”Kärpäsenpaskalla” on väliä

JOURNALISTI
19.9.2019

Ville Eloranta
Twitter: @ville_eloranta
Kirjoittaja on Helsingin Sanomien kielenhuollosta vastaava toimittaja ja suomen kielen lautakunnan jäsen.

”Oikeaoppiset merkinnät osoittavat, että toimitus on kunnioittanut vieraiden kielten ominaispiirteitä”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Moni varhaislapsuudessa kummallinen asia selkenee jo ennen täysi-ikäisyyttä. Eräs 1980-luvun mäkihyppylähetysten yksityiskohta vaivasi minua kuitenkin vielä aikuisena: miksi tv-ruudussa luki Jiri Parma mutta suomalaiset tv-selostajat sanoivat Jirsi?

Internet auttoi lopulta – hän onkin Jiří. Lähetyksissä oli ollut epätarkkuutta paitsi kirjoituksessa myös ääntämyksessä, koska tšekin kielessä ř-kirjaimen ääntämys ei ole [rs] vaan eräänlainen yhden äänteen mittainen sekoitus r:ää ja s:ää.

Toimitustyön arjessa saatetaan välillä viitata vieraskielisten kirjainten tarkkeisiin sellaisilla vähemmän ylevillä sanoilla kuin vänkyrä ja kärpäsenpaska. Mitä eksoottisemmista nimistä on kyse, sitä enemmän googlailua ne teettävät. Eipä tuttujakaan aina osata: Lasse Virénin sukunimen aksentti jää pois hämmentävän usein.

Oma lukunsa ovat toimitusjärjestelmien tekniset puutteet. Esimerkiksi Helsingin Sanomissa oli 2010-luvun alkupuolella turha haaveilla vaikkapa Erdoğanin tai Martinůn korrektista kirjoitusasusta. Varsinkin uutistoimistot taas käyttävät eri järjestelmien yhteensopimattomuuden pelossa edelleen sangen riisuttuja muotoja. Myös perinteet painavat: urheilutoimittajallekin voi tulla yllätyksenä, että Jan Zelezny on itse asiassa Železný.

Suomen kielenhuollon linja on selvä: latinalaisia aakkosia käyttävien kielten nimet kirjoitetaan kuten alkuperäisessä kielessä. Tämä pätee tarkkeiden lisäksi muun muassa islannin kirjaimiin ð ja þ sekä useiden pohjoismaisten kielten æ:hän ja ø:hön.

Miksi pilata päivänsä sotkeutumalla vieraan oloisiin vänkyröihin, voi joku pohtia. Eihän tarkkeiden unohtamisesta toki mitään kohtalokasta seuraa. Oikeaoppiset merkinnät osoittavat silti ainakin pari asiaa: toimitus on tehnyt huolellista jälkeä sekä ymmärtänyt ja kunnioittanut vieraiden kielten ominaispiirteitä.



1 2021
Arkisto

Journalismin seuraavat sata vuotta

Journalistiliitto täyttää maaliskuussa 100 vuotta. Vuosisadan aikana on tapahtunut paljon: olemme saaneet esimerkiksi radion, television, internetin ja sosiaalisen median, mutta myös journalismin ansaintamallien kriisin. On aika kuvitella, miltä tulevat vuosikymmenet voisivat näyttää. Journalisti pyysi ennusteita kymmeneltä ajattelijalta.

Mitä puoluetta politiikantoimittajat ryöpyttävät eniten? Miten he suhtautuvat eri pääministereihin? Entä työmarkkinajärjestöihin?

Journalisti analysoi kuuden tunnetun politiikan toimittajan kolumnit, näkökulma-artikkelit ja muut mielipiteelliset tekstit.

Tähtäät isona kansanedustajaksi, Hanne Aho

Sata vuotta täyttävän Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho haluaa tulla tasapainoiseksi ihmiseksi ja haaveilee tes-neuvotteluiden aikana paluusta Suomen Kuvalehden graafikoksi.

Toimittajat, persuuntuneita vai vihervasemmistoa?

”Suomessa perussuomalaisten pelikirjasta tuttu ikävän journalismin esittäminen puoluepolitiikkana vaikuttaa hiljalleen saavan suosiota useamman poliittisen liikkeen piirissä”, kirjoittaa Janne Zareff.

Toimittajan tasapuolisuus ei auta, jos luottamus on menetetty

Yksikään ihminen ei tee työtään arvotyhjiössä. Onneksi juuri kukaan journalisti ei kuvittele olevansa täydellisen objektiivinen yli-ihminen, johon arvot tai elämäntilanne eivät vaikuta, kirjoittaa Maria Pettersson.

Lisää aikaa eropakettia harkitsevalle

”Ensimmäiset päivät irtisanomisen jälkeen voivat mennä täysin sumussa. Pitäisi pystyä soittamaan monta puhelua, kysyä oikeita kysymyksiä, omaksua vastauksia ja tehdä niiden perusteella päätös, jonka vaikutukset tulevaisuuteen ovat joka tapauksessa epävarmoja”, kirjoittaa Journalistiliiton juristi Sanna Nikula.

Korona sävytti median vuotta 2020

Korona muutti työtavat ja kiihdytti media-alan murrosta ja Yhdysvalloissa käytiin vaalit. Tapahtuiko media-alalla muutakin? Kokosimme yhteen vuoden 2020 keskeiset journalismiuutiset.

Päivi Lehtomurto vaihtoi nuorten median työterveysaiheisiin

Päivi Lehtomurto aloitti joulukuussa Työterveyslaitoksella mediaviestinnän erityisasiantuntijana. Sitä ennen hän työskenteli kymmenen vuotta Demissä.

Etusivu uusiksi

Kun Susanna Luikku sai Suomen olympiajoukkueen tiedottajalta viestin, ja sitten tuli kiire.

Journalistiliiton uuden ilmeen suunnitteli Tuija Tarkiainen ja uuden logon piirsi Camilla Pentti. ”Perinteinen leijona haluttiin säilyttää, mutta uusi leijona on modernimpi ja vähemmän kulmikas”, Tarkiainen kertoo.

Journalistiliitto saa uuden ilmeen

Tunnusvärit ja -fontit vaihtuvat, viestintämateriaalit muuttuvat ja logo päivitetään.

Ole korrekti, älä hyperkorrekti

”Tietoisuus siitä, että puhuttu ja kirjoitettu kieli eroavat toisistaan, voi johtaa ylenpalttiseen virallisuuden tai esimerkiksi kansainvälisyyden tavoitteluun”, kirjoittaa Ville Eloranta.

De nya journalisterna är influencers

Högermedierna satsar mindre på att producera den bästa journalistiken och mer på att främst bekräfta det tittarna redan tror, skriver Jeanette Öhman.

Sanomalehtimiehen näytenumero huhtikuussa 1924.

Lehti harrastuksen avuksi

Suomen Sanomalehtimiesten Liitto tarvitsi oman lehden, koska sisäinen tiedotus hoitui ”helpoimmin painokoneen kautta”.

Avarakatseinen humanisti

Toimittaja Jussi Kentala 24. 7. 1946 Veteli – 23. 11. 2020 Kauhava

Taitava taittaja - käytännössä ja teoriassa

Ulkoasupäällikkö Hannu Pulkkinen 8.11.1951 Pyhäjärvi – 6.12.2020 Helsinki 

Henkilökuvauksen lordi ja velho 

Valokuvaaja Kari Kaipainen 28. 9. 1952 Mikkeli – 2. 11. 2020 Espoo

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta