija Jyri Hänninen sanoo.

Hänninen arvioi, että toteutuessaan lakimuutos iskisi etenkin freelance-toimittajiin. Näillä ei ole taustalla isojen mediatalojen lakikoneistoja.

”Pahimmillaan lakimuutos johtaa siihen, että yleisö ei saa tietoja yhteiskunnallisesti tärkeistä asioista. Ei ole todellakaan yleisön etu, että Belgia mahdollisesti vaikeuttaa tätä työtä entisestään.”

Hänninen tekee itse Brysselissä tutkivaa journalismia Ylen MOT-ohjelman toimittajana.

 

Muun muassa Toimittajat ilman rajoja -järjestö on todennut lainmuutoksen erittäin vaaralliseksi lehdistönvapauden kannalta. Järjestön Euroopan unionin ja Balkanin asioista vastaavan johtajan Pauline Adès-Mévelin mukaan laki uhkaa ehdotetussa muodossaan pahimmillaan kriminalisoida tutkivien journalistien työn ja vaarantaa yleisön oikeuden saada tietoa.

Belgia on TIR:n sananvapausvartailussa tällä hetkellä yhdeksännellä sijalla.

Myös Euroopan journalistiliitto EFJ ja Kansainvälinen journalistiliitto IFJ ovat erittäin huolissaan Reyndersin hankkeesta. Järjestöjen mukaan lakiluonnos toimisi juuri päinvastoin kuin Euroopan neuvoston julkilausumat viralliset tavoitteet ilmaisun- ja tiedotusvälineiden vapauden suojelemiseksi ja journalistisen turvallisuuden takaamiseksi.

Järjestöt edellyttävät, että laissa jatkossakin pidetään pykälä, jonka nojalla luottamuksellisten tietojen paljastaminen ei ole rangaistavaa, jos sen tekee toimittajalle, ja paljastuksen motiivi on suojella yleistä etua.

Ministeri Reynders on ehdolla seuraavaksi EU:n oikeuskomissaariksi marraskuussa työnsä aloittavaan uuteen komissioon. Elokuussa hän lupasi Belgian kansalliselle journalistiliitolle, että lakiluonnos korjataan ennen kuin se annetaan parlamentille. Reynders ei kuitenkaan ole täsmentänyt, miten lakiehdotusta on tarkoitus muuttaa.

Kritisoitu lakimuutos kaventaisi lähdesuojaa

Belgian hallitus ehdotti toukokuussa 2019 lakimuutosta, joka kaventaisi selvästi journalistien lähdesuojaa maassa.

Belgian journalistiliitto ja useat kansainväliset journalistijärjestöt ovat protestoineet lakimuutosta vastaan.

Muutos saattaa vaikuttaa myös suomalaisten EU-kirjeenvaihtajien työhön.

Hallitus on luvannut ottaa protestit huomioon, mutta toistaiseksi on avoinna, miten.



10 2019
Arkisto

Ymmärrys ei lisäänny tiedonmuruja tuuttaamalla tai kollegaa nälvimällä

Kuluneiden parin viikon aikana me journalistit olemme onnistuneet julkaisemaan paljon tietoa, mutta ymmärryksen lisääminen on jäänyt jalkoihin, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson pääkirjoituksessaan.

Autoilua puolustavia ja maahanmuuttoa vastustavia toimittajia on liian vähän, Karri Kannala

Helsingin Uutisten päätoimittajalla on voimakkaita mielipiteitä, mutta usein hän jättää ne kertomatta.

MTV:n työehtosopimuksesta ovat neuvotelleet Ulla Rannikko (MTV, vasemmalla edessä), Jaakko Sainio (Palta) ja Heidi Aho (Palta), Tuomas Aalto (Journalistiliitto), Petri Savolainen (Journalistiliitto), Petteri Savolainen (MTV:n luottamusmies) ja Kari Pyrhönen (Media- ja ohjelmatyöntekijät).

Media-alan tes-neuvottelut etenevät hitaasti

Av-kääntäjien sopimusta jatkettiin vuodella.

Jospa lukija ei olekaan ensisijaisesti kuluttaja?

Viime vuosituhannella journalistit suhtautuivat yleisöön kuin opettamista vailla oleviin hallintoalamaisiin. Nyt hallintoalamaisesta on tullut kuluttaja, kirjoittavat Annukka Oksanen ja Elina Yrjölä.

Jouluradio on brändi ja mielentila

Kauppakeskus Redistä käsin toimivasta Jouluradiosta on kasvanut monikanavainen radiobrändi. Joululauluja kuunnellaan ympäri vuoden, kertoo toimituspäällikkö Riitta Kalliorinne.

Leena Hirvonen haluaa Nokian Uutisten lukijoiden aamukahvipöytään

Uusi päätoimittaja uskoo, että mikropaikallisen journalismin merkitys on entistä suurempi, kun kaikkea mahdollista on saatavilla.

Kuka johtaa työmarkkinateatteria?

”Työnantajat ajavat siis samaan aikaan vientivetoista mallia ja puhuvat paikallisen sopimisen puolesta. Kumpikaan ei kuitenkaan tosiasiassa tunnu maistuvan”, kirjoittaa Rami Lindström kolumnissaan.

Hej arbetsgivare! Frilansaren är den lojalaste arbetstagaren du kan få

Det känns ofta som om inte heller arbetsgivarna förstår att en frilans egentligen är billigare än en fast anställd då alla osynliga kostnader beaktas, skriver Liselott Lindström.

Haloo! Oletko pahassa paikassa?

Janne Flinkkilä ehti vain aloittaa puhelun, kun hän tajusi jo tehneensä ison mokan.

Toimittaja oli jämäkkä mentori

Kuolleita: Toimittaja Helena Vehkaoja-Mäkelä 3. 5. 1940 Ylistaro – 28. 10. 2019 Helsinki

Tiukka haastattelija

Toimittaja Leif Henry Salmén 19. 1. 1952 Helsinki – 19. 11. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta