On vähän hassua puuhaa lukea uutisia televisiossa, Matti Rönkä

Matti Rönkä, 60

 

Ylen toimittaja ja uutisankkuri. Aloitti Ylessä vuonna 1990. Työskenteli aiemmin muun muassa Helsingin Sanomissa ja MTV:llä.

Kotoisin Outokummusta.

Valmistunut toimittajaksi Sanoman toimittajakoulusta vuonna 1983 ja valtiotieteiden maisteriksi Helsingin yliopistosta vuonna 1989.

Kirjailija. Kirjoittanut 10 romaania, pääasiassa dekkareita. Esikoisromaani Tappajan näköinen mies ilmestyi vuonna 2002. Crime Time -kustantamon perustajajäsen.

Entinen JSN:n jäsen ja neuvoston varapuheenjohtaja vuosina 1999 – 2001 ja 2005 – 2007.

Myös Ylen tv-uutiset täyttivät tänä syksynä 60 vuotta.

JOURNALISTI
19.9.2019

Manu Marttinen, teksti
Ville Palonen, kuva

Ylen ykkösuutisankkurin toiveuni on kertoa kansalle vaalituloksista joka sunnuntai. ”Minä en innostu enää mistään”, Rönkä sanoo.

Täytit juuri 60 vuotta. Puoli yhdeksän uutisten katsojien keski-ikään verrattuna olet nuorukainen.

Olen varmaan aika lähellä mediaania, mutta suuret ikäluokat nostavat keskiarvoa niin, että väite on tosi. Mutta nämähän ovat viisasta yleisöä.

Verkko edellä -ajattelu on mennyt Ylessä liiallisuuksiin.

Se meni, mutta ihan hyvillä perusteilla. Nyt on jo nähty, että oletukset perinteisen television häviämisestä eivät ole toteutuneet, kun televisioilmaisuun panostetaan taas.

Broadcast-televisio on edelleen paras tapa välittää uutisia kansalaisille.

Liikkuvan kuvan arvo ei ole muuttunut, mutta välineiden jaottelut ovat vanhanaikaisia. Jos ihminen katsoo kännykästään liikkuvaa kuvaa, katsooko hän televisiota vai seuraako nettiä?

Välillä ajattelet, että ihminen lukemassa uutisia televisiossa on vähän hassua puuhaa.

En minä oikeissa töissä enää pärjäisi.

Studiohaastatteluissa joudut välillä ponnistelemaan, jotta näyttäisit siltä kuin sinua oikeasti kiinnostaisivat haastateltavan puheet.

Oikeasti en välitä. Yleisö pitää tympeää ilmettä vain kriittisyytenä.

Illan uutislähetyksen alkua odotellessa ehtii kirjoittaa hyvin vaikka dekkarin.

Kotiin mennessä käyn yleensä vielä harventamassa taimikoita ja perkaamassa laskuojat ennen kuin menen vapaaehtoistyöhön nuorisotalolle.

Jos voisit valita, vaalit pidettäisiin joka sunnuntai ja sinä saisit kertoa jokaisesta uudesta tulosennusteesta.

Se on toiveuneni. Sami Borg ja Ari Hakahuhta kestokavereina, nousevia tulospylväitä, yhteys Hankasalmelle – joka viikko.

Olet Valittujen Palojen vuonna 2018 tekemän kyselyn mukaan arvostetumpi uutisankkuri kuin Arvi Lind. Hymähdit tuloksen kuultuasi sinulle ominaisella tavalla.

Kuulin siitä kyllä, ja varmaan hymähdinkin, mutta en kakkukahveja keittänyt. Kissa elää kiitoksesta, joten kehukaa lisää!

Ajattelet olevasi köyhän miehen Arvi Lind, mutta rikkaan miehen Kari Toivonen.

En lähde tätä tällä tavoin arvioimaan. Molemmat ovat hyviä ystäviäni, entisiä alaisia ja rakkaita kollegoita.

JSN:n vuoden 2017 Terrafame-päätöksen jälkeen kysyit Atte Jääskeläiseltä, että ”aiotko erota.” Petyit hänen vastaukseensa, ”en aio”.

Olen istunut JSN:ssä kaksi kautta ja tunnen sen prosessin hyvin. Jos haastattelusta paistoi läpi joku moraalinen tuhahdus, se liittyi hänen vähättelevään suhtautumiseensa JSN:n päätöstä kohtaan.

Toimittajat siteeraavat aivan liikaa Tuntematonta sotilasta.

Asialliset uutiset kyllä hoidetaan, mutta keskustelua ohjailevat kaiken maailman Ellun kanat.

Vähän kadut sitä, että et nuorempana palannut kotiseudullesi paikallisen lehden päätoimittajaksi.

Todella vähän. Nyt vanhempanahan sitä voisi. Säikytellään Karjalaisen Pasi Koivumaata ja Savon Sanomien Seppo Rönkköä.

Kepeät kesäjutut maakunnista ovat sinulle uutislähetysten piristyksiä.

Minä en innostu enää mistään. Mutta jos niitä ajetaan, niin mitään hirveää ei ole maailmalla tapahtunut. Siis hyviä juttuja ne ovat.

Laulat toisinaan työpäivän aikana. Saatat tulevaisuudessa levyttää lempikappaleistasi koostuvan albumin.

En todellakaan aio tehdä levyä. Kenties joku hyväntekeväisyysjuttu voisi tulla kyseeseen, mutta ei muuten. Olen sen verran ammattilainen monessa asiassa, että tunnen taitojeni rajat.

Teet itse punaviiniä. Se on loistava pohja sangrialle.

Tämä on kipeästi totta.

Olet jo miettinyt, mitä aiot sanoa viimeisessä uutislähetyksessäsi ennen eläkkeelle jäämistä.

Näkemiin ja hyvää illan jatkoa.

Matti Rönkä, 60

 

Ylen toimittaja ja uutisankkuri. Aloitti Ylessä vuonna 1990. Työskenteli aiemmin muun muassa Helsingin Sanomissa ja MTV:llä.

Kotoisin Outokummusta.

Valmistunut toimittajaksi Sanoman toimittajakoulusta vuonna 1983 ja valtiotieteiden maisteriksi Helsingin yliopistosta vuonna 1989.

Kirjailija. Kirjoittanut 10 romaania, pääasiassa dekkareita. Esikoisromaani Tappajan näköinen mies ilmestyi vuonna 2002. Crime Time -kustantamon perustajajäsen.

Entinen JSN:n jäsen ja neuvoston varapuheenjohtaja vuosina 1999 – 2001 ja 2005 – 2007.

Myös Ylen tv-uutiset täyttivät tänä syksynä 60 vuotta.



9 2019
Arkisto

Kuolema toimituksessa

Kollegan kuolema pysäyttää toimituksen ja tuo työyhteisön hoidettavaksi paljon käytännön asioita. Surun hoitamiseen ei sen sijaan ole valmista reseptiä.

Daniel Nissén, Lukas Kallenberg,  Mathilda Kull och Karolina Åsmus jobbar på Vasabladet. De unga journalisterna upplever att inhoppare och fast anställda behandlas likvärdigt. Alla är inbjudna till samma personalfester och interna fortbildningar och ingår i samma diskussionsforum. ”Man är en i gänget. Det är viktigt att man får vara med i gemenskapen för att trivas på jobbet”, säger Mathilda Kull.

Journalistförbundet ifrågasätter en praxis där många inhoppare jobbar heltid länge

Under vilka villkor jobbar inhopparna och hur mycket av jobbet görs egentligen av dem? Journalisten utredde en brokig praxis.

Naistenlehdet laajentavat naiskuvaa

”Juuri naistenlehdet ovat tehneet naisia näkyviksi ja laajentaneet naiskuvaa sekä lisänneet ylipäänsä suvaitsevaisuutta kertomalla erilaisuudesta”, kirjoittaa Iina Artima-Kyrki.

Työnantaja esittää poikkeuksellisen törkeitä muutoksia työehtosopimuksiin

Mitä tapahtuu, jos työntekijä marssii neuvottelupöytään samanlaisin esityksin kuin työnantaja? kysyy Maria Pettersson.

Politiikkaa on helpompi tehdä, kun toimittajat eivät kyttää, Veli Liikanen

Vihreät päätti lopettaa puoluelehtensä rahoittamisen toimitusta kuulematta. Puoluesihteeri Veli Liikanen ei halua avata aiheesta käymiään keskusteluja.

Moraalittomien väitteiden jyrkkä tuomitseminen ei välttämättä ole tehokasta

Jos jatkuvasti puhumme jostain radikaalina pidetystä ajatuksesta, tuolla ajatuksella on hyvät mahdollisuudet muuttua yhteiskunnan silmissä hiljalleen maltilliseksi ja mahdolliseksi, Janne Zareff pohtii kolumnissaan.

Du skall icke normalisera

Dan Lolax har svårt att acceptera tanken att det finns ämnen som journalister inte ska gå och peta i.

Työehdoista neuvotellaan salassa – miksiköhän?

Neuvottelut työn ehdoista pitävät Journalistiliiton puheenjohtajan kiireisenä. Eräs pimeä perinne mietityttää Hanne Ahoa.

Näin syntyy MTV:n meteorologin sääennuste

Forecan ja MTV:n meteorologi Miina Manninen tietää viikonlopun sään ennen kuin muu Suomi herää.

Olen Retail Manager, sanoi haastateltava

Yhä suurempi osuus yritysväestä tuntuu uskovan, että englanti parantaa menestyksen mahdollisuuksia kotimaassakin, Ville Eloranta kirjoittaa.

”Ilmastonmuutos trendaa nyt kaikkialla, ja ihan syystä. Mutta järjestöt ja brändit käyttävät ilmastoahdistusta keppihevosena omalle asialleen. Joskus on vaikea erottaa, mikä on aiheellista ja mikä ei”, Maria Veitola sanoo.

Maria Veitola kysyy tyhmiä ja se kannattaa

”Se ei aina ole helppoa, mutta usein toimittajan kannattaisi tekeytyä vähän hölmöksi. Katselijat ja kuuntelijat kiittävät, kun tulee parempi ohjelma”, toimittaja Maria Veitola sanoo.

Moni maalittamiseen soveltuva rikosnimike on asianomistajarikos. Yksittäisen virkamiehen kynnys rikosilmoituksen tekemiseen voi olla korkea. Muiden muassa poliisi, syyttäjät, tuomarit ja käräjäoikeuksien laamannit toivovat asiaan pikaista muutosta.

Maalittaminen halutaan kriminalisoida, mutta asia etenee hitaasti

Päättäjät puhuvat julkisuudessa asian kiireellisyydestä, mutta oikeusministeriössä mitään hanketta ei ole käynnissä.

Tapahtumien ”sivutuotteena” syntyy yhteisöllisyyttä

”Jo Helsingin Sanomalehtimiesyhdistyksen ja Aikakauslehdentoimittajien yhdistyksen yhdistymistä suunniteltaessa tavoitteeksi otettiin hyvät jäsentilaisuudet”, kirjoittaa toiminnanjohtaja Kaija Plit.

Tinkimätön toimittaja ja aktiivinen osallistuja

Kuolleita: Toimittaja Tuula Helariutta 24. 4. 1949 Punkalaidun – 10. 9. 2019 Huittinen

”Journalistin tehtävä on kysyä miksi”

Kuolleita: Toimittaja Martti ”Maxi” Kaukonen 15. 9. 1947 Rovaniemi – 12. 10. 2019 Kuopio

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta