Viestikoekeskuksen tietovuoto herätti netissä populistisen reaktion

JOURNALISTI
19.9.2019

Juha Matias Lehtonen

Vuonna 2017 Helsingin Sanomat julkaisi salaisia tietoja Puolustusvoimien Viestikoekeskuksen toiminnasta. Salaisuus kallion uumenissa -artikkelia seurasi kiivas julkinen keskustelu, joka uuden tutkimuksen mukaan havainnollistaa median ja valtion välisiä jännitteitä nettiaikakaudella.

Tutkimuksessa Tampereen yliopiston mediatutkimuksen asiantuntijat kävivät läpi Helsingin Sanomien artikkelia käsittelevää keskustelua. Aineiston ydin koostui HS.fi-verkkosivun lukijakommenteista sekä aihetunnisteella #hsgate käydyistä Twitter-keskusteluista. Analyysin tulokset julkaistiin uusimmassa Media & viestintä -lehdessä.

Helsingin Sanomien artikkelista virinneeseen keskusteluun osallistui toimittajia, sotilaita, poliitikkoja ja sekalaisia netin käyttäjiä. Tutkimuksen mukaan noin puolet kommentoijista vastusti toimituksen päätöstä julkaista salaisia tietoja ja vain neljäsosa puolusti lehden linjaa.

Nettikeskustelussa korostui kahtiajako ”realistien” ja ”liberaalien” välillä. Osa realisteista edusti maltillista turvallisuuseliittiä ja heidän tukijoitaan, mutta samaan leiriin kuului myös populaareja patriootteja, jotka pitivät lehtiartikkelia epäisänmaallisena ja toimittajia suorastaan maanpettureina.

Vähemmistöön jääneet liberaalit korostivat yksilön- ja lehdistönvapauden merkitystä. Heistä osa suhtautui tilanteeseen neutraalin pragmaattisesti, kun taas toiset olivat mielipiteiltään jyrkempiä ”vahtikoiria”, joiden mukaan valtiokoneiston läpinäkyvyyden lisääminen oli itseisarvoista.

Tunnepitoinen kiista kahden osapuolen välillä konkretisoitui, kun poliisi teki etsinnän toimittajan kotiin. Osittain tämän tapauksen vuoksi Suomen lehdistönvapausindeksi laski vuonna 2018.

Lehdistön ja sotilastiedustelun edustajat yrittivät myös löytää sopua. Puolustusvoimien tiedustelupäällikkö ja Helsingin Sanomien päätoimittaja lepyttelivät toisiaan sotilaallisiin termeihin ja jopa talvisotaan viittaamalla. Sovun rakentamisessa viljeltiin samaa kuvastoa, jota populistiset patriootit käyttivät hyökätessään lehdistöä vastaan.

Tapaus on tyypillinen esimerkki siitä, miten nettiaikakauden tietovuodot kiristävät median ja valtion suhdetta. Se myös havainnollistaa, miten julkinen keskustelu sijoittuu nykyään perinteisen ja sosiaalisen median rajalle. Keskustelu alkoi sanomalehdestä, mutta sitä pitivät yllä netissä kuohuneet tunteet.

Kortesoja, M., Kunelius, R., & Heikkilä, H. (2019). Lyhyt matka epäisänmaallisuuteen: Valtion ja median suhteet HS:n tietovuotoa koskevassa keskustelussa. Media & Viestintä, 42(2): https://doi.org/10.23983/mv.83372

Lue myös viestikoejuttua seurannutta keskustelua käsittelevä Susanna Kuparisen kolumni.



8 2019
Arkisto

Freelancereiden tulot kasvavat ja he voivat hyvin, mutta he tekevät vähemmän journalismia

”On välttämätöntä, että liitto saisi jatkossa edustaa freelancereita neuvotteluissa”, kirjoittaa Maria Pettersson.

Suolen toiminta kiinnostaa lukijoita enemmän kuin politiikka, Anu Ubaud

Helsingin Sanomien uusi päätoimittaja Anu Ubaud on tarkka yöunistaan ja siitä, ettei HS tee sisältömarkkinointiyhteistyötä Kiinan kansantasavallan kanssa.

Putinin trollit hyötyisi kriittisyydestä, mutta on tärkeä, ainutlaatuinen teos

”Kirjalla on kaksi suurta ansiota. Ensimmäinen on se, että Aro paljastaa, miten vaisusti isot yhtiöt kuten Facebook, Twitter ja Google ovat toimineet propagandaa vastaan”, kirjoittaa Anna-Lena Laurén arviossaan Jessikka Aron kirjasta.

Kiire on huumetta, kyvyttömyyttä ja usein oma valinta

”Olisiko sinulla vähemmän syövyttävää kiirettä, jos veisit asiat useammin loppuun saakka ja ottaisit vastuun päätöksistäsi”, kysyy Lauri Rotko.

När skattepengarna blev affärshemlighet

”Bara för att Finland just nu är det tredje minst korrupta landet i världen är vi på inget sätt immuna eller ens vaccinerade”, skiver Mikaela Löv.

Ylen journalismissa pitää näkyä yleisön arki

Poliitikot päättävät Ylen rahoituksesta ja tavoitteista. Näin tavoitteet vaikuttivat tasa-arvosta ja kotitöiden jakautumisesta kertovan jutun syntyyn.

Onko eropaketti hyvä diili? Siitä päättämiseen tarvitaan aikaa ja rauhaa.

Työsuhteiden päättäminen tapahtuu kaavamaisen mekaanisesti, vaikka siinä tilanteessa jos missä kaikkia pitäisi kohdella yksilöinä, kirjoittaa Tuomo Lappalainen

Uusi opiskelijalähettiläs Laura Forsén toivoo liiton puuttuvan palkattomiin harjoitteluihin

Laura Forsén aloitti lokakuun alussa Journalistiliiton opiskelijalähettiläänä. ”Uskon, että voin tuoda mukanani ajattelua 'boksin ulkopuolelta'.”

Jyrsijä ei pysynyt uskollisena latinalle

Ajatus gerbillistä oli sinänsä kaunis, kirjoittaa Ville Eloranta.

”Siellähän te olettekin”

Kuolleita: Uutisjuontaja Kari Toivonen 28. 7. 1942 Helsinki – 28. 9. 2019 Helsinki

Valoisa työkaveri on poissa

Kuolleita: Tapani Hannikainen 23. 3. 1958 Nuijamaa – 28. 9. 2019 Helsinki

”Pirzi” omistautui perheelle ja ystäville

Kuolleita: Toimistosihteeri Pirkko Vuortama 19. 6. 1940 Lappeenranta – 1. 3. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta