Ammattiliitot saivat kikystä tarpeekseen

Tätä on kiky

Edellisen hallituksen tavoitteena oli nostaa työllisyysaste 72 prosenttiin ja työllisten määrää 110 000 henkilöllä vaalikauden loppuun mennessä.

Työmarkkinajärjestöt allekirjoittivat 14. kesäkuuta 2016 kilpailukykysopimuksen. Esimerkiksi lehdistö sopi 24 tunnin työajan pidennyksestä aikaisemmin samana keväänä niin, että yksi vapaapäivä poistetaan ja lopuista tunneista sovitaan paikallisesti.

Toteutus vaihteli kokonaisten päivien lisäämisestä työajan pidentämiseen minuuteilla.

Lähde: Valtioneuvosto, Journalistiliitto

JOURNALISTI
19.9.2019

Tommy Pohjola, teksti

Lisää työpaikkoja ja työlle tekijöitä. Syntyi kilpailukykysopimus eli kiky. Eniten siitä hyötyvät työnantajat.

Useat ammattijärjestöt aikovat irtisanoa tai ovat jo irtisanoneet vuonna 2016 solmitun kilpailukykysopimuksen. Syyskuussa siitä sanoutuu irti Suomen Farmasialiitto. Sopimuksen noudattaminen alalla päättyy vuoden lopussa.

Jo aiemmin yhteensä noin 100 000 Teollisuusliiton piiriin kuuluvaa työntekijää on tehnyt samoin.

Myös Journalistiliitossa katsotaan, että nyt on aika irtautua. Liiton puheenjohtaja Hanne Aho ei toivo kikylle jatkoa.

”Alun perin menimme mukaan solidaarisuussyistä. Kyseessä on selkeästi tilapäisratkaisu. Meillä ei ole vaikutusta Suomen vientiin”, Hanne Aho sanoo.

Kikyn tarkoitus oli työn hinnan alentaminen ja Suomen viennin piristäminen.

Farmasialiiton päätös on merkityksellinen, koska se oli kilpailukykysopimuksen hyväksymisen aikaan elokuussa 2016 ”lähellä vaa’ankieliasemaa osana akavalaista yhteisöä”, puheenjohtaja Antti Kataja sanoo liiton omassa tiedotteessa.

 

Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho muistuttaa, että kilpailukykysopimukseen kuuluneet sosiaalivakuutusmaksujen siirrot hyödyttävät yrityksiä ja työntantajia valtavasti. Yhteenlaskettu summa on viime vuoden palkkatilaston perusteella muhkea. STTK:n laskelmien mukaan puhutaan vuosittain 1 – 2 miljardista eurosta, jotka siirtyivät työntekijöiden maksettavaksi.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan elokuun puolivälissä julkaiseman tutkimuksen mukaan työajan pidennyksen osuus työllisyyden parantumisessa oli noin 40 prosenttia. Lisäksi kikyn työllisyysvaikutuksia selitetään työvoimakustannusten alenemisella eli sosiaaliturvamaksujen ja verotuksen keventämisellä. Samaan aikaan yritysten maksamat osingot kasvoivat reippaasti.

Mitä mieltä kilpailukykysopimuksesta ollaan media-alalla? Lisää aiheesta täällä. 

Tätä on kiky

Edellisen hallituksen tavoitteena oli nostaa työllisyysaste 72 prosenttiin ja työllisten määrää 110 000 henkilöllä vaalikauden loppuun mennessä.

Työmarkkinajärjestöt allekirjoittivat 14. kesäkuuta 2016 kilpailukykysopimuksen. Esimerkiksi lehdistö sopi 24 tunnin työajan pidennyksestä aikaisemmin samana keväänä niin, että yksi vapaapäivä poistetaan ja lopuista tunneista sovitaan paikallisesti.

Toteutus vaihteli kokonaisten päivien lisäämisestä työajan pidentämiseen minuuteilla.

Lähde: Valtioneuvosto, Journalistiliitto



8 2019
Arkisto

Freelancereiden tulot kasvavat ja he voivat hyvin, mutta he tekevät vähemmän journalismia

”On välttämätöntä, että liitto saisi jatkossa edustaa freelancereita neuvotteluissa”, kirjoittaa Maria Pettersson.

Suolen toiminta kiinnostaa lukijoita enemmän kuin politiikka, Anu Ubaud

Helsingin Sanomien uusi päätoimittaja Anu Ubaud on tarkka yöunistaan ja siitä, ettei HS tee sisältömarkkinointiyhteistyötä Kiinan kansantasavallan kanssa.

Putinin trollit hyötyisi kriittisyydestä, mutta on tärkeä, ainutlaatuinen teos

”Kirjalla on kaksi suurta ansiota. Ensimmäinen on se, että Aro paljastaa, miten vaisusti isot yhtiöt kuten Facebook, Twitter ja Google ovat toimineet propagandaa vastaan”, kirjoittaa Anna-Lena Laurén arviossaan Jessikka Aron kirjasta.

Kiire on huumetta, kyvyttömyyttä ja usein oma valinta

”Olisiko sinulla vähemmän syövyttävää kiirettä, jos veisit asiat useammin loppuun saakka ja ottaisit vastuun päätöksistäsi”, kysyy Lauri Rotko.

När skattepengarna blev affärshemlighet

”Bara för att Finland just nu är det tredje minst korrupta landet i världen är vi på inget sätt immuna eller ens vaccinerade”, skiver Mikaela Löv.

Ylen journalismissa pitää näkyä yleisön arki

Poliitikot päättävät Ylen rahoituksesta ja tavoitteista. Näin tavoitteet vaikuttivat tasa-arvosta ja kotitöiden jakautumisesta kertovan jutun syntyyn.

Onko eropaketti hyvä diili? Siitä päättämiseen tarvitaan aikaa ja rauhaa.

Työsuhteiden päättäminen tapahtuu kaavamaisen mekaanisesti, vaikka siinä tilanteessa jos missä kaikkia pitäisi kohdella yksilöinä, kirjoittaa Tuomo Lappalainen

Uusi opiskelijalähettiläs Laura Forsén toivoo liiton puuttuvan palkattomiin harjoitteluihin

Laura Forsén aloitti lokakuun alussa Journalistiliiton opiskelijalähettiläänä. ”Uskon, että voin tuoda mukanani ajattelua 'boksin ulkopuolelta'.”

Jyrsijä ei pysynyt uskollisena latinalle

Ajatus gerbillistä oli sinänsä kaunis, kirjoittaa Ville Eloranta.

”Siellähän te olettekin”

Kuolleita: Uutisjuontaja Kari Toivonen 28. 7. 1942 Helsinki – 28. 9. 2019 Helsinki

Valoisa työkaveri on poissa

Kuolleita: Tapani Hannikainen 23. 3. 1958 Nuijamaa – 28. 9. 2019 Helsinki

”Pirzi” omistautui perheelle ja ystäville

Kuolleita: Toimistosihteeri Pirkko Vuortama 19. 6. 1940 Lappeenranta – 1. 3. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta