Ylelle vinoilu loppuu sinun vahtivuorollasi, Johanna Lahti?

Johanna Lahti, 47

Ilta-Sanomien vastaava päätoimittaja 1. 11. 2019 alkaen.

Toiminut aiemmin Sanoma Lifestyle -yksikön johtajana, Me Naisten päätoimittajana ja eri tehtävissä Ilta-Sanomissa vuodesta 1997 lähtien.

Filosofian maisteri Tampereen yliopistosta.

JOURNALISTI
22.8.2019

Manu Marttinen, teksti
Juuso Westerlund, kuva

Johanna Lahti aloittaa marraskuussa Ilta-Sanomien uutena vastaavana päätoimittajana. ”Kiroiluni on asettunut sellaiselle tasolle, että minut voi päästää huoletta myös kalustettuihin huoneisiin.”

Puheet naisten heikoista mahdollisuuksista päästä mediatalojen johtotehtäviin ovat täysin joutavia.

Eivät varmasti täysin joutavia, mutta tällä hetkellä näyttää siltä, että johtotehtävissä on ainakin isoissa välineissä naisia ehkä enemmän kuin ikinä.

Sinusta ei tullut edeltäjäsi Tapio Sadeojan tavoin Ilta-Sanomien kustantajaa. Tämä rajoittaa mahdollisuuksiasi kehittää lehteä.

Ilta-Sanomien menestyksen ratkaisevat lukijat ja journalismi: se että ihmiset voivat luottaa, että IS kertoo joka hetki tärkeimmät ja kiinnostavimmat uutiset. Siitä minä olen täysivaltaisesti vastuussa.

Aikoinaan Ilta-Sanomien toimittajana olit toimituksen karskein kiroilija. Päätoimittajana joudut vähän miettimään puheitasi.

Tuskin olin edes kärkikastissa. Kiroiluni on jo aikoja sitten asettunut sellaiselle tasolle, että minut voi päästää huoletta myös kalustettuihin huoneisiin.

Olet kotoisin Porista, ja sen takia kaikki eivät ymmärrä ”huumoriasi”.

En ymmärrä lainausmerkkejä. Porilaiseksi olen sieltä pehmeimmästä päästä. Enemmän väärinymmärrystä aiheuttavat minun nopea ja vuolas puheeni ja länsisuomalaisittain ekonomisesti pätkityt sanat.

Olet aina ihaillut Ulla Appelsinin kykyä nähdä yhteiskunnalliset asiat persunäkökulmasta.

En ole huomannut, että Ulla edustaisi jonkun tietyn puolueen näkemyksiä. Hän on erittäin taitava journalisti ja terävä kirjoittaja. Hänellä on rohkeutta ja taitoa katsoa asioita sellaisista näkökulmista, joihin muu media harvemmin tohtii tarttua.

Ilta-Sanomat on oikeistomyönteinen lehti. Tämä linja muuttuu kaudellasi rajusti.

Ilta-Sanomat on riippumaton ja aidosti moniääninen uutismedia. Iltapäivälehtityyliin kuuluu terävyys ja kuviakumartamattomuus. Katsontakannasta riippuen lehteä yritetään leimata milloin miksikin ääripuheeksi, jos viesti ei myötäile omaa maailmankatsomusta. Niin kauan kuin haukkuja tulee oikealta, vasemmalta ja keskeltä, tilannetta voi pitää hyvänä.

Olet naimisissa Ylen strategiapäällikön Mika Rahkosen kanssa. Keskustelet usein miehesi kanssa huolestuneesti Suomen median tulevaisuudesta.

Keskustelevatko keski-ikäiset avioparit muka keskenään? Voisin sanoa näin, että kun tällaiset herkät sielut Porista ja Kotkasta kohtaavat, asiapuheen sijasta me lausutaan runoja ja luonnostellaan hiilipiirroksia.

Yhteenlasketun mediavaltanne määrä on suurempi kuin muiden päätoimittajapariskuntien valta yhteensä.

Kiehtova yhtälö. Teillä taitaa siellä Journalistissa olla hieman erilaiset laskimet kuin meillä muilla. Tähän lopputulemaan en pääse kyllä millään matematiikalla.

Sinun päätoimittajakaudellasi Ylen rahoituksesta vinoilu loppuu Ilta-Sanomien sivuilla.

Yle on julkisilla varoilla rahoitettu yhtiö, joten se on syystäkin julkisen tarkastelun kohteena. Sen toimintaa seurataan jatkossa ihan varmasti yhtä tiukasti kuin nytkin.

Molempien iltapäivälehtien perisynti on asioiden tahallinen paisuttaminen.

Iltapäivälehtiin kuuluu tietynlainen terävyys, mutta suomalaiset ovat fiksuja mediankäyttäjiä, eikä Ilta-Sanomat olisi Suomen suurin uutismedia, jos yrittäisimme harhauttaa lukijoita.

Iltapäivälehdet tekevät Suomen ylivoimaisesti laadukkainta journalismia, jonka takana voit ylpeänä seistä.

Voin seistä todella ylpeänä Ilta-Sanomien journalismin takana. Ilta-Sanomissa journalistinen kunnianhimo on aina ollut kovassa kurssissa. Nopeus, luotettavuus, kiinnostavuus ja yllättävyys ovat hyviä laadun mittareita, ja niissä kaikissa IS on huipputasoa.

Johanna Lahti, 47

Ilta-Sanomien vastaava päätoimittaja 1. 11. 2019 alkaen.

Toiminut aiemmin Sanoma Lifestyle -yksikön johtajana, Me Naisten päätoimittajana ja eri tehtävissä Ilta-Sanomissa vuodesta 1997 lähtien.

Filosofian maisteri Tampereen yliopistosta.



9 2019
Arkisto

Kuolema toimituksessa

Kollegan kuolema pysäyttää toimituksen ja tuo työyhteisön hoidettavaksi paljon käytännön asioita. Surun hoitamiseen ei sen sijaan ole valmista reseptiä.

Daniel Nissén, Lukas Kallenberg,  Mathilda Kull och Karolina Åsmus jobbar på Vasabladet. De unga journalisterna upplever att inhoppare och fast anställda behandlas likvärdigt. Alla är inbjudna till samma personalfester och interna fortbildningar och ingår i samma diskussionsforum. ”Man är en i gänget. Det är viktigt att man får vara med i gemenskapen för att trivas på jobbet”, säger Mathilda Kull.

Journalistförbundet ifrågasätter en praxis där många inhoppare jobbar heltid länge

Under vilka villkor jobbar inhopparna och hur mycket av jobbet görs egentligen av dem? Journalisten utredde en brokig praxis.

Naistenlehdet laajentavat naiskuvaa

”Juuri naistenlehdet ovat tehneet naisia näkyviksi ja laajentaneet naiskuvaa sekä lisänneet ylipäänsä suvaitsevaisuutta kertomalla erilaisuudesta”, kirjoittaa Iina Artima-Kyrki.

Työnantaja esittää poikkeuksellisen törkeitä muutoksia työehtosopimuksiin

Mitä tapahtuu, jos työntekijä marssii neuvottelupöytään samanlaisin esityksin kuin työnantaja? kysyy Maria Pettersson.

Politiikkaa on helpompi tehdä, kun toimittajat eivät kyttää, Veli Liikanen

Vihreät päätti lopettaa puoluelehtensä rahoittamisen toimitusta kuulematta. Puoluesihteeri Veli Liikanen ei halua avata aiheesta käymiään keskusteluja.

Moraalittomien väitteiden jyrkkä tuomitseminen ei välttämättä ole tehokasta

Jos jatkuvasti puhumme jostain radikaalina pidetystä ajatuksesta, tuolla ajatuksella on hyvät mahdollisuudet muuttua yhteiskunnan silmissä hiljalleen maltilliseksi ja mahdolliseksi, Janne Zareff pohtii kolumnissaan.

Du skall icke normalisera

Dan Lolax har svårt att acceptera tanken att det finns ämnen som journalister inte ska gå och peta i.

Työehdoista neuvotellaan salassa – miksiköhän?

Neuvottelut työn ehdoista pitävät Journalistiliiton puheenjohtajan kiireisenä. Eräs pimeä perinne mietityttää Hanne Ahoa.

Näin syntyy MTV:n meteorologin sääennuste

Forecan ja MTV:n meteorologi Miina Manninen tietää viikonlopun sään ennen kuin muu Suomi herää.

Olen Retail Manager, sanoi haastateltava

Yhä suurempi osuus yritysväestä tuntuu uskovan, että englanti parantaa menestyksen mahdollisuuksia kotimaassakin, Ville Eloranta kirjoittaa.

”Ilmastonmuutos trendaa nyt kaikkialla, ja ihan syystä. Mutta järjestöt ja brändit käyttävät ilmastoahdistusta keppihevosena omalle asialleen. Joskus on vaikea erottaa, mikä on aiheellista ja mikä ei”, Maria Veitola sanoo.

Maria Veitola kysyy tyhmiä ja se kannattaa

”Se ei aina ole helppoa, mutta usein toimittajan kannattaisi tekeytyä vähän hölmöksi. Katselijat ja kuuntelijat kiittävät, kun tulee parempi ohjelma”, toimittaja Maria Veitola sanoo.

Moni maalittamiseen soveltuva rikosnimike on asianomistajarikos. Yksittäisen virkamiehen kynnys rikosilmoituksen tekemiseen voi olla korkea. Muiden muassa poliisi, syyttäjät, tuomarit ja käräjäoikeuksien laamannit toivovat asiaan pikaista muutosta.

Maalittaminen halutaan kriminalisoida, mutta asia etenee hitaasti

Päättäjät puhuvat julkisuudessa asian kiireellisyydestä, mutta oikeusministeriössä mitään hanketta ei ole käynnissä.

Tapahtumien ”sivutuotteena” syntyy yhteisöllisyyttä

”Jo Helsingin Sanomalehtimiesyhdistyksen ja Aikakauslehdentoimittajien yhdistyksen yhdistymistä suunniteltaessa tavoitteeksi otettiin hyvät jäsentilaisuudet”, kirjoittaa toiminnanjohtaja Kaija Plit.

Tinkimätön toimittaja ja aktiivinen osallistuja

Kuolleita: Toimittaja Tuula Helariutta 24. 4. 1949 Punkalaidun – 10. 9. 2019 Huittinen

”Journalistin tehtävä on kysyä miksi”

Kuolleita: Toimittaja Martti ”Maxi” Kaukonen 15. 9. 1947 Rovaniemi – 12. 10. 2019 Kuopio

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta