Sarjakuvapiirtäjä Ville Ranta myi Junes Lokka -teoksensa Journalistiliitolle. Ranta sanoo, että provosoiva piirrostyyli ei ole juurikaan johtanut epäasialliseen palautteeseen. ”Se johtuu siitä, että en kuulu vähemmistöihin enkä ole nainen. Joskus palaute on häiritsevää, mutta se ei eskaloidu silla lailla kuin esimerkiksi Johanna Vehkoota tai Jessikka Aroa kohtaan.”

Johanna Vehkoon kunnianloukkaustuomio hoviin – häirittyjen journalistien tueksi uusiakin keinoja

JOURNALISTI
19.9.2019

Manu Haapalainen, teksti
Heli Saarela, kuva

Toimittaja Johanna Vehkoolle on myönnetty jatkokäsittelylupa Oulun käräjäoikeuden langettamaan kunnianloukkaustuomioon. Käräjäoikeus katsoi huhtikuussa Vehkoon syyllistyneen häiriköinnistä ja kansanryhmää vastaan kiihottamisesta tunnetun kaupunginvaltuutettu Junes Lokan kunnian loukkaamiseen.

Tietoa Rovaniemen hovioikeuden pääkäsittelyn aikataulusta odotetaan syksyn aikana.

”Kyse ei ole minusta henkilönä. Sananvapauden vastaiset voimat olisivat voittaneet, jos en olisi valittanut tuomiostani”, Vehkoo sanoo.

 

Journalistiliitto ilmoitti viime huhtikuussa hankkivansa sarjakuvataiteilija Ville Rannan Lokka-aiheisen teoksen 7 588,80 eurolla. Ranta lahjoittaa summan Vehkoolle sakkojen ja Lokan oikeudenkäyntikulujen maksamista varten. Ranta pani teoksen myyntiin heti Vehkoon tuomiosta kuultuaan.

Ranta luovutti piirroksen Journalistiliitolle elokuun lopussa.

”Tämä tapaus oli ilmiselvää Vehkoon työn häirintää eikä yhtään mitään muuta. Joskus häiriköt onnistuvat, niin kuin nyt, kun Vehkoolle tuli käräjäoikeudessa tuomio. Reagoin tunteella. Postasin myyntitarjoukseni Twitteriin heti samana päivänä”, Ranta sanoo.

Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho sanoo Rannan ottaneen teoksellaan kantaa siihen, että ketään ei saa häiriköidä tai vainota.

”Teos viestittää, että journalistien pitää saada tehdä työnsä rauhassa. Sen ostopäätös oli meille helppo.”

 

Paljon julkisuutta vuosi sitten saanut MV-lehden taustahahmo Ilja Janitskinin ja Johan Bäckmanin rikosvyyhti etenee Helsingin hovioikeuteen lokakuun lopussa.

Janitskin tuomittiin lokakakuussa 2018 yhden vuoden ja kymmenen kuukauden ehdottomaan vankeusrangaistukseen. Bäckmanin tuomio oli vuosi ehdollista vankeutta. Käräjäoikeus luki Bäckmanin syyksi muun muassa Ylen toimittajaan Jessikka Aroon kohdistuneen törkeän kunnianloukkauksen, yllytyksen törkeään kunnianloukkaukseen sekä vainoamisen.

Lisäksi kolmas syytetty sai kolmen kuukauden ehdollisen tuomion. Kolmikolle tuli maksettavaksi yhteensä 136 000 euroa vahingonkorvauksia ja hyvityksiä.

Kaikki kolme valittivat tuomioistaan. Jessikka Aro valitti tuomittujen maksettavaksi määrättyjen korvauksien määrästä.

 

Häirityksi joutuneiden journalistien auttamiseksi on luvassa myös lisää keinoja. Journalistiliitto, Journalistisen kulttuurin edistämissäätiö, Medialiitto, Aikakauslehtien liitto, Sanomalehtien liitto ja suuret mediatalot tiedottivat ennen kesää Journalistien tukirahaston perustamisesta.

Rahaston ajatuksena on auttaa uhkailun, vainon ja muiden uusien häirinnän muotojen kohteeksi joutuneita journalisteja. Rahastolle on syksyn alussa nimetty hoitokunta ja sen on tarkoitus aloittaa toimintansa loppuvuoden aikana.



1 2021
Arkisto

Journalismin seuraavat sata vuotta

Journalistiliitto täyttää maaliskuussa 100 vuotta. Vuosisadan aikana on tapahtunut paljon: olemme saaneet esimerkiksi radion, television, internetin ja sosiaalisen median, mutta myös journalismin ansaintamallien kriisin. On aika kuvitella, miltä tulevat vuosikymmenet voisivat näyttää. Journalisti pyysi ennusteita kymmeneltä ajattelijalta.

Mitä puoluetta politiikantoimittajat ryöpyttävät eniten? Miten he suhtautuvat eri pääministereihin? Entä työmarkkinajärjestöihin?

Journalisti analysoi kuuden tunnetun politiikan toimittajan kolumnit, näkökulma-artikkelit ja muut mielipiteelliset tekstit.

Tähtäät isona kansanedustajaksi, Hanne Aho

Sata vuotta täyttävän Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho haluaa tulla tasapainoiseksi ihmiseksi ja haaveilee tes-neuvotteluiden aikana paluusta Suomen Kuvalehden graafikoksi.

Toimittajat, persuuntuneita vai vihervasemmistoa?

”Suomessa perussuomalaisten pelikirjasta tuttu ikävän journalismin esittäminen puoluepolitiikkana vaikuttaa hiljalleen saavan suosiota useamman poliittisen liikkeen piirissä”, kirjoittaa Janne Zareff.

Toimittajan tasapuolisuus ei auta, jos luottamus on menetetty

Yksikään ihminen ei tee työtään arvotyhjiössä. Onneksi juuri kukaan journalisti ei kuvittele olevansa täydellisen objektiivinen yli-ihminen, johon arvot tai elämäntilanne eivät vaikuta, kirjoittaa Maria Pettersson.

Lisää aikaa eropakettia harkitsevalle

”Ensimmäiset päivät irtisanomisen jälkeen voivat mennä täysin sumussa. Pitäisi pystyä soittamaan monta puhelua, kysyä oikeita kysymyksiä, omaksua vastauksia ja tehdä niiden perusteella päätös, jonka vaikutukset tulevaisuuteen ovat joka tapauksessa epävarmoja”, kirjoittaa Journalistiliiton juristi Sanna Nikula.

Korona sävytti median vuotta 2020

Korona muutti työtavat ja kiihdytti media-alan murrosta ja Yhdysvalloissa käytiin vaalit. Tapahtuiko media-alalla muutakin? Kokosimme yhteen vuoden 2020 keskeiset journalismiuutiset.

Päivi Lehtomurto vaihtoi nuorten median työterveysaiheisiin

Päivi Lehtomurto aloitti joulukuussa Työterveyslaitoksella mediaviestinnän erityisasiantuntijana. Sitä ennen hän työskenteli kymmenen vuotta Demissä.

Etusivu uusiksi

Kun Susanna Luikku sai Suomen olympiajoukkueen tiedottajalta viestin, ja sitten tuli kiire.

Journalistiliiton uuden ilmeen suunnitteli Tuija Tarkiainen ja uuden logon piirsi Camilla Pentti. ”Perinteinen leijona haluttiin säilyttää, mutta uusi leijona on modernimpi ja vähemmän kulmikas”, Tarkiainen kertoo.

Journalistiliitto saa uuden ilmeen

Tunnusvärit ja -fontit vaihtuvat, viestintämateriaalit muuttuvat ja logo päivitetään.

Ole korrekti, älä hyperkorrekti

”Tietoisuus siitä, että puhuttu ja kirjoitettu kieli eroavat toisistaan, voi johtaa ylenpalttiseen virallisuuden tai esimerkiksi kansainvälisyyden tavoitteluun”, kirjoittaa Ville Eloranta.

De nya journalisterna är influencers

Högermedierna satsar mindre på att producera den bästa journalistiken och mer på att främst bekräfta det tittarna redan tror, skriver Jeanette Öhman.

Sanomalehtimiehen näytenumero huhtikuussa 1924.

Lehti harrastuksen avuksi

Suomen Sanomalehtimiesten Liitto tarvitsi oman lehden, koska sisäinen tiedotus hoitui ”helpoimmin painokoneen kautta”.

Avarakatseinen humanisti

Toimittaja Jussi Kentala 24. 7. 1946 Veteli – 23. 11. 2020 Kauhava

Taitava taittaja - käytännössä ja teoriassa

Ulkoasupäällikkö Hannu Pulkkinen 8.11.1951 Pyhäjärvi – 6.12.2020 Helsinki 

Henkilökuvauksen lordi ja velho 

Valokuvaaja Kari Kaipainen 28. 9. 1952 Mikkeli – 2. 11. 2020 Espoo

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta