Mitä vittua? -podcastissa puhuvat Brigita Krasniqi (oik.) ja Pazilaiti Simayijiang. ”Nimen keksiminen podcastille oli vaikeaa”, Krasniqi kertoo.”Kysyimme Twitterissä, että jos olisit me, minkä niminen olisit. Yksi ehdotus oli Mitä vittua? ja meille on jälkikäteenkin kommentoitu, että se kuvaa hyvin tapaamme reagoida voimakkaasti asioihin. Konnotaatio valemediaan on myös oikein hyvä. Ehkä onnistumme osittain omimaan tämän nimen.”

Mitä vittua? on feministinen podcast elämästä, politiikasta ja kaikesta

Brigita Krasniqi, 22

Kosovolais-suomalainen, tamperelainen opiskelija ja vihreiden nuorten aktiivi

Feministisen ja antirasistisen kansalaisjärjestö Fem R:n perustaja

 

Pazilaiti Simayijiang, 20

Uiguuri, muutti Suomeen 2006

On toiminut feministisen puolueen toisena varapuheenjohtajana

Feministisen ja antirasistisen kansalaisjärjestö Fem R:n perustaja

JOURNALISTI
19.9.2019

Manu Haapalainen, teksti
Liisa Takala, kuva

”Se oli sellaista punavihreiden feministien keskustelua. Olimme Tampereen Telakalla yksillä, ja avauduimme toisillemme, kuinka asiat ovat pielessä. Siitä tuli idea, että olisiko kiva, jos meillä olisi joku alusta, missä käsitellä näitä asioita. Keksimme, että podcast olisi meille molemmille hyvä työtapa”, kertoo Mitä vittua? -podcastia ystävänsä Pazilaiti ”Passu” Simayijiangin kanssa tekevä Brigita Krasniqi.

Mitä vittua? on kahden nuoren naisen vapaamuotoista jutustelua. Simayijiang ja Krasniqi puhuvat viime viikolla alkaneella toisellakin tuotantokaudella ajankohtaisista, isoista yhteiskunnallisista aiheista, mutta myös omasta elämästään ja kuulumisistaan.

”Esikuviamme ovat kaikki aktivistit, jotka tekevät työtä feminismin ja rasismin vastustamisen parissa, ja jotka itsessään ovat mahdollistaneet meidän kaltaistemme uusien tekijöiden tulemisen. Koko Hubara on hyvä esimerkki.

Kun nauhoituspäivä lähestyy, keskustelemme valitusta teemasta, sävystä ja suurista linjoista, mutta emme päätä kovin tarkasti mitä puhumme. Nauhoitamme yleensä Passun kotona, usein ilman taukoja. Meille on alusta alkaen sanottu, että onpa ihanaa, että on tällainen podcast, jonka kanssa voi pohtia asioita ja samaan aikaan voi kikattaa. Tavoite on jatkossakin kuulostaa samalta kuin kuulostamme käydessämme keskenämme vaikka viinilasillisella.

Aluksi äänitimme jaksot Iphonen kuulokkeilla. Tuottaja Miia Laineen tultua mukaan tekninen laatu on parantunut. Hän on radioammattilainen, joten käytössämme on nyt paremmat laitteet.

Mitä vittua? on nykyään meidän kolmen yhteinen projekti. Miia pani meille viestiä, että tykkään paljon podcastistanne, olen radiotuottaja ja auttaisin mielelläni. Passu oli tallentanut Miian numeron väärin puhelimeensa ja ihmettelimme, kun viesteihimme ei enää tullut mitään vastausta. Lopulta Miia löysi meidät uudestaan Facebookin kautta.

Emme ole saaneet juuri lainkaan epäasiallista palautetta. Palautteenantaja voi olla eri mieltä asiamme tärkeydestä, mutta sehän on vain hänen mielipiteensä. Joskus olemme feminismiä käsitellessämme käyttäneet käsitteitä huolimattomasti, ja myös siitä olemme saaneet ihan tärkeää palautetta.”

Brigita Krasniqi, 22

Kosovolais-suomalainen, tamperelainen opiskelija ja vihreiden nuorten aktiivi

Feministisen ja antirasistisen kansalaisjärjestö Fem R:n perustaja

 

Pazilaiti Simayijiang, 20

Uiguuri, muutti Suomeen 2006

On toiminut feministisen puolueen toisena varapuheenjohtajana

Feministisen ja antirasistisen kansalaisjärjestö Fem R:n perustaja

Maryan Abdulkarimin valinta

Freelancekirjoittaja ja -kouluttaja Maryan Abdulkarim valitsi esiteltäväksi Brigita Krasniqin ja Pazilaiti Simayijiangin toimittaman Mitä vittua? -podcastin, jota kaksikko on tehnyt syyskuusta 2018 saakka. Podcast on kuunneltavissa muun muassa Soundcloudissa ja Spotifyssa.

Podcastin kolmas tekijä on ensimmäisen tuotantokauden aikana mukaan liittynyt tuottaja Miia Laine.

”Älykkäät ja ihanat nuoret naiset kuratoivat ja toimittavat keskusteluohjelmaa, jossa he käsittelevät itselleen tärkeitä aiheita”, Abdulkarim perustelee.

”Se on hauska, kiinnostava ja ajatuksia herättävä. Henkilökohtainen on poliittista ja kipeille asioille nauretaan välillä. Kauhean avoimia ja välittömiä tyyppejä. Rakastan.”



8 2019
Arkisto

Freelancereiden tulot kasvavat ja he voivat hyvin, mutta he tekevät vähemmän journalismia

”On välttämätöntä, että liitto saisi jatkossa edustaa freelancereita neuvotteluissa”, kirjoittaa Maria Pettersson.

Suolen toiminta kiinnostaa lukijoita enemmän kuin politiikka, Anu Ubaud

Helsingin Sanomien uusi päätoimittaja Anu Ubaud on tarkka yöunistaan ja siitä, ettei HS tee sisältömarkkinointiyhteistyötä Kiinan kansantasavallan kanssa.

Putinin trollit hyötyisi kriittisyydestä, mutta on tärkeä, ainutlaatuinen teos

”Kirjalla on kaksi suurta ansiota. Ensimmäinen on se, että Aro paljastaa, miten vaisusti isot yhtiöt kuten Facebook, Twitter ja Google ovat toimineet propagandaa vastaan”, kirjoittaa Anna-Lena Laurén arviossaan Jessikka Aron kirjasta.

Kiire on huumetta, kyvyttömyyttä ja usein oma valinta

”Olisiko sinulla vähemmän syövyttävää kiirettä, jos veisit asiat useammin loppuun saakka ja ottaisit vastuun päätöksistäsi”, kysyy Lauri Rotko.

När skattepengarna blev affärshemlighet

”Bara för att Finland just nu är det tredje minst korrupta landet i världen är vi på inget sätt immuna eller ens vaccinerade”, skiver Mikaela Löv.

Ylen journalismissa pitää näkyä yleisön arki

Poliitikot päättävät Ylen rahoituksesta ja tavoitteista. Näin tavoitteet vaikuttivat tasa-arvosta ja kotitöiden jakautumisesta kertovan jutun syntyyn.

Onko eropaketti hyvä diili? Siitä päättämiseen tarvitaan aikaa ja rauhaa.

Työsuhteiden päättäminen tapahtuu kaavamaisen mekaanisesti, vaikka siinä tilanteessa jos missä kaikkia pitäisi kohdella yksilöinä, kirjoittaa Tuomo Lappalainen

Uusi opiskelijalähettiläs Laura Forsén toivoo liiton puuttuvan palkattomiin harjoitteluihin

Laura Forsén aloitti lokakuun alussa Journalistiliiton opiskelijalähettiläänä. ”Uskon, että voin tuoda mukanani ajattelua 'boksin ulkopuolelta'.”

Jyrsijä ei pysynyt uskollisena latinalle

Ajatus gerbillistä oli sinänsä kaunis, kirjoittaa Ville Eloranta.

”Siellähän te olettekin”

Kuolleita: Uutisjuontaja Kari Toivonen 28. 7. 1942 Helsinki – 28. 9. 2019 Helsinki

Valoisa työkaveri on poissa

Kuolleita: Tapani Hannikainen 23. 3. 1958 Nuijamaa – 28. 9. 2019 Helsinki

”Pirzi” omistautui perheelle ja ystäville

Kuolleita: Toimistosihteeri Pirkko Vuortama 19. 6. 1940 Lappeenranta – 1. 3. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta