On vähän hassua puuhaa lukea uutisia televisiossa, Matti Rönkä

Matti Rönkä, 60

 

Ylen toimittaja ja uutisankkuri. Aloitti Ylessä vuonna 1990. Työskenteli aiemmin muun muassa Helsingin Sanomissa ja MTV:llä.

Kotoisin Outokummusta.

Valmistunut toimittajaksi Sanoman toimittajakoulusta vuonna 1983 ja valtiotieteiden maisteriksi Helsingin yliopistosta vuonna 1989.

Kirjailija. Kirjoittanut 10 romaania, pääasiassa dekkareita. Esikoisromaani Tappajan näköinen mies ilmestyi vuonna 2002. Crime Time -kustantamon perustajajäsen.

Entinen JSN:n jäsen ja neuvoston varapuheenjohtaja vuosina 1999 – 2001 ja 2005 – 2007.

Myös Ylen tv-uutiset täyttivät tänä syksynä 60 vuotta.

JOURNALISTI
19.9.2019

Manu Marttinen, teksti
Ville Palonen, kuva

Ylen ykkösuutisankkurin toiveuni on kertoa kansalle vaalituloksista joka sunnuntai. ”Minä en innostu enää mistään”, Rönkä sanoo.

Täytit juuri 60 vuotta. Puoli yhdeksän uutisten katsojien keski-ikään verrattuna olet nuorukainen.

Olen varmaan aika lähellä mediaania, mutta suuret ikäluokat nostavat keskiarvoa niin, että väite on tosi. Mutta nämähän ovat viisasta yleisöä.

Verkko edellä -ajattelu on mennyt Ylessä liiallisuuksiin.

Se meni, mutta ihan hyvillä perusteilla. Nyt on jo nähty, että oletukset perinteisen television häviämisestä eivät ole toteutuneet, kun televisioilmaisuun panostetaan taas.

Broadcast-televisio on edelleen paras tapa välittää uutisia kansalaisille.

Liikkuvan kuvan arvo ei ole muuttunut, mutta välineiden jaottelut ovat vanhanaikaisia. Jos ihminen katsoo kännykästään liikkuvaa kuvaa, katsooko hän televisiota vai seuraako nettiä?

Välillä ajattelet, että ihminen lukemassa uutisia televisiossa on vähän hassua puuhaa.

En minä oikeissa töissä enää pärjäisi.

Studiohaastatteluissa joudut välillä ponnistelemaan, jotta näyttäisit siltä kuin sinua oikeasti kiinnostaisivat haastateltavan puheet.

Oikeasti en välitä. Yleisö pitää tympeää ilmettä vain kriittisyytenä.

Illan uutislähetyksen alkua odotellessa ehtii kirjoittaa hyvin vaikka dekkarin.

Kotiin mennessä käyn yleensä vielä harventamassa taimikoita ja perkaamassa laskuojat ennen kuin menen vapaaehtoistyöhön nuorisotalolle.

Jos voisit valita, vaalit pidettäisiin joka sunnuntai ja sinä saisit kertoa jokaisesta uudesta tulosennusteesta.

Se on toiveuneni. Sami Borg ja Ari Hakahuhta kestokavereina, nousevia tulospylväitä, yhteys Hankasalmelle – joka viikko.

Olet Valittujen Palojen vuonna 2018 tekemän kyselyn mukaan arvostetumpi uutisankkuri kuin Arvi Lind. Hymähdit tuloksen kuultuasi sinulle ominaisella tavalla.

Kuulin siitä kyllä, ja varmaan hymähdinkin, mutta en kakkukahveja keittänyt. Kissa elää kiitoksesta, joten kehukaa lisää!

Ajattelet olevasi köyhän miehen Arvi Lind, mutta rikkaan miehen Kari Toivonen.

En lähde tätä tällä tavoin arvioimaan. Molemmat ovat hyviä ystäviäni, entisiä alaisia ja rakkaita kollegoita.

JSN:n vuoden 2017 Terrafame-päätöksen jälkeen kysyit Atte Jääskeläiseltä, että ”aiotko erota.” Petyit hänen vastaukseensa, ”en aio”.

Olen istunut JSN:ssä kaksi kautta ja tunnen sen prosessin hyvin. Jos haastattelusta paistoi läpi joku moraalinen tuhahdus, se liittyi hänen vähättelevään suhtautumiseensa JSN:n päätöstä kohtaan.

Toimittajat siteeraavat aivan liikaa Tuntematonta sotilasta.

Asialliset uutiset kyllä hoidetaan, mutta keskustelua ohjailevat kaiken maailman Ellun kanat.

Vähän kadut sitä, että et nuorempana palannut kotiseudullesi paikallisen lehden päätoimittajaksi.

Todella vähän. Nyt vanhempanahan sitä voisi. Säikytellään Karjalaisen Pasi Koivumaata ja Savon Sanomien Seppo Rönkköä.

Kepeät kesäjutut maakunnista ovat sinulle uutislähetysten piristyksiä.

Minä en innostu enää mistään. Mutta jos niitä ajetaan, niin mitään hirveää ei ole maailmalla tapahtunut. Siis hyviä juttuja ne ovat.

Laulat toisinaan työpäivän aikana. Saatat tulevaisuudessa levyttää lempikappaleistasi koostuvan albumin.

En todellakaan aio tehdä levyä. Kenties joku hyväntekeväisyysjuttu voisi tulla kyseeseen, mutta ei muuten. Olen sen verran ammattilainen monessa asiassa, että tunnen taitojeni rajat.

Teet itse punaviiniä. Se on loistava pohja sangrialle.

Tämä on kipeästi totta.

Olet jo miettinyt, mitä aiot sanoa viimeisessä uutislähetyksessäsi ennen eläkkeelle jäämistä.

Näkemiin ja hyvää illan jatkoa.

Matti Rönkä, 60

 

Ylen toimittaja ja uutisankkuri. Aloitti Ylessä vuonna 1990. Työskenteli aiemmin muun muassa Helsingin Sanomissa ja MTV:llä.

Kotoisin Outokummusta.

Valmistunut toimittajaksi Sanoman toimittajakoulusta vuonna 1983 ja valtiotieteiden maisteriksi Helsingin yliopistosta vuonna 1989.

Kirjailija. Kirjoittanut 10 romaania, pääasiassa dekkareita. Esikoisromaani Tappajan näköinen mies ilmestyi vuonna 2002. Crime Time -kustantamon perustajajäsen.

Entinen JSN:n jäsen ja neuvoston varapuheenjohtaja vuosina 1999 – 2001 ja 2005 – 2007.

Myös Ylen tv-uutiset täyttivät tänä syksynä 60 vuotta.



8 2019
Arkisto

Freelancereiden tulot kasvavat ja he voivat hyvin, mutta he tekevät vähemmän journalismia

”On välttämätöntä, että liitto saisi jatkossa edustaa freelancereita neuvotteluissa”, kirjoittaa Maria Pettersson.

Suolen toiminta kiinnostaa lukijoita enemmän kuin politiikka, Anu Ubaud

Helsingin Sanomien uusi päätoimittaja Anu Ubaud on tarkka yöunistaan ja siitä, ettei HS tee sisältömarkkinointiyhteistyötä Kiinan kansantasavallan kanssa.

Putinin trollit hyötyisi kriittisyydestä, mutta on tärkeä, ainutlaatuinen teos

”Kirjalla on kaksi suurta ansiota. Ensimmäinen on se, että Aro paljastaa, miten vaisusti isot yhtiöt kuten Facebook, Twitter ja Google ovat toimineet propagandaa vastaan”, kirjoittaa Anna-Lena Laurén arviossaan Jessikka Aron kirjasta.

Kiire on huumetta, kyvyttömyyttä ja usein oma valinta

”Olisiko sinulla vähemmän syövyttävää kiirettä, jos veisit asiat useammin loppuun saakka ja ottaisit vastuun päätöksistäsi”, kysyy Lauri Rotko.

När skattepengarna blev affärshemlighet

”Bara för att Finland just nu är det tredje minst korrupta landet i världen är vi på inget sätt immuna eller ens vaccinerade”, skiver Mikaela Löv.

Ylen journalismissa pitää näkyä yleisön arki

Poliitikot päättävät Ylen rahoituksesta ja tavoitteista. Näin tavoitteet vaikuttivat tasa-arvosta ja kotitöiden jakautumisesta kertovan jutun syntyyn.

Onko eropaketti hyvä diili? Siitä päättämiseen tarvitaan aikaa ja rauhaa.

Työsuhteiden päättäminen tapahtuu kaavamaisen mekaanisesti, vaikka siinä tilanteessa jos missä kaikkia pitäisi kohdella yksilöinä, kirjoittaa Tuomo Lappalainen

Uusi opiskelijalähettiläs Laura Forsén toivoo liiton puuttuvan palkattomiin harjoitteluihin

Laura Forsén aloitti lokakuun alussa Journalistiliiton opiskelijalähettiläänä. ”Uskon, että voin tuoda mukanani ajattelua 'boksin ulkopuolelta'.”

Jyrsijä ei pysynyt uskollisena latinalle

Ajatus gerbillistä oli sinänsä kaunis, kirjoittaa Ville Eloranta.

”Siellähän te olettekin”

Kuolleita: Uutisjuontaja Kari Toivonen 28. 7. 1942 Helsinki – 28. 9. 2019 Helsinki

Valoisa työkaveri on poissa

Kuolleita: Tapani Hannikainen 23. 3. 1958 Nuijamaa – 28. 9. 2019 Helsinki

”Pirzi” omistautui perheelle ja ystäville

Kuolleita: Toimistosihteeri Pirkko Vuortama 19. 6. 1940 Lappeenranta – 1. 3. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta