On vähän hassua puuhaa lukea uutisia televisiossa, Matti Rönkä

Matti Rönkä, 60

Ylen toimittaja ja uutisankkuri. Aloitti Ylessä vuonna 1990. Työskenteli aiemmin muun muassa Helsingin Sanomissa ja MTV:llä.

Kotoisin Outokummusta.

Valmistunut toimittajaksi Sanoman toimittajakoulusta vuonna 1983 ja valtiotieteiden maisteriksi Helsingin yliopistosta vuonna 1989.

Kirjailija. Kirjoittanut 10 romaania, pääasiassa dekkareita. Esikoisromaani Tappajan näköinen mies ilmestyi vuonna 2002. Crime Time -kustantamon perustajajäsen.

Entinen JSN:n jäsen ja neuvoston varapuheenjohtaja vuosina 1999 – 2001 ja 2005 – 2007.

Myös Ylen tv-uutiset täyttivät tänä syksynä 60 vuotta.

JOURNALISTI
19.9.2019

Manu Marttinen, teksti
Ville Palonen, kuva

Ylen ykkösuutisankkurin toiveuni on kertoa kansalle vaalituloksista joka sunnuntai. ”Minä en innostu enää mistään”, Rönkä sanoo.

Täytit juuri 60 vuotta. Puoli yhdeksän uutisten katsojien keski-ikään verrattuna olet nuorukainen.

Olen varmaan aika lähellä mediaania, mutta suuret ikäluokat nostavat keskiarvoa niin, että väite on tosi. Mutta nämähän ovat viisasta yleisöä.

Verkko edellä -ajattelu on mennyt Ylessä liiallisuuksiin.

Se meni, mutta ihan hyvillä perusteilla. Nyt on jo nähty, että oletukset perinteisen television häviämisestä eivät ole toteutuneet, kun televisioilmaisuun panostetaan taas.

Broadcast-televisio on edelleen paras tapa välittää uutisia kansalaisille.

Liikkuvan kuvan arvo ei ole muuttunut, mutta välineiden jaottelut ovat vanhanaikaisia. Jos ihminen katsoo kännykästään liikkuvaa kuvaa, katsooko hän televisiota vai seuraako nettiä?

Välillä ajattelet, että ihminen lukemassa uutisia televisiossa on vähän hassua puuhaa.

En minä oikeissa töissä enää pärjäisi.

Studiohaastatteluissa joudut välillä ponnistelemaan, jotta näyttäisit siltä kuin sinua oikeasti kiinnostaisivat haastateltavan puheet.

Oikeasti en välitä. Yleisö pitää tympeää ilmettä vain kriittisyytenä.

Illan uutislähetyksen alkua odotellessa ehtii kirjoittaa hyvin vaikka dekkarin.

Kotiin mennessä käyn yleensä vielä harventamassa taimikoita ja perkaamassa laskuojat ennen kuin menen vapaaehtoistyöhön nuorisotalolle.

Jos voisit valita, vaalit pidettäisiin joka sunnuntai ja sinä saisit kertoa jokaisesta uudesta tulosennusteesta.

Se on toiveuneni. Sami Borg ja Ari Hakahuhta kestokavereina, nousevia tulospylväitä, yhteys Hankasalmelle – joka viikko.

Olet Valittujen Palojen vuonna 2018 tekemän kyselyn mukaan arvostetumpi uutisankkuri kuin Arvi Lind. Hymähdit tuloksen kuultuasi sinulle ominaisella tavalla.

Kuulin siitä kyllä, ja varmaan hymähdinkin, mutta en kakkukahveja keittänyt. Kissa elää kiitoksesta, joten kehukaa lisää!

Ajattelet olevasi köyhän miehen Arvi Lind, mutta rikkaan miehen Kari Toivonen.

En lähde tätä tällä tavoin arvioimaan. Molemmat ovat hyviä ystäviäni, entisiä alaisia ja rakkaita kollegoita.

JSN:n vuoden 2017 Terrafame-päätöksen jälkeen kysyit Atte Jääskeläiseltä, että ”aiotko erota.” Petyit hänen vastaukseensa, ”en aio”.

Olen istunut JSN:ssä kaksi kautta ja tunnen sen prosessin hyvin. Jos haastattelusta paistoi läpi joku moraalinen tuhahdus, se liittyi hänen vähättelevään suhtautumiseensa JSN:n päätöstä kohtaan.

Toimittajat siteeraavat aivan liikaa Tuntematonta sotilasta.

Asialliset uutiset kyllä hoidetaan, mutta keskustelua ohjailevat kaiken maailman Ellun kanat.

Vähän kadut sitä, että et nuorempana palannut kotiseudullesi paikallisen lehden päätoimittajaksi.

Todella vähän. Nyt vanhempanahan sitä voisi. Säikytellään Karjalaisen Pasi Koivumaata ja Savon Sanomien Seppo Rönkköä.

Kepeät kesäjutut maakunnista ovat sinulle uutislähetysten piristyksiä.

Minä en innostu enää mistään. Mutta jos niitä ajetaan, niin mitään hirveää ei ole maailmalla tapahtunut. Siis hyviä juttuja ne ovat.

Laulat toisinaan työpäivän aikana. Saatat tulevaisuudessa levyttää lempikappaleistasi koostuvan albumin.

En todellakaan aio tehdä levyä. Kenties joku hyväntekeväisyysjuttu voisi tulla kyseeseen, mutta ei muuten. Olen sen verran ammattilainen monessa asiassa, että tunnen taitojeni rajat.

Teet itse punaviiniä. Se on loistava pohja sangrialle.

Tämä on kipeästi totta.

Olet jo miettinyt, mitä aiot sanoa viimeisessä uutislähetyksessäsi ennen eläkkeelle jäämistä.

Näkemiin ja hyvää illan jatkoa.

Näinkö on -juttusarjassa esitetään kohtuuttomia väitteitä. Sarjan aiemmat osat voit lukea täältä.

Matti Rönkä, 60

Ylen toimittaja ja uutisankkuri. Aloitti Ylessä vuonna 1990. Työskenteli aiemmin muun muassa Helsingin Sanomissa ja MTV:llä.

Kotoisin Outokummusta.

Valmistunut toimittajaksi Sanoman toimittajakoulusta vuonna 1983 ja valtiotieteiden maisteriksi Helsingin yliopistosta vuonna 1989.

Kirjailija. Kirjoittanut 10 romaania, pääasiassa dekkareita. Esikoisromaani Tappajan näköinen mies ilmestyi vuonna 2002. Crime Time -kustantamon perustajajäsen.

Entinen JSN:n jäsen ja neuvoston varapuheenjohtaja vuosina 1999 – 2001 ja 2005 – 2007.

Myös Ylen tv-uutiset täyttivät tänä syksynä 60 vuotta.



8 2020
Arkisto

Harva meistä on korvaamaton superneuvottelija

Työehtosopimukset ovat siitä käteviä, että niiden ansiosta tavan ihmisen ei juuri koskaan tarvitse huolehtia lomista, työajasta, vähimmäispalkasta tai siitä, maksetaanko sairauden ajalta palkkaa, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Onneksi minä en joudu jakamaan mediatukia

”Mediatukea olisi rehdimpää perustella työpaikkojen säilymisellä kuin demokratialla”, kirjoittavat Annukka Oksanen ja Elina Yrjölä.

Vapaapäivien pitäminen on sinulle lähinnä uuvuttavaa, Minna Holopainen

STT:n vastaava päätoimittaja Minna Holopainen tekee töitä melkein koko ajan ja on mahdollisesti itsekin tekoäly.

Näin syntyy Trendin syysmuotijuttu

Trendi tilasi stylisti ja valokuvaaja -työparilta helmikuussa syysmuotijutun. Kesällä kuvaaja ja malli vaihtuivat koronan takia. Juttu kuvattiin elokuussa kotieläintilalla.

Kielenhuollon päämaja ei ole käymässä turhaksi

”On viisainta, ettei yleiskielessä sooloilu karkaa käsistä. Tämä aika ei varsinaisesti kaipaa lisää ymmärryksen puutetta”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vi måste respektera – och kredda varandra

”Vi måste respektera varandras arbete och kredda den som kreddas bör”, skriver Felicia Bredenberg.

Koronasta vauhtia muutoksiin

”Voisiko pandemiakurjuuden keskeltä löytyä jotain hyvääkin? Voidaanko esimerkiksi itsensä työllistäjille saada vihdoin pandemian vauhdittamana turvatumpi asema”, kysyy Suomen freelance-journalistien uusi puheenjohtaja Maria Markus.

Munkit ja possut

Kesätoimittaja Ilkka Vänttisen kuvissa näkyi sikoja juuri niin kuin pitikin – ja lisäksi jotain aivan muuta.

Uutistoimistotuki ehkä osaksi median koronatukea – tuen haku on alkanut

Median koronatukea voi saada journalistisen työn kustannuksiin. Myöntämisen ehtona on mainosmyynnin lasku. Erillistä uutistoimintaan suunnattua tukea on saanut aiemmin muun muassa STT.

Etävaltuusto nosti hien otsalle

Kuuluuko? Näkyykö? Journalistiliiton historian ensimmäisessä valtuuston hybridikokouksessa teknisiä pulmia ratkottiin lennosta, kirjoittaa Kira Närhi.

Herrasmies on poissa

Kuolleita: Toimittaja Matti Vainio 20. 6. 1935 Sortavala – 5. 9. 2020 Hämeenlinna

Arvostettu monitoiminainen

Kuolleita: Toimittaja Liisa Laine Oulu 25. 3. 1936 – 8. 8. 2020 Helsinki

Hjärtat klappade för nyheter och rättvisa

Döda: Journalisten Ia Henriksson 5. 1. 1974 Helsingfors – 11. 7. 2020 Helsingfors

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta