Ammattiliitot saivat kikystä tarpeekseen

Tätä on kiky

Edellisen hallituksen tavoitteena oli nostaa työllisyysaste 72 prosenttiin ja työllisten määrää 110 000 henkilöllä vaalikauden loppuun mennessä.

Työmarkkinajärjestöt allekirjoittivat 14. kesäkuuta 2016 kilpailukykysopimuksen. Esimerkiksi lehdistö sopi 24 tunnin työajan pidennyksestä aikaisemmin samana keväänä niin, että yksi vapaapäivä poistetaan ja lopuista tunneista sovitaan paikallisesti.

Toteutus vaihteli kokonaisten päivien lisäämisestä työajan pidentämiseen minuuteilla.

Lähde: Valtioneuvosto, Journalistiliitto

JOURNALISTI
19.9.2019

Tommy Pohjola, teksti

Lisää työpaikkoja ja työlle tekijöitä. Syntyi kilpailukykysopimus eli kiky. Eniten siitä hyötyvät työnantajat.

Useat ammattijärjestöt aikovat irtisanoa tai ovat jo irtisanoneet vuonna 2016 solmitun kilpailukykysopimuksen. Syyskuussa siitä sanoutuu irti Suomen Farmasialiitto. Sopimuksen noudattaminen alalla päättyy vuoden lopussa.

Jo aiemmin yhteensä noin 100 000 Teollisuusliiton piiriin kuuluvaa työntekijää on tehnyt samoin.

Myös Journalistiliitossa katsotaan, että nyt on aika irtautua. Liiton puheenjohtaja Hanne Aho ei toivo kikylle jatkoa.

”Alun perin menimme mukaan solidaarisuussyistä. Kyseessä on selkeästi tilapäisratkaisu. Meillä ei ole vaikutusta Suomen vientiin”, Hanne Aho sanoo.

Kikyn tarkoitus oli työn hinnan alentaminen ja Suomen viennin piristäminen.

Farmasialiiton päätös on merkityksellinen, koska se oli kilpailukykysopimuksen hyväksymisen aikaan elokuussa 2016 ”lähellä vaa’ankieliasemaa osana akavalaista yhteisöä”, puheenjohtaja Antti Kataja sanoo liiton omassa tiedotteessa.

 

Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho muistuttaa, että kilpailukykysopimukseen kuuluneet sosiaalivakuutusmaksujen siirrot hyödyttävät yrityksiä ja työntantajia valtavasti. Yhteenlaskettu summa on viime vuoden palkkatilaston perusteella muhkea. STTK:n laskelmien mukaan puhutaan vuosittain 1 – 2 miljardista eurosta, jotka siirtyivät työntekijöiden maksettavaksi.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan elokuun puolivälissä julkaiseman tutkimuksen mukaan työajan pidennyksen osuus työllisyyden parantumisessa oli noin 40 prosenttia. Lisäksi kikyn työllisyysvaikutuksia selitetään työvoimakustannusten alenemisella eli sosiaaliturvamaksujen ja verotuksen keventämisellä. Samaan aikaan yritysten maksamat osingot kasvoivat reippaasti.

Mitä mieltä kilpailukykysopimuksesta ollaan media-alalla? Lisää aiheesta täällä. 

Tätä on kiky

Edellisen hallituksen tavoitteena oli nostaa työllisyysaste 72 prosenttiin ja työllisten määrää 110 000 henkilöllä vaalikauden loppuun mennessä.

Työmarkkinajärjestöt allekirjoittivat 14. kesäkuuta 2016 kilpailukykysopimuksen. Esimerkiksi lehdistö sopi 24 tunnin työajan pidennyksestä aikaisemmin samana keväänä niin, että yksi vapaapäivä poistetaan ja lopuista tunneista sovitaan paikallisesti.

Toteutus vaihteli kokonaisten päivien lisäämisestä työajan pidentämiseen minuuteilla.

Lähde: Valtioneuvosto, Journalistiliitto



2 2020
Arkisto

Lakkoilisitko freelancerin oikeuksien puolesta?

”Jos lakkoon päädyttäisiin, työsuhteiset pyytäisivät freelancereilta solidaarisuutta. Freet eivät hyötyisi lakosta suoraan, mutta auttaisivat työsuhteisia kollegoja. Työsuhteinen – lakkoilisitko sinä freelancereiden oikeuksien puolesta”, kysyy Maria Pettersson pääkirjoituksessaan.

Kotimaisella mediakentällä käy kauppa

Mediayhtiöt ovat käyneet 2010-luvulla ahkerasti kauppaa. Helmikuussa Sanoma ilmoitti ostavansa Alman jäljellä olevat maakunta- ja paikallislehdet.

Olet vähän eettisempi kuin muut keskimäärin, Eero Hyvönen

Julkisen sanan neuvoston uusi puheenjohtaja on kannustava esimies, jolla oli ennen paljon mielipiteitä. Nyt hänellä on vain faktoja.

Markkinatalous tai solidaarisuus eivät ole luonnonlakeja, vaan valintoja

”Kaikkein ideologisin on aina väite, että kyse on faktoista eikä ideologiasta. Ihmisyhteisöjen tavat eivät ole mitään luonnonlakeja”, kirjoittaa Jussi Ahlroth

Finlandssvensk buskvegetation

Mediehusen i Svenskfinland har två alternativ, skiver Dan Lolax – vara relevanta eller tyna bort.

Ennemmin lähden lenkille kuin sahaan omaa jalkaani poikki

Lauri Rotkon saama työtarjous kertoo ajasta, jossa yhä useampi varsinkin lehdistölle työskentelevä free juoksee itseään hengiltä. ”Kurjistuminen on edennyt asteittain viimeiset viisitoista vuotta”, Rotko kirjoittaa kolumnissaan.

Medlemmarnas klara budskap avgörande i förhandlingarna

Finlands Journalistförbund stod på sig i sina krav om att semestrarna ska bibehållas och konkurrenskraftstimmarna (kiky-timmarna) ska slopas.

Toimittaja ei aina ole taivutuksen airut

Suosituksista tulee helposti museotavaraa, jos ne eivät lainkaan mukaudu kielenkäyttäjien todellisuuteen.

Mutta katsopas tuota hauvaa

Ensimmäisenä Pekka Virolaisen mieleen tullut small talk -lause ei välttämättä ollut paras.

Kiitos tuli, rahaa ei – sitten juristi puuttui peliin

”Journalistiliiton freelancereista vastaavan juristin toimenkuvaan kuuluu monenlaisiin kysymyksiin vastaaminen. Suurin osa niistä liittyy kuitenkin rahaan”, kirjoittaa Hannu Hallamaa.

Tv-kerronnan kehittäminen oli uran punainen lanka

Kuolleita: Toimittaja-ohjaaja Riika Nikkarinen 17. 11. 1969 Hyvinkää – 25. 1. 2020 Helsinki

Visade vägen till Pressklubben

Döda: Journalist Sture Magnus Gadd 04. 08. 1945 Helsingfors – 30. 01. 2020 Helsingfors

Yksi jakelukerta päivässä kelpaisi monelle

Mediataloja närästävät Postin jatkuvat hinnankorotukset.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta