Ammattiliitot saivat kikystä tarpeekseen

Tätä on kiky

Edellisen hallituksen tavoitteena oli nostaa työllisyysaste 72 prosenttiin ja työllisten määrää 110 000 henkilöllä vaalikauden loppuun mennessä.

Työmarkkinajärjestöt allekirjoittivat 14. kesäkuuta 2016 kilpailukykysopimuksen. Esimerkiksi lehdistö sopi 24 tunnin työajan pidennyksestä aikaisemmin samana keväänä niin, että yksi vapaapäivä poistetaan ja lopuista tunneista sovitaan paikallisesti.

Toteutus vaihteli kokonaisten päivien lisäämisestä työajan pidentämiseen minuuteilla.

Lähde: Valtioneuvosto, Journalistiliitto

JOURNALISTI
19.9.2019

Tommy Pohjola, teksti

Lisää työpaikkoja ja työlle tekijöitä. Syntyi kilpailukykysopimus eli kiky. Eniten siitä hyötyvät työnantajat.

Useat ammattijärjestöt aikovat irtisanoa tai ovat jo irtisanoneet vuonna 2016 solmitun kilpailukykysopimuksen. Syyskuussa siitä sanoutuu irti Suomen Farmasialiitto. Sopimuksen noudattaminen alalla päättyy vuoden lopussa.

Jo aiemmin yhteensä noin 100 000 Teollisuusliiton piiriin kuuluvaa työntekijää on tehnyt samoin.

Myös Journalistiliitossa katsotaan, että nyt on aika irtautua. Liiton puheenjohtaja Hanne Aho ei toivo kikylle jatkoa.

”Alun perin menimme mukaan solidaarisuussyistä. Kyseessä on selkeästi tilapäisratkaisu. Meillä ei ole vaikutusta Suomen vientiin”, Hanne Aho sanoo.

Kikyn tarkoitus oli työn hinnan alentaminen ja Suomen viennin piristäminen.

Farmasialiiton päätös on merkityksellinen, koska se oli kilpailukykysopimuksen hyväksymisen aikaan elokuussa 2016 ”lähellä vaa’ankieliasemaa osana akavalaista yhteisöä”, puheenjohtaja Antti Kataja sanoo liiton omassa tiedotteessa.

 

Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho muistuttaa, että kilpailukykysopimukseen kuuluneet sosiaalivakuutusmaksujen siirrot hyödyttävät yrityksiä ja työntantajia valtavasti. Yhteenlaskettu summa on viime vuoden palkkatilaston perusteella muhkea. STTK:n laskelmien mukaan puhutaan vuosittain 1 – 2 miljardista eurosta, jotka siirtyivät työntekijöiden maksettavaksi.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan elokuun puolivälissä julkaiseman tutkimuksen mukaan työajan pidennyksen osuus työllisyyden parantumisessa oli noin 40 prosenttia. Lisäksi kikyn työllisyysvaikutuksia selitetään työvoimakustannusten alenemisella eli sosiaaliturvamaksujen ja verotuksen keventämisellä. Samaan aikaan yritysten maksamat osingot kasvoivat reippaasti.

Mitä mieltä kilpailukykysopimuksesta ollaan media-alalla? Lisää aiheesta täällä. 

Tätä on kiky

Edellisen hallituksen tavoitteena oli nostaa työllisyysaste 72 prosenttiin ja työllisten määrää 110 000 henkilöllä vaalikauden loppuun mennessä.

Työmarkkinajärjestöt allekirjoittivat 14. kesäkuuta 2016 kilpailukykysopimuksen. Esimerkiksi lehdistö sopi 24 tunnin työajan pidennyksestä aikaisemmin samana keväänä niin, että yksi vapaapäivä poistetaan ja lopuista tunneista sovitaan paikallisesti.

Toteutus vaihteli kokonaisten päivien lisäämisestä työajan pidentämiseen minuuteilla.

Lähde: Valtioneuvosto, Journalistiliitto



6 2020
Arkisto

Ylen heikentäminen ei ratkaise kaupallisen median ongelmia

Kaupallista mediaa ei tueta toiveilla euroista vaan ihan oikeilla euroilla, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Kun kyse on elämästä ja kuolemasta, päättäjille ei voi antaa työrauhaa

”Kotona pelkäävälle ihmiselle toimittajasta tulee kirjaimellisesti elintärkeä. Tappavan pandemian aikana kysymykset ovat perimmäisiä”, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Suunnittelet kolumnin kirjoittamista, Tomi Einonen

MTV Uutisten vastaava päätoimittaja keskustelee alaistensa kanssa, kun haluaa saada yhteiskunnalliset näkemyksensä esille.

Verkosta tuli suomalaisten tärkein uutislähde

Sanomalehtien verkkosivut ohittivat televisiolähetykset suomalaisten ykkösuutislähteenä. Verkkouutiset luetaan aiempaa useammin älypuhelimella, kertoo kansainvälinen tutkimus.

Oletko käynyt Terveydenvoinnin laitoksella?

”Yhdysrakenteet vaikuttavat joskus leviävän paikkoihin, joissa alkaa tuntua, ettei kirjoittaja enää lainkaan tiedä sääntöjen perusteita”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vad väljer just du bort från historien?

”Låt den där ena reportern göra en lite större grej på sin idé, trots att det inte direkt har att göra med pandemin. Historien tackar”, skriver Liselott Lindström.

Black isolla B:llä

”Keskustelu epätasa-arvosta ja rasismista on kuumentunut monissa amerikkalaistoimituksissa”, kirjoittaa Juha Rekola.

Syksyllä voi taas keskittyä työnhaun sijaan opiskeluun

Journalistiliiton suositus kesätyöntekijöiden rekrytoinnin aikataulusta on saamassa jatkoa, kirjoittaa Laura Forsén.

Uutismies ja kupletisti

Kuolleita: Toimittaja Janne Linnovaara 15. 6. 1970 Jämsänkoski – 28. 5. 2020 Helsinki

Porilainen monilla mausteilla

Kuolleita: Toimittaja Juha-Pekka Lammi 28. 8. 1953 Pori – 13. 4. 2020 Tampere

Asiantunteva toimittaja tallensi piano- ja urkumusiikkia

Kuolleita: Musiikkitoimittaja Leena Santalahti 21. 2. 1943 Heinola – 23. 5. 2020 Espoo

Energinen kirjallisuuden kääntäjä

Kuolleita: Suomentaja Tarja Roinila 27. 1. 1964 Jyväskylä – 19. 5. 2020 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta