Pikkukalsarit jalassa, väärä avain kädessä

JOURNALISTI
19.9.2019

Simo Hyttinen

Kirjoittaja on eläkkeellä oleva kajaanilainen toimittaja.

” Palatessa avain ei käynytkään huoneeni oveen”, muistaa Simo Hyttinen.

Monet muistavat Oslossa 1982 pidetyt hiihdon MM-kisat siitä, että 18-vuotias Matti Nykänen hyppäsi hernerokkasumussa maailmanmestariksi. Minä muistan muustakin.

Olin kisoissa urheilutoimittajana. Suomalaiset urheilutoimittajat oli majoitettu vanhaan hotelliin, joka muistutti enemmän hostellia kuin hotellia. Huoneissa ei ollut omia vessoja, vaan ne olivat yhteiset ja sijaitsivat käytävällä.

Minulla ja huonekaverillani kävi onni huonejaossa. Saimme yhdenlaisen sviitin. Huoneessamme oli myös pieni seurustelutila ja televisio.

Joillakin kollegoillamme oli tapana tulla työpäivän päätteeksi huoneeseemme katsomaan jälkilähetystä päivän kisatapahtumista. Niin sinäkin iltana, jolloin meidät oli kutsuttu suurlähetystön vastaanotolle.

Toiset tekivät jo lähtöä, kun kuivattelin suihkumärkää tukkaani. Totesin, että tulen perässä.

Päätin pistäytyä vielä vessassa. Koska se oli huonettani vastapäätä, en alkanut pukeutua sitä varten. Nappasin pöydältä huoneen avaimen ja livahdin käytävän yli vessaan. Palatessa avain ei käynytkään huoneeni oveen.

Siinä minä seisoin oslolaisen hotellin käytävässä pikkukalsareissani, tukka märkänä, väärä avain kädessäni. Tajusin, että joku kollegoistani oli ottanut vahingossa minun avaimeni ja jättänyt tilalle omansa.

Oli lähdettävä alas respaan. Syystä tai toisesta virkailija kiirehti heti palvelemaan minua. Onnistuin selittämään uskottavasti, miksi olin pelkissä kalsareissani, ja sain vara-avaimen.

Vaihtuneet avaimetkin löysivät illan aikana oikeat haltijansa.



3 2021
Arkisto

Vaalikoneet vaikuttavat äänestyspäätöksiin. Millaista valtaa käyttävät koneiden tekijät?

Vaalikone ei ole lelu, vaan journalistinen tuote. Esimerkiksi Ylen vaalikoneen takana on kymmeniä tekijöitä, kymmeniä sivuja väitteitä ja yli puolen vuoden työ. Miten vaalikone rakennetaan reilusti? Miten siitä pitäisi kertoa käyttäjille?

Journalistiliitto on aina vaatinut mahdottomia

Loma, viisipäiväinen työviikko tai työehtosopimukset tuntuivat mahdottomilta ajatuksilta ennen kuin riittävä määrä ihmisiä alkoi vaatia niitä. ”Ei riitä, että jäämme vain puolustamaan saavutettuja etuja”, kirjoittaa Maria Pettersson.

Ilahduit, kun viisi alaistasi lähti kilpailevaan lehteen, Arno Ahosniemi

Kauppalehden vastaava päätoimittaja esittää olevansa ikäistään vanhempi mies, joka odottaa turhaan työtarjousta Etelärannasta.

Koskelan surman uutisoinnissa jäi kertomatta, kuka leikkasi lapsilta

”Helsingistä piirtyy uutisten kautta omituinen kuva kaupunkina, jossa jokin mystinen luonnonvoima kasvattaa luokkakokoja ja näkymätön käsi silppuaa erityisopetuksen kelvottomaan kuntoon”, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Historian ensimmäinen toimittajien työehtosopimus on ­allekirjoitettu! Edessä työnantajan Åke Heiniö ja Arvi V. Mäkinen sekä työntekijöitä edustanut Jyrki Juuti, takana Pauli Strandén ja Esko Muinonen vuonna 1967. Kuva: Uuskuva. SJL. KA.

Satavuotias Journalistiliitto aloitti pienenä herrakerhona ja kasvoi vahvaksi ammattiliitoksi

Journalistiliitto on taistellut journalistien oikeuksien ja paremman journalismin puolesta jo vuosisadan - työnantajan ja itse tsaarin vastustuksesta huolimatta.

Konflikten tar kontextens plats

”Nyhetsmedier kan inte bortförklara sitt ansvar för förvirringen genom att peka finger mot myndigheter och politiker”, skriver Dan Lolax.

Auttaisiko työvälinepooli, jos etätyö jää pysyväksi?

Ergonomisen työskentelyn järjestäminen ei ole yksin työntekijän vastuulla – ei työpaikalla eikä kotona työskennellessä, kirjoittaa Journalistiliiton juristi Tuomas Aalto.

Virus muuntuu, mutta sitä ei muunneta

”Joskus kieleen vakiintuu yhdyssanoja, jotka tarkoittavat keskenään samaa, vaikka niiden osat ovat eri järjestyksessä ja toinen on muutenkin saattanut vaikuttaa toista epäloogisemmalta”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Pikkukengillä potku omaan takapuoleen

Kiitos siististä sisätyöstä, ajatteli Heikki Kuutti hyisenä pakkaspäivänä. Sitten uutispäällikkö sai juttuidean.

Journalistien työttömyyskassa Finka sulautuu osaksi uutta jättikassaa

Uudesta kassasta tulee Suomen kolmanneksi suurin työttömyyskassa. Kolmen kassan yhdistyminen tuo liitolle säästöjä ja lisää kassan yhteiskunnallista vaikutusvaltaa.

Näin tekijänoikeusrahat kiertävät

Tekijänoikeusjärjestö Kopioston kautta kulkee vuosittain noin 50 miljoonaa euroa, jotka se jakaa eteenpäin tekijänoikeuksien haltijoille.

Nitrodiskotaiteilija on poissa

Taittaja-graafikko Hannu Marttinen 12. 9. 1945 Helsinki – 10. 2. 2021 Hämeenlinna

Pienestä naisesta jäi iso jälki

Toimittaja Leena Seretin 11. 11. 1959 Kemi – 28. 1. 2021 Sipoo

Päätoimittaja puolusti koskiluontoa ja periaatteitaan

Päätoimittaja Seppo Vento 13. 6. 1930 Vesanto – 9. 2. 2021 Joensuu

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta