2010-luvun media ruokkii radikaalia populismia

JOURNALISTI
17.10.2019

Juha Matias Lehtonen, teksti

Tuoreen väitöskirjan mukaan populististen liikkeiden on vaikea välttää radikalisoitumista nykyajan mediaympäristössä.

Poliittisen historian väitöskirjassaan tutkija Niko Hatakka Turun yliopistosta analysoi, miten populistinen nettiviestintä, poliitikkojen kannanotot ja perinteinen media vaikuttavat toisiinsa.

Väitöskirjan mukaan nykyaikainen mediajärjestelmä on osaltaan aiheuttanut sen, että 2010-luvun menestyneimmät populistiset liikkeet ovat taipuvaisia radikalismiin ja maalailevat jyrkkiä vihollisasetelmia. Edes puoluejohto tai -ohjelma ei pysty naulaamaan paikalleen populistisen liikkeen ydinolemusta. Sen sijaan liike määrittyy yhtä aikaa monessa eri mediassa ja monella eri julkisuuden tasolla. Esimerkiksi perussuomalaiset on medioiden ristipaineessa lipunut löyhästä, kansanläheisestä populismista yhä enemmän kohti maahanmuuttovastaista oikeistoradikalismia.

Äärioikeistolaisissa nettiyhteisöissä saatetaan esittää populistisen liikkeen nimissä hyvinkin provosoivia kannanottoja, joita suurin osa liikkeen edustajista ei allekirjoittaisi. Ennen nettiaikakautta puolueiden kannattajakunnan ääripäät jäivät paljolti pimentoon. Sosiaalinen media ja nykyaikainen lehdistö nostavat kuitenkin herkästi esiin kaikkein äärimmäisimmät ajatukset, sillä ne saavat yleisön reagoimaan.

Rajut aiheet nousevat otsikoihin, ja populistijohtajien on pakko ottaa niihin kantaa. Näin poliitikot joutuvat määrittelemään puolueen identiteettiä kannattajakunnan äärilaitojen kautta. Usein poliitikot väistävät ongelman korostamalla kuilua “kansan” ja “eliitin” välillä. Heidän puheissaan eliitin hallitsema perinteinen media yrittää vain mustamaalata kansan riveistä nousevaa liikettä.

Tutkijan mukaan populistisia liikkeitä on turha yrittää määritellä parilla muuttujalla. Ne eivät ole yhtenäisiä aaterakennelmia vaan niiden päämäärät, arvot ja retoriset tyylit muodostavat sirpaleisen ja muuttuvan kokonaisuuden. Esimerkiksi perussuomalaisten julkinen identiteetti on ollut yhtä aikaa sivistynyt ja karkea, maltillinen ja radikaali, suvaitsevainen ja rasistinen.

Niko Hatakan väitöskirjan Populism in the hybrid media system: populist radical right online counterpublics interacting with journalism, party politics, and citizen activism voi lukea Turun yliopiston verkkosivuilta.



9 2019
Arkisto

Kuolema toimituksessa

Kollegan kuolema pysäyttää toimituksen ja tuo työyhteisön hoidettavaksi paljon käytännön asioita. Surun hoitamiseen ei sen sijaan ole valmista reseptiä.

Daniel Nissén, Lukas Kallenberg,  Mathilda Kull och Karolina Åsmus jobbar på Vasabladet. De unga journalisterna upplever att inhoppare och fast anställda behandlas likvärdigt. Alla är inbjudna till samma personalfester och interna fortbildningar och ingår i samma diskussionsforum. ”Man är en i gänget. Det är viktigt att man får vara med i gemenskapen för att trivas på jobbet”, säger Mathilda Kull.

Journalistförbundet ifrågasätter en praxis där många inhoppare jobbar heltid länge

Under vilka villkor jobbar inhopparna och hur mycket av jobbet görs egentligen av dem? Journalisten utredde en brokig praxis.

Naistenlehdet laajentavat naiskuvaa

”Juuri naistenlehdet ovat tehneet naisia näkyviksi ja laajentaneet naiskuvaa sekä lisänneet ylipäänsä suvaitsevaisuutta kertomalla erilaisuudesta”, kirjoittaa Iina Artima-Kyrki.

Työnantaja esittää poikkeuksellisen törkeitä muutoksia työehtosopimuksiin

Mitä tapahtuu, jos työntekijä marssii neuvottelupöytään samanlaisin esityksin kuin työnantaja? kysyy Maria Pettersson.

Politiikkaa on helpompi tehdä, kun toimittajat eivät kyttää, Veli Liikanen

Vihreät päätti lopettaa puoluelehtensä rahoittamisen toimitusta kuulematta. Puoluesihteeri Veli Liikanen ei halua avata aiheesta käymiään keskusteluja.

Moraalittomien väitteiden jyrkkä tuomitseminen ei välttämättä ole tehokasta

Jos jatkuvasti puhumme jostain radikaalina pidetystä ajatuksesta, tuolla ajatuksella on hyvät mahdollisuudet muuttua yhteiskunnan silmissä hiljalleen maltilliseksi ja mahdolliseksi, Janne Zareff pohtii kolumnissaan.

Du skall icke normalisera

Dan Lolax har svårt att acceptera tanken att det finns ämnen som journalister inte ska gå och peta i.

Työehdoista neuvotellaan salassa – miksiköhän?

Neuvottelut työn ehdoista pitävät Journalistiliiton puheenjohtajan kiireisenä. Eräs pimeä perinne mietityttää Hanne Ahoa.

Näin syntyy MTV:n meteorologin sääennuste

Forecan ja MTV:n meteorologi Miina Manninen tietää viikonlopun sään ennen kuin muu Suomi herää.

Olen Retail Manager, sanoi haastateltava

Yhä suurempi osuus yritysväestä tuntuu uskovan, että englanti parantaa menestyksen mahdollisuuksia kotimaassakin, Ville Eloranta kirjoittaa.

”Ilmastonmuutos trendaa nyt kaikkialla, ja ihan syystä. Mutta järjestöt ja brändit käyttävät ilmastoahdistusta keppihevosena omalle asialleen. Joskus on vaikea erottaa, mikä on aiheellista ja mikä ei”, Maria Veitola sanoo.

Maria Veitola kysyy tyhmiä ja se kannattaa

”Se ei aina ole helppoa, mutta usein toimittajan kannattaisi tekeytyä vähän hölmöksi. Katselijat ja kuuntelijat kiittävät, kun tulee parempi ohjelma”, toimittaja Maria Veitola sanoo.

Moni maalittamiseen soveltuva rikosnimike on asianomistajarikos. Yksittäisen virkamiehen kynnys rikosilmoituksen tekemiseen voi olla korkea. Muiden muassa poliisi, syyttäjät, tuomarit ja käräjäoikeuksien laamannit toivovat asiaan pikaista muutosta.

Maalittaminen halutaan kriminalisoida, mutta asia etenee hitaasti

Päättäjät puhuvat julkisuudessa asian kiireellisyydestä, mutta oikeusministeriössä mitään hanketta ei ole käynnissä.

Tapahtumien ”sivutuotteena” syntyy yhteisöllisyyttä

”Jo Helsingin Sanomalehtimiesyhdistyksen ja Aikakauslehdentoimittajien yhdistyksen yhdistymistä suunniteltaessa tavoitteeksi otettiin hyvät jäsentilaisuudet”, kirjoittaa toiminnanjohtaja Kaija Plit.

Tinkimätön toimittaja ja aktiivinen osallistuja

Kuolleita: Toimittaja Tuula Helariutta 24. 4. 1949 Punkalaidun – 10. 9. 2019 Huittinen

”Journalistin tehtävä on kysyä miksi”

Kuolleita: Toimittaja Martti ”Maxi” Kaukonen 15. 9. 1947 Rovaniemi – 12. 10. 2019 Kuopio

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta