Sarjakuvapiirtäjä Ville Ranta myi Junes Lokka -teoksensa Journalistiliitolle. Ranta sanoo, että provosoiva piirrostyyli ei ole juurikaan johtanut epäasialliseen palautteeseen. ”Se johtuu siitä, että en kuulu vähemmistöihin enkä ole nainen. Joskus palaute on häiritsevää, mutta se ei eskaloidu silla lailla kuin esimerkiksi Johanna Vehkoota tai Jessikka Aroa kohtaan.”

Johanna Vehkoon kunnianloukkaustuomio hoviin – häirittyjen journalistien tueksi uusiakin keinoja

JOURNALISTI
19.9.2019

Manu Haapalainen, teksti
Heli Saarela, kuva

Toimittaja Johanna Vehkoolle on myönnetty jatkokäsittelylupa Oulun käräjäoikeuden langettamaan kunnianloukkaustuomioon. Käräjäoikeus katsoi huhtikuussa Vehkoon syyllistyneen häiriköinnistä ja kansanryhmää vastaan kiihottamisesta tunnetun kaupunginvaltuutettu Junes Lokan kunnian loukkaamiseen.

Tietoa Rovaniemen hovioikeuden pääkäsittelyn aikataulusta odotetaan syksyn aikana.

”Kyse ei ole minusta henkilönä. Sananvapauden vastaiset voimat olisivat voittaneet, jos en olisi valittanut tuomiostani”, Vehkoo sanoo.

 

Journalistiliitto ilmoitti viime huhtikuussa hankkivansa sarjakuvataiteilija Ville Rannan Lokka-aiheisen teoksen 7 588,80 eurolla. Ranta lahjoittaa summan Vehkoolle sakkojen ja Lokan oikeudenkäyntikulujen maksamista varten. Ranta pani teoksen myyntiin heti Vehkoon tuomiosta kuultuaan.

Ranta luovutti piirroksen Journalistiliitolle elokuun lopussa.

”Tämä tapaus oli ilmiselvää Vehkoon työn häirintää eikä yhtään mitään muuta. Joskus häiriköt onnistuvat, niin kuin nyt, kun Vehkoolle tuli käräjäoikeudessa tuomio. Reagoin tunteella. Postasin myyntitarjoukseni Twitteriin heti samana päivänä”, Ranta sanoo.

Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho sanoo Rannan ottaneen teoksellaan kantaa siihen, että ketään ei saa häiriköidä tai vainota.

”Teos viestittää, että journalistien pitää saada tehdä työnsä rauhassa. Sen ostopäätös oli meille helppo.”

 

Paljon julkisuutta vuosi sitten saanut MV-lehden taustahahmo Ilja Janitskinin ja Johan Bäckmanin rikosvyyhti etenee Helsingin hovioikeuteen lokakuun lopussa.

Janitskin tuomittiin lokakakuussa 2018 yhden vuoden ja kymmenen kuukauden ehdottomaan vankeusrangaistukseen. Bäckmanin tuomio oli vuosi ehdollista vankeutta. Käräjäoikeus luki Bäckmanin syyksi muun muassa Ylen toimittajaan Jessikka Aroon kohdistuneen törkeän kunnianloukkauksen, yllytyksen törkeään kunnianloukkaukseen sekä vainoamisen.

Lisäksi kolmas syytetty sai kolmen kuukauden ehdollisen tuomion. Kolmikolle tuli maksettavaksi yhteensä 136 000 euroa vahingonkorvauksia ja hyvityksiä.

Kaikki kolme valittivat tuomioistaan. Jessikka Aro valitti tuomittujen maksettavaksi määrättyjen korvauksien määrästä.

 

Häirityksi joutuneiden journalistien auttamiseksi on luvassa myös lisää keinoja. Journalistiliitto, Journalistisen kulttuurin edistämissäätiö, Medialiitto, Aikakauslehtien liitto, Sanomalehtien liitto ja suuret mediatalot tiedottivat ennen kesää Journalistien tukirahaston perustamisesta.

Rahaston ajatuksena on auttaa uhkailun, vainon ja muiden uusien häirinnän muotojen kohteeksi joutuneita journalisteja. Rahastolle on syksyn alussa nimetty hoitokunta ja sen on tarkoitus aloittaa toimintansa loppuvuoden aikana.



9 2019
Arkisto

Kuolema toimituksessa

Kollegan kuolema pysäyttää toimituksen ja tuo työyhteisön hoidettavaksi paljon käytännön asioita. Surun hoitamiseen ei sen sijaan ole valmista reseptiä.

Daniel Nissén, Lukas Kallenberg,  Mathilda Kull och Karolina Åsmus jobbar på Vasabladet. De unga journalisterna upplever att inhoppare och fast anställda behandlas likvärdigt. Alla är inbjudna till samma personalfester och interna fortbildningar och ingår i samma diskussionsforum. ”Man är en i gänget. Det är viktigt att man får vara med i gemenskapen för att trivas på jobbet”, säger Mathilda Kull.

Journalistförbundet ifrågasätter en praxis där många inhoppare jobbar heltid länge

Under vilka villkor jobbar inhopparna och hur mycket av jobbet görs egentligen av dem? Journalisten utredde en brokig praxis.

Naistenlehdet laajentavat naiskuvaa

”Juuri naistenlehdet ovat tehneet naisia näkyviksi ja laajentaneet naiskuvaa sekä lisänneet ylipäänsä suvaitsevaisuutta kertomalla erilaisuudesta”, kirjoittaa Iina Artima-Kyrki.

Työnantaja esittää poikkeuksellisen törkeitä muutoksia työehtosopimuksiin

Mitä tapahtuu, jos työntekijä marssii neuvottelupöytään samanlaisin esityksin kuin työnantaja? kysyy Maria Pettersson.

Politiikkaa on helpompi tehdä, kun toimittajat eivät kyttää, Veli Liikanen

Vihreät päätti lopettaa puoluelehtensä rahoittamisen toimitusta kuulematta. Puoluesihteeri Veli Liikanen ei halua avata aiheesta käymiään keskusteluja.

Moraalittomien väitteiden jyrkkä tuomitseminen ei välttämättä ole tehokasta

Jos jatkuvasti puhumme jostain radikaalina pidetystä ajatuksesta, tuolla ajatuksella on hyvät mahdollisuudet muuttua yhteiskunnan silmissä hiljalleen maltilliseksi ja mahdolliseksi, Janne Zareff pohtii kolumnissaan.

Du skall icke normalisera

Dan Lolax har svårt att acceptera tanken att det finns ämnen som journalister inte ska gå och peta i.

Työehdoista neuvotellaan salassa – miksiköhän?

Neuvottelut työn ehdoista pitävät Journalistiliiton puheenjohtajan kiireisenä. Eräs pimeä perinne mietityttää Hanne Ahoa.

Näin syntyy MTV:n meteorologin sääennuste

Forecan ja MTV:n meteorologi Miina Manninen tietää viikonlopun sään ennen kuin muu Suomi herää.

Olen Retail Manager, sanoi haastateltava

Yhä suurempi osuus yritysväestä tuntuu uskovan, että englanti parantaa menestyksen mahdollisuuksia kotimaassakin, Ville Eloranta kirjoittaa.

”Ilmastonmuutos trendaa nyt kaikkialla, ja ihan syystä. Mutta järjestöt ja brändit käyttävät ilmastoahdistusta keppihevosena omalle asialleen. Joskus on vaikea erottaa, mikä on aiheellista ja mikä ei”, Maria Veitola sanoo.

Maria Veitola kysyy tyhmiä ja se kannattaa

”Se ei aina ole helppoa, mutta usein toimittajan kannattaisi tekeytyä vähän hölmöksi. Katselijat ja kuuntelijat kiittävät, kun tulee parempi ohjelma”, toimittaja Maria Veitola sanoo.

Moni maalittamiseen soveltuva rikosnimike on asianomistajarikos. Yksittäisen virkamiehen kynnys rikosilmoituksen tekemiseen voi olla korkea. Muiden muassa poliisi, syyttäjät, tuomarit ja käräjäoikeuksien laamannit toivovat asiaan pikaista muutosta.

Maalittaminen halutaan kriminalisoida, mutta asia etenee hitaasti

Päättäjät puhuvat julkisuudessa asian kiireellisyydestä, mutta oikeusministeriössä mitään hanketta ei ole käynnissä.

Tapahtumien ”sivutuotteena” syntyy yhteisöllisyyttä

”Jo Helsingin Sanomalehtimiesyhdistyksen ja Aikakauslehdentoimittajien yhdistyksen yhdistymistä suunniteltaessa tavoitteeksi otettiin hyvät jäsentilaisuudet”, kirjoittaa toiminnanjohtaja Kaija Plit.

Tinkimätön toimittaja ja aktiivinen osallistuja

Kuolleita: Toimittaja Tuula Helariutta 24. 4. 1949 Punkalaidun – 10. 9. 2019 Huittinen

”Journalistin tehtävä on kysyä miksi”

Kuolleita: Toimittaja Martti ”Maxi” Kaukonen 15. 9. 1947 Rovaniemi – 12. 10. 2019 Kuopio

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta