Brysselissä asuva toimittaja Jyri Hänninen varoittaa Belgian mahdollisesti muuttuvan lähdesuojalainsäädännön vaikeuttavan myös suomalaistoimittajien työtä, jos lainsäädäntö tulee ulottumaan Belgian sisäisten asioiden lisäksi raportointiin Euroopan unionista. ”EU:sta tehdään jo nyt liian vähän tutkivaa journalismia”, Hänninen huomauttaa.

Belgian hallitus suunnittelee lakia, joka voi kaventaa myös suomalaistoimittajien lähdesuojaa

Kritisoitu lakimuutos kaventaisi lähdesuojaa

Belgian hallitus ehdotti toukokuussa 2019 lakimuutosta, joka kaventaisi selvästi journalistien lähdesuojaa maassa.

Belgian journalistiliitto ja useat kansainväliset journalistijärjestöt ovat protestoineet lakimuutosta vastaan.

Muutos saattaa vaikuttaa myös suomalaisten EU-kirjeenvaihtajien työhön.

Hallitus on luvannut ottaa protestit huomioon, mutta toistaiseksi on avoinna, miten.

JOURNALISTI
17.10.2019

Mika Horelli, teksti ja kuva

Belgian hallitus valmistelee lakimuutosta, joka toteutuessaan kaventaisi merkittävästi maassa toimivien journalistien lähdesuojaa. Erityisen ongelmallinen hanke on siksi, että se voi vaikuttaa myös yli tuhannen Belgiassa työskentelevän EU-kirjeenvaihtajan työhön sekä heidän uutislähteidensä lähdesuojaan.

Nykyään salaiseksi luokiteltujen asiakirjojen paljastamisesta voi saada Belgiassa jopa viisi vuotta vankeutta. Maan sananvapauslakien perusteella pykälä ei kuitenkaan koske vuotoja medialle, jos paljastusten tarkoituksena on edistää yleistä etua.

Belgian nykyinen ulko- ja puolustusministeri Didier Reynders ehdotti viime toukokuussa lakimuutosta, joka pudottaisi journalisteja koskevan rajoituksen laista. Tulevaisuudessa salaiseksi luokiteltujen tietojen paljastaminen voisi siis tarkoittaa journalisteille jopa 5 000 euron sakkoja ja heidän tietolähteilleen viiden vuoden vankeustuomiota. Journalisteja vankeustuomio ei lakiehdotuksen mukaan jatkossakaan uhkaisi.

Lain lopullinen muoto on vielä auki. Sen on määrä tulla Belgian parlamentin käsittelyyn vielä tänä syksynä.

 

Enemmistö Belgiassa työskentelevistä suomalaisista toimittajista on EU-kirjeenvaihtajia. Toistaiseksi on epäselvää, koskisiko valmisteltu lakimuutos myös Euroopan unionia ja sen sisältä vuodettuja, salassa pidettäviä tietoja.

”Jos koskisi, niin suomalaiset ja muut Brysselissä asuvat journalistit olisivat suuressa vaarassa joutua tutkinnan kohteeksi tai saada jopa tuomioita. Vaikka lakimuutos on Belgian sisäinen asia, se siis voi pahimmassa tapauksessa koskettaa välillisesti kaikkia EU-maita”, Brysselissä työskentelevä tutkiva toimittaja ja tietokirjailija Jyri Hänninen sanoo.

Hänninen arvioi, että toteutuessaan lakimuutos iskisi etenkin freelance-toimittajiin. Näillä ei ole taustalla isojen mediatalojen lakikoneistoja.

”Pahimmillaan lakimuutos johtaa siihen, että yleisö ei saa tietoja yhteiskunnallisesti tärkeistä asioista. Ei ole todellakaan yleisön etu, että Belgia mahdollisesti vaikeuttaa tätä työtä entisestään.”

Hänninen tekee itse Brysselissä tutkivaa journalismia Ylen MOT-ohjelman toimittajana.

 

Muun muassa Toimittajat ilman rajoja -järjestö on todennut lainmuutoksen erittäin vaaralliseksi lehdistönvapauden kannalta. Järjestön Euroopan unionin ja Balkanin asioista vastaavan johtajan Pauline Adès-Mévelin mukaan laki uhkaa ehdotetussa muodossaan pahimmillaan kriminalisoida tutkivien journalistien työn ja vaarantaa yleisön oikeuden saada tietoa.

Belgia on TIR:n sananvapausvartailussa tällä hetkellä yhdeksännellä sijalla.

Myös Euroopan journalistiliitto EFJ ja Kansainvälinen journalistiliitto IFJ ovat erittäin huolissaan Reyndersin hankkeesta. Järjestöjen mukaan lakiluonnos toimisi juuri päinvastoin kuin Euroopan neuvoston julkilausumat viralliset tavoitteet ilmaisun- ja tiedotusvälineiden vapauden suojelemiseksi ja journalistisen turvallisuuden takaamiseksi.

Järjestöt edellyttävät, että laissa jatkossakin pidetään pykälä, jonka nojalla luottamuksellisten tietojen paljastaminen ei ole rangaistavaa, jos sen tekee toimittajalle, ja paljastuksen motiivi on suojella yleistä etua.

Ministeri Reynders on ehdolla seuraavaksi EU:n oikeuskomissaariksi marraskuussa työnsä aloittavaan uuteen komissioon. Elokuussa hän lupasi Belgian kansalliselle journalistiliitolle, että lakiluonnos korjataan ennen kuin se annetaan parlamentille. Reynders ei kuitenkaan ole täsmentänyt, miten lakiehdotusta on tarkoitus muuttaa.

Kritisoitu lakimuutos kaventaisi lähdesuojaa

Belgian hallitus ehdotti toukokuussa 2019 lakimuutosta, joka kaventaisi selvästi journalistien lähdesuojaa maassa.

Belgian journalistiliitto ja useat kansainväliset journalistijärjestöt ovat protestoineet lakimuutosta vastaan.

Muutos saattaa vaikuttaa myös suomalaisten EU-kirjeenvaihtajien työhön.

Hallitus on luvannut ottaa protestit huomioon, mutta toistaiseksi on avoinna, miten.



5 2020
Arkisto

Tämä voi olla ainoa tilaisuutemme mediatukeen

Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa valtio on jakanut journalismille koronatukea 24 – 66 miljoonaa euroa normaalin mediatuen päälle. Suomessa tiedonvälitystä ei tueta, vielä. Nyt tilanne on kuitenkin lupaavampi kuin vuosikymmeniin, kirjoittaa Maria Pettersson.

Kuohuva toimitus on loistopaikka edetä uralla, Riikka Räisänen

Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittaja tietää jo, kuka kolumnisti seuraavaksi ehdottaa yhtiön rahoituksen leikkaamista.

Koronan mukana kiire katosi ja filosofia palasi

Kodissamme on nukuttu enemmän kuin aikoihin. Yhtenä yönä en saanut unta, kun olin nukkunut niin jumalattoman paljon edellisinä, kirjoittaa Lauri Rotko.

Medier med mössan i hand

”Det är problematiskt om mediernas roll och deras stödbehov villkoras med coronavirusutbrottet”, skriver Dan Lolax.

Mediatuki on demokratiatuki – ja poliitikkojen olisi aika ymmärtää se

”Median asia ei ole vain median asia. Se on kansalaisten asia. Ja tämä tuntuu poliitikoilta unohtuneen”, kirjoittaa Hanne Aho.

Arvoisat kansalaiset, muistakaa resilienssi!

”Lohdullista – mutta samalla oireellista – on se, että moni journalisti pyrkii edelleen selittämään resilienssin”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Verkko toi uutta ay-koulutukseen

”Verkkokoulutus osoittautui yllättävän käteväksi ja vuorovaikutukselliseksi koulutusmuodoksi”, kirjoittaa työehtoasiamies Terhi Tarvainen.

Direktsändningarnas man

Döda: Redaktör Tomas Ek 6. 1.1957 Helsingfors – 2. 5.2020 Helsingfors

Teräväkielinen pomo muisti myös kannustaa

Kuolleita: Päätoimittaja Pekka Hyvärinen 20. 7. 1951 Kuopio – 10. 5. 2020 Helsinki

Uutisia, ei niinkään analyysejä

Kuolleita: Toimittaja Olli Pohjanpalo 21. 3. 1954 Hamilton Kanada – 11. 5. 2020 Helsinki

”Julkaistu kuva oli hyvä kuva”

Kuolleita: Valokuvaaja Mauri Vuorinen 11. 10. 1928 Hämeenkyrö – 30. 3. 2020 Tampere

Oikeutta puolustava marjakapitalisti

Kuolleita: Toimittaja Helena Hyvärinen 6.11. 1950 Tampere – 1.5.2020 Tampere

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta