On vähän hassua puuhaa lukea uutisia televisiossa, Matti Rönkä

Matti Rönkä, 60

Ylen toimittaja ja uutisankkuri. Aloitti Ylessä vuonna 1990. Työskenteli aiemmin muun muassa Helsingin Sanomissa ja MTV:llä.

Kotoisin Outokummusta.

Valmistunut toimittajaksi Sanoman toimittajakoulusta vuonna 1983 ja valtiotieteiden maisteriksi Helsingin yliopistosta vuonna 1989.

Kirjailija. Kirjoittanut 10 romaania, pääasiassa dekkareita. Esikoisromaani Tappajan näköinen mies ilmestyi vuonna 2002. Crime Time -kustantamon perustajajäsen.

Entinen JSN:n jäsen ja neuvoston varapuheenjohtaja vuosina 1999 – 2001 ja 2005 – 2007.

Myös Ylen tv-uutiset täyttivät tänä syksynä 60 vuotta.

JOURNALISTI
19.9.2019

Manu Marttinen, teksti
Ville Palonen, kuva

Ylen ykkösuutisankkurin toiveuni on kertoa kansalle vaalituloksista joka sunnuntai. ”Minä en innostu enää mistään”, Rönkä sanoo.

Täytit juuri 60 vuotta. Puoli yhdeksän uutisten katsojien keski-ikään verrattuna olet nuorukainen.

Olen varmaan aika lähellä mediaania, mutta suuret ikäluokat nostavat keskiarvoa niin, että väite on tosi. Mutta nämähän ovat viisasta yleisöä.

Verkko edellä -ajattelu on mennyt Ylessä liiallisuuksiin.

Se meni, mutta ihan hyvillä perusteilla. Nyt on jo nähty, että oletukset perinteisen television häviämisestä eivät ole toteutuneet, kun televisioilmaisuun panostetaan taas.

Broadcast-televisio on edelleen paras tapa välittää uutisia kansalaisille.

Liikkuvan kuvan arvo ei ole muuttunut, mutta välineiden jaottelut ovat vanhanaikaisia. Jos ihminen katsoo kännykästään liikkuvaa kuvaa, katsooko hän televisiota vai seuraako nettiä?

Välillä ajattelet, että ihminen lukemassa uutisia televisiossa on vähän hassua puuhaa.

En minä oikeissa töissä enää pärjäisi.

Studiohaastatteluissa joudut välillä ponnistelemaan, jotta näyttäisit siltä kuin sinua oikeasti kiinnostaisivat haastateltavan puheet.

Oikeasti en välitä. Yleisö pitää tympeää ilmettä vain kriittisyytenä.

Illan uutislähetyksen alkua odotellessa ehtii kirjoittaa hyvin vaikka dekkarin.

Kotiin mennessä käyn yleensä vielä harventamassa taimikoita ja perkaamassa laskuojat ennen kuin menen vapaaehtoistyöhön nuorisotalolle.

Jos voisit valita, vaalit pidettäisiin joka sunnuntai ja sinä saisit kertoa jokaisesta uudesta tulosennusteesta.

Se on toiveuneni. Sami Borg ja Ari Hakahuhta kestokavereina, nousevia tulospylväitä, yhteys Hankasalmelle – joka viikko.

Olet Valittujen Palojen vuonna 2018 tekemän kyselyn mukaan arvostetumpi uutisankkuri kuin Arvi Lind. Hymähdit tuloksen kuultuasi sinulle ominaisella tavalla.

Kuulin siitä kyllä, ja varmaan hymähdinkin, mutta en kakkukahveja keittänyt. Kissa elää kiitoksesta, joten kehukaa lisää!

Ajattelet olevasi köyhän miehen Arvi Lind, mutta rikkaan miehen Kari Toivonen.

En lähde tätä tällä tavoin arvioimaan. Molemmat ovat hyviä ystäviäni, entisiä alaisia ja rakkaita kollegoita.

JSN:n vuoden 2017 Terrafame-päätöksen jälkeen kysyit Atte Jääskeläiseltä, että ”aiotko erota.” Petyit hänen vastaukseensa, ”en aio”.

Olen istunut JSN:ssä kaksi kautta ja tunnen sen prosessin hyvin. Jos haastattelusta paistoi läpi joku moraalinen tuhahdus, se liittyi hänen vähättelevään suhtautumiseensa JSN:n päätöstä kohtaan.

Toimittajat siteeraavat aivan liikaa Tuntematonta sotilasta.

Asialliset uutiset kyllä hoidetaan, mutta keskustelua ohjailevat kaiken maailman Ellun kanat.

Vähän kadut sitä, että et nuorempana palannut kotiseudullesi paikallisen lehden päätoimittajaksi.

Todella vähän. Nyt vanhempanahan sitä voisi. Säikytellään Karjalaisen Pasi Koivumaata ja Savon Sanomien Seppo Rönkköä.

Kepeät kesäjutut maakunnista ovat sinulle uutislähetysten piristyksiä.

Minä en innostu enää mistään. Mutta jos niitä ajetaan, niin mitään hirveää ei ole maailmalla tapahtunut. Siis hyviä juttuja ne ovat.

Laulat toisinaan työpäivän aikana. Saatat tulevaisuudessa levyttää lempikappaleistasi koostuvan albumin.

En todellakaan aio tehdä levyä. Kenties joku hyväntekeväisyysjuttu voisi tulla kyseeseen, mutta ei muuten. Olen sen verran ammattilainen monessa asiassa, että tunnen taitojeni rajat.

Teet itse punaviiniä. Se on loistava pohja sangrialle.

Tämä on kipeästi totta.

Olet jo miettinyt, mitä aiot sanoa viimeisessä uutislähetyksessäsi ennen eläkkeelle jäämistä.

Näkemiin ja hyvää illan jatkoa.

Näinkö on -juttusarjassa esitetään kohtuuttomia väitteitä. Sarjan aiemmat osat voit lukea täältä.

Matti Rönkä, 60

Ylen toimittaja ja uutisankkuri. Aloitti Ylessä vuonna 1990. Työskenteli aiemmin muun muassa Helsingin Sanomissa ja MTV:llä.

Kotoisin Outokummusta.

Valmistunut toimittajaksi Sanoman toimittajakoulusta vuonna 1983 ja valtiotieteiden maisteriksi Helsingin yliopistosta vuonna 1989.

Kirjailija. Kirjoittanut 10 romaania, pääasiassa dekkareita. Esikoisromaani Tappajan näköinen mies ilmestyi vuonna 2002. Crime Time -kustantamon perustajajäsen.

Entinen JSN:n jäsen ja neuvoston varapuheenjohtaja vuosina 1999 – 2001 ja 2005 – 2007.

Myös Ylen tv-uutiset täyttivät tänä syksynä 60 vuotta.



5 2020
Arkisto

Tämä voi olla ainoa tilaisuutemme mediatukeen

Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa valtio on jakanut journalismille koronatukea 24 – 66 miljoonaa euroa normaalin mediatuen päälle. Suomessa tiedonvälitystä ei tueta, vielä. Nyt tilanne on kuitenkin lupaavampi kuin vuosikymmeniin, kirjoittaa Maria Pettersson.

Kuohuva toimitus on loistopaikka edetä uralla, Riikka Räisänen

Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittaja tietää jo, kuka kolumnisti seuraavaksi ehdottaa yhtiön rahoituksen leikkaamista.

Koronan mukana kiire katosi ja filosofia palasi

Kodissamme on nukuttu enemmän kuin aikoihin. Yhtenä yönä en saanut unta, kun olin nukkunut niin jumalattoman paljon edellisinä, kirjoittaa Lauri Rotko.

Medier med mössan i hand

”Det är problematiskt om mediernas roll och deras stödbehov villkoras med coronavirusutbrottet”, skriver Dan Lolax.

Mediatuki on demokratiatuki – ja poliitikkojen olisi aika ymmärtää se

”Median asia ei ole vain median asia. Se on kansalaisten asia. Ja tämä tuntuu poliitikoilta unohtuneen”, kirjoittaa Hanne Aho.

Arvoisat kansalaiset, muistakaa resilienssi!

”Lohdullista – mutta samalla oireellista – on se, että moni journalisti pyrkii edelleen selittämään resilienssin”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Verkko toi uutta ay-koulutukseen

”Verkkokoulutus osoittautui yllättävän käteväksi ja vuorovaikutukselliseksi koulutusmuodoksi”, kirjoittaa työehtoasiamies Terhi Tarvainen.

Direktsändningarnas man

Döda: Redaktör Tomas Ek 6. 1.1957 Helsingfors – 2. 5.2020 Helsingfors

Teräväkielinen pomo muisti myös kannustaa

Kuolleita: Päätoimittaja Pekka Hyvärinen 20. 7. 1951 Kuopio – 10. 5. 2020 Helsinki

Uutisia, ei niinkään analyysejä

Kuolleita: Toimittaja Olli Pohjanpalo 21. 3. 1954 Hamilton Kanada – 11. 5. 2020 Helsinki

”Julkaistu kuva oli hyvä kuva”

Kuolleita: Valokuvaaja Mauri Vuorinen 11. 10. 1928 Hämeenkyrö – 30. 3. 2020 Tampere

Oikeutta puolustava marjakapitalisti

Kuolleita: Toimittaja Helena Hyvärinen 6.11. 1950 Tampere – 1.5.2020 Tampere

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta