”Kärpäsenpaskalla” on väliä

JOURNALISTI
19.9.2019

Ville Eloranta
Twitter: @ville_eloranta
Kirjoittaja on Helsingin Sanomien kielenhuollosta vastaava toimittaja ja suomen kielen lautakunnan jäsen.

”Oikeaoppiset merkinnät osoittavat, että toimitus on kunnioittanut vieraiden kielten ominaispiirteitä”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Moni varhaislapsuudessa kummallinen asia selkenee jo ennen täysi-ikäisyyttä. Eräs 1980-luvun mäkihyppylähetysten yksityiskohta vaivasi minua kuitenkin vielä aikuisena: miksi tv-ruudussa luki Jiri Parma mutta suomalaiset tv-selostajat sanoivat Jirsi?

Internet auttoi lopulta – hän onkin Jiří. Lähetyksissä oli ollut epätarkkuutta paitsi kirjoituksessa myös ääntämyksessä, koska tšekin kielessä ř-kirjaimen ääntämys ei ole [rs] vaan eräänlainen yhden äänteen mittainen sekoitus r:ää ja s:ää.

Toimitustyön arjessa saatetaan välillä viitata vieraskielisten kirjainten tarkkeisiin sellaisilla vähemmän ylevillä sanoilla kuin vänkyrä ja kärpäsenpaska. Mitä eksoottisemmista nimistä on kyse, sitä enemmän googlailua ne teettävät. Eipä tuttujakaan aina osata: Lasse Virénin sukunimen aksentti jää pois hämmentävän usein.

Oma lukunsa ovat toimitusjärjestelmien tekniset puutteet. Esimerkiksi Helsingin Sanomissa oli 2010-luvun alkupuolella turha haaveilla vaikkapa Erdoğanin tai Martinůn korrektista kirjoitusasusta. Varsinkin uutistoimistot taas käyttävät eri järjestelmien yhteensopimattomuuden pelossa edelleen sangen riisuttuja muotoja. Myös perinteet painavat: urheilutoimittajallekin voi tulla yllätyksenä, että Jan Zelezny on itse asiassa Železný.

Suomen kielenhuollon linja on selvä: latinalaisia aakkosia käyttävien kielten nimet kirjoitetaan kuten alkuperäisessä kielessä. Tämä pätee tarkkeiden lisäksi muun muassa islannin kirjaimiin ð ja þ sekä useiden pohjoismaisten kielten æ:hän ja ø:hön.

Miksi pilata päivänsä sotkeutumalla vieraan oloisiin vänkyröihin, voi joku pohtia. Eihän tarkkeiden unohtamisesta toki mitään kohtalokasta seuraa. Oikeaoppiset merkinnät osoittavat silti ainakin pari asiaa: toimitus on tehnyt huolellista jälkeä sekä ymmärtänyt ja kunnioittanut vieraiden kielten ominaispiirteitä.



8 2019
Arkisto

Freelancereiden tulot kasvavat ja he voivat hyvin, mutta he tekevät vähemmän journalismia

”On välttämätöntä, että liitto saisi jatkossa edustaa freelancereita neuvotteluissa”, kirjoittaa Maria Pettersson.

Suolen toiminta kiinnostaa lukijoita enemmän kuin politiikka, Anu Ubaud

Helsingin Sanomien uusi päätoimittaja Anu Ubaud on tarkka yöunistaan ja siitä, ettei HS tee sisältömarkkinointiyhteistyötä Kiinan kansantasavallan kanssa.

Putinin trollit hyötyisi kriittisyydestä, mutta on tärkeä, ainutlaatuinen teos

”Kirjalla on kaksi suurta ansiota. Ensimmäinen on se, että Aro paljastaa, miten vaisusti isot yhtiöt kuten Facebook, Twitter ja Google ovat toimineet propagandaa vastaan”, kirjoittaa Anna-Lena Laurén arviossaan Jessikka Aron kirjasta.

Kiire on huumetta, kyvyttömyyttä ja usein oma valinta

”Olisiko sinulla vähemmän syövyttävää kiirettä, jos veisit asiat useammin loppuun saakka ja ottaisit vastuun päätöksistäsi”, kysyy Lauri Rotko.

När skattepengarna blev affärshemlighet

”Bara för att Finland just nu är det tredje minst korrupta landet i världen är vi på inget sätt immuna eller ens vaccinerade”, skiver Mikaela Löv.

Ylen journalismissa pitää näkyä yleisön arki

Poliitikot päättävät Ylen rahoituksesta ja tavoitteista. Näin tavoitteet vaikuttivat tasa-arvosta ja kotitöiden jakautumisesta kertovan jutun syntyyn.

Onko eropaketti hyvä diili? Siitä päättämiseen tarvitaan aikaa ja rauhaa.

Työsuhteiden päättäminen tapahtuu kaavamaisen mekaanisesti, vaikka siinä tilanteessa jos missä kaikkia pitäisi kohdella yksilöinä, kirjoittaa Tuomo Lappalainen

Uusi opiskelijalähettiläs Laura Forsén toivoo liiton puuttuvan palkattomiin harjoitteluihin

Laura Forsén aloitti lokakuun alussa Journalistiliiton opiskelijalähettiläänä. ”Uskon, että voin tuoda mukanani ajattelua 'boksin ulkopuolelta'.”

Jyrsijä ei pysynyt uskollisena latinalle

Ajatus gerbillistä oli sinänsä kaunis, kirjoittaa Ville Eloranta.

”Siellähän te olettekin”

Kuolleita: Uutisjuontaja Kari Toivonen 28. 7. 1942 Helsinki – 28. 9. 2019 Helsinki

Valoisa työkaveri on poissa

Kuolleita: Tapani Hannikainen 23. 3. 1958 Nuijamaa – 28. 9. 2019 Helsinki

”Pirzi” omistautui perheelle ja ystäville

Kuolleita: Toimistosihteeri Pirkko Vuortama 19. 6. 1940 Lappeenranta – 1. 3. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta