Viestikoekeskuksen tietovuoto herätti netissä populistisen reaktion

JOURNALISTI
19.9.2019

Juha Matias Lehtonen

Vuonna 2017 Helsingin Sanomat julkaisi salaisia tietoja Puolustusvoimien Viestikoekeskuksen toiminnasta. Salaisuus kallion uumenissa -artikkelia seurasi kiivas julkinen keskustelu, joka uuden tutkimuksen mukaan havainnollistaa median ja valtion välisiä jännitteitä nettiaikakaudella.

Tutkimuksessa Tampereen yliopiston mediatutkimuksen asiantuntijat kävivät läpi Helsingin Sanomien artikkelia käsittelevää keskustelua. Aineiston ydin koostui HS.fi-verkkosivun lukijakommenteista sekä aihetunnisteella #hsgate käydyistä Twitter-keskusteluista. Analyysin tulokset julkaistiin uusimmassa Media & viestintä -lehdessä.

Helsingin Sanomien artikkelista virinneeseen keskusteluun osallistui toimittajia, sotilaita, poliitikkoja ja sekalaisia netin käyttäjiä. Tutkimuksen mukaan noin puolet kommentoijista vastusti toimituksen päätöstä julkaista salaisia tietoja ja vain neljäsosa puolusti lehden linjaa.

Nettikeskustelussa korostui kahtiajako ”realistien” ja ”liberaalien” välillä. Osa realisteista edusti maltillista turvallisuuseliittiä ja heidän tukijoitaan, mutta samaan leiriin kuului myös populaareja patriootteja, jotka pitivät lehtiartikkelia epäisänmaallisena ja toimittajia suorastaan maanpettureina.

Vähemmistöön jääneet liberaalit korostivat yksilön- ja lehdistönvapauden merkitystä. Heistä osa suhtautui tilanteeseen neutraalin pragmaattisesti, kun taas toiset olivat mielipiteiltään jyrkempiä ”vahtikoiria”, joiden mukaan valtiokoneiston läpinäkyvyyden lisääminen oli itseisarvoista.

Tunnepitoinen kiista kahden osapuolen välillä konkretisoitui, kun poliisi teki etsinnän toimittajan kotiin. Osittain tämän tapauksen vuoksi Suomen lehdistönvapausindeksi laski vuonna 2018.

Lehdistön ja sotilastiedustelun edustajat yrittivät myös löytää sopua. Puolustusvoimien tiedustelupäällikkö ja Helsingin Sanomien päätoimittaja lepyttelivät toisiaan sotilaallisiin termeihin ja jopa talvisotaan viittaamalla. Sovun rakentamisessa viljeltiin samaa kuvastoa, jota populistiset patriootit käyttivät hyökätessään lehdistöä vastaan.

Tapaus on tyypillinen esimerkki siitä, miten nettiaikakauden tietovuodot kiristävät median ja valtion suhdetta. Se myös havainnollistaa, miten julkinen keskustelu sijoittuu nykyään perinteisen ja sosiaalisen median rajalle. Keskustelu alkoi sanomalehdestä, mutta sitä pitivät yllä netissä kuohuneet tunteet.

Kortesoja, M., Kunelius, R., & Heikkilä, H. (2019). Lyhyt matka epäisänmaallisuuteen: Valtion ja median suhteet HS:n tietovuotoa koskevassa keskustelussa. Media & Viestintä, 42(2): https://doi.org/10.23983/mv.83372

Lue myös viestikoejuttua seurannutta keskustelua käsittelevä Susanna Kuparisen kolumni.



1 2020
Arkisto

Työnantaja haluaisi sopimisen sijaan sanella, ja sehän ei käy

Meneillään olevat tes-neuvotteluissa näyttää siltä, että työnantaja haluaa yhä enemmän määräysvaltaa, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Freelancerin vaihtoehdot

Kannattaako freelancerin olla työntekijänä osuuskunnassa, ”kevytyrittäjä” vai kokonaan omillaan? Journalisti vertaili työosuuskuntien ja laskutuspalveluiden hyötyjä oman toiminimen perustamiseen.

Vaihdat mieluummin työpaikkaa kuin vitsejäsi, Markku Mantila

Ilkka-Pohjalaisen uusi päätoimittaja haluaa tehdä journalismia samalla tavalla kuin 1970-luvun heviä.

Politiikan journalismista ei voi siivota pois politiikkaa

”Poliitikot mielellään hämärtävät arvojen tärkeyttä politiikanteossa. Median ei pidä lähteä tällaiseen pelleilyyn mukaan”, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Tällainen oli media-alan vuosi 2019

Digi-alv laski, JSN:n puheenjohtaja vaihtui ja postinjakelu oli tapetilla. Uutisraportointia värittivät ”ovilivet”. Kokosimme yhteen media-alan keskeisiä tapahtumia.

Harkkapaikat eivät ole mukana kesätyöhaun aikataulusuosituksessa – pitäisikö niiden olla?

”Harjoittelupaikkojen sisällyttäminen suositukseen selkiyttäisi prosessia, mutta kasvattaisi tammikuun rekrytointisumaa. Kovenisiko kilpailu myös harjoittelupaikoista”, pohtii Laura Forsén kolumnissaan.

Vi och de andra

”Journalistkåren, som jag känner den, är rätt homogen, vi lever våra liv med liknande förutsättningar inom snarlika ramar”, skriver Mikaela Löv.

Terveyskysely: Stressi ja epävarmuus piinavat freelancereita

Terveet elämäntavat eivät ole säästäneet freelancetoimittajia terveyshuolilta. SFJ ja Sydänliitto selvittivät freelancereiden hyvinvointia viime vuoden marras-joulukuussa.

Arkikieli voi tuntua asenteelliselta

”Sanomalehtitekstin vankka kehikko on yleiskieli, josta poikkeaminen pistää silmään”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Dustin Hoffman osaa näytellä

Kulttuuritoimittaja Harri Römpötti pääsi harvinaisen yksityisnäytöksen, kun Dustin Hoffman kieltäytyi lopettamasta haastatteluaikaansa lyhyeen.

Kotimaan kantava voima

Kuolleita: Tuottaja Tuija Tiihonen 23. 12. 1956 Joroinen – 26. 12. 2019 Kirkkonummi

Elämän äänen vahva tallentaja

Kuolleita: Toimittaja Leena Jäppinen 7. 9. 1954 Suonenjoki – 19. 12. 2019 Tampere

”Jos olisin ollut hukassa, minut olisi jo löydetty”

Kuolleita: Toimittaja Ulla-Maija Paalu 4. 7. 1947 Uusikaupunki – 6. 12. 2019 Uusikaupunki.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta