Kumottu kielteinen päätös on paras palaute turvaa hakevien journalistien auttamisesta

JOURNALISTI
19.9.2019

Juha Rekola

Kirjoittaja on Journalistiliiton kansainvälinen asiamies.

”Olen saanut tutustua arkisen sananvapauden sankareihin, jotka ovat paenneet henkensä edestä”, kirjoittaa Juha Rekola

”Tuli uutisia ja sinä saat kuulla ne ensimmäisenä”, O sanoi puhelimessa. ”A on saanut turvapaikan.”

Työhöni kuuluu turvapaikanhakijoina Suomeen saapuneiden journalistien tukeminen ja auttaminen hakuprosessissa. Olen saanut tutustua arkisen sananvapauden sankareihin, jotka ovat paenneet henkensä edestä.

Ensin apua tuli pyytämään muutama kollega Venäjältä. Vuoden 2016 lopulla pyyntöjä alkoi tulla kielteisen päätöksen saaneilta Irakista, Afganistanista, Somaliasta ja muualta. Kiristynyt turvapaikkapolitiikka näkyi työpöydälläni.

Lause ”pelkosi ei ole objektiivisesti perusteltua” tuntui suomalaisen viraston suojista kirjoitettuna härskiltä, kun ihminen on vaarantanut henkensä, jotta me saisimme riippumatonta tietoa siitä, mitä hänen maassaan tapahtuu.

Maahanmuuttovirasto ei tuntenut kyseisten maiden journalistien tilannetta eikä työn erityispiirteitä. No, minä tunsin ja kykenin sitä dokumentoimaan. Paras palaute tuli niistä hallinto-oikeuden päätöksistä, joilla kumottiin kielteinen turvapaikkapäätös.

A sai turvapaikan ensihakemalla. Hän oli päättänyt lähteä kaivettuaan kiväärin edessä itselleen haudan maassa, jota yleensä pidetään turvallisena. Liitto kustansi hänelle pätevää lakiapua. Pieni – tai ehkä vähän isompikin – voitto meille kaikille.



5 2020
Arkisto

Tämä voi olla ainoa tilaisuutemme mediatukeen

Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa valtio on jakanut journalismille koronatukea 24 – 66 miljoonaa euroa normaalin mediatuen päälle. Suomessa tiedonvälitystä ei tueta, vielä. Nyt tilanne on kuitenkin lupaavampi kuin vuosikymmeniin, kirjoittaa Maria Pettersson.

Kuohuva toimitus on loistopaikka edetä uralla, Riikka Räisänen

Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittaja tietää jo, kuka kolumnisti seuraavaksi ehdottaa yhtiön rahoituksen leikkaamista.

Koronan mukana kiire katosi ja filosofia palasi

Kodissamme on nukuttu enemmän kuin aikoihin. Yhtenä yönä en saanut unta, kun olin nukkunut niin jumalattoman paljon edellisinä, kirjoittaa Lauri Rotko.

Medier med mössan i hand

”Det är problematiskt om mediernas roll och deras stödbehov villkoras med coronavirusutbrottet”, skriver Dan Lolax.

Mediatuki on demokratiatuki – ja poliitikkojen olisi aika ymmärtää se

”Median asia ei ole vain median asia. Se on kansalaisten asia. Ja tämä tuntuu poliitikoilta unohtuneen”, kirjoittaa Hanne Aho.

Arvoisat kansalaiset, muistakaa resilienssi!

”Lohdullista – mutta samalla oireellista – on se, että moni journalisti pyrkii edelleen selittämään resilienssin”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Verkko toi uutta ay-koulutukseen

”Verkkokoulutus osoittautui yllättävän käteväksi ja vuorovaikutukselliseksi koulutusmuodoksi”, kirjoittaa työehtoasiamies Terhi Tarvainen.

Direktsändningarnas man

Döda: Redaktör Tomas Ek 6. 1.1957 Helsingfors – 2. 5.2020 Helsingfors

Teräväkielinen pomo muisti myös kannustaa

Kuolleita: Päätoimittaja Pekka Hyvärinen 20. 7. 1951 Kuopio – 10. 5. 2020 Helsinki

Uutisia, ei niinkään analyysejä

Kuolleita: Toimittaja Olli Pohjanpalo 21. 3. 1954 Hamilton Kanada – 11. 5. 2020 Helsinki

”Julkaistu kuva oli hyvä kuva”

Kuolleita: Valokuvaaja Mauri Vuorinen 11. 10. 1928 Hämeenkyrö – 30. 3. 2020 Tampere

Oikeutta puolustava marjakapitalisti

Kuolleita: Toimittaja Helena Hyvärinen 6.11. 1950 Tampere – 1.5.2020 Tampere

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta