Ville Palonen kävi kesällä jo perinteeksi muodostuneella automatkalla Pohjois-Norjassa ja Käsivarren Lapissa. ”Rakastan vuoria, en saa niistä tarpeekseni. Saanatunturin laelta avautui hengästyttävän karu erämaamaisema.”

Ville Palonen matkailee työkseen

JOURNALISTI
22.8.2019

Manu Marttinen, teksti
Ville Palonen & Yaroslava Troynich, kuva

Matkajuttu. Kaikkihan sellaisen osaavat tehdä, jos osaavat tehdä juttuja ja matkailla. Matkailutoimittaja ja valokuvaaja Ville Palonen törmää usein vähätteleviin käsityksiin omasta työstään.

”Matkajuttukeikan luullaan tarkoittavan sitä, että lomaillaan viikko ja kirjoitetaan jälkikäteen jotain diibadaabaa. Ikävä kyllä tällaista myös näkee joissain julkaisuissa”, Palonen sanoo.

Väärien käsitysten takia kaikki lehdet eivät halua maksaa matkailujutuista kunnollisia palkkioita. Joidenkin tilaajien takaraivossa jyskyttää ajatus siitä, että reissut ovat silkkaa hauskanpitoa – ja eihän työn kuulu olla hauskaa. Ja jos se on, ei siitä ainakaan pidä maksaa.

Kiinnostavan matkajutun tekeminen on oikeasti haastavaa työtä, vaikka se on usein myös uskomattoman kivaa.

”Pidän silti ohjenuorana parikymmentä vuotta sitten oppimaani vertausta: Vaikka joisin työkseni samppanjaa, siitä pitää saada kunnon palkka”.

Fokus-palstalla esitellään Journalistiliiton jäseniä työssään.


Varaudu yllätyksiin, älä ole turisti – tässä Ville Palosen vinkit hyvän matkailujutun tekemiseen

1) Innostu aiheestasi: ”Tärkeintä on intohimo – tekijän pitää olla aidosti kiinnostunut aiheesta. Tärkeää on myös huolellinen suunnittelu ja taustatyö. Vieraaseen paikkaan ei kannata saapua totaalisena turistina.”

2) Tee realistinen juttusuunnitelma: ”Kannattaa etukäteen miettiä, mikä on oleellista jutun kannalta. Mikä on mahdollista aikataulun ja budjetin puitteissa? Myös pressimatkoilla on tärkeää päästä vaikuttamaan matkasuunnitelmaan.”

3) Jätä sattumalle tilaa: ”Usein vastaan tulee asioita, joita ei etukäteen osannut edes kuvitella. Nämä ovat parhaita ja usein myös haastavimpia tilanteita työssäni. Noista tilanteista syntyvät tarinallisen matkareportaasin mehevimmät kohtaukset.”

4) Mieti näkökulma: ”Matkajutullakin pitää aina olla näkökulma. Huono matkajuttu ei kerro kohteesta mitään uutta tai yllättävää – tai jopa sisältää asioita, jotka eivät pidä paikkaansa. Pressimatkoilla olen seurannut sivusta, kuinka esimerkiksi matkaoppaan sanomiset otetaan totuutena niitä sen kummemmin kyseenalaistamatta tai tarkistamatta.”

5) Kaikkeen pitää varautua: ”Ruokamyrkytys, huono keli, kameran rikkoutuminen tai varastaminen – aina voi tulla yllätyksiä, mutta niihin voi varautua. Varakamera, kuvien ja muistiinpanojen varmuuskopiot sekä kunnolliset vakuutukset pelastavat tiukassa tilanteessa.”

6) Vältä ryhmämatkoja: ”Pyri järjestämään yksityisiä pressimatkoja, jossa vierailukohteet ovat omien tarpeiden mukaan räätälöityjä. Hyvä esimerkki on vuosi sitten tehty Slovenian-matka, jolla vietin viikon kahdestaan erinomaisen opas-autokuskin kanssa. Suunnitelmia vaihdettiin lennosta, aikaa oli ruhtinaallisesti, ja lopputulos oli priimaa.” 
Lue myös

 



5 2020
Arkisto

Tämä voi olla ainoa tilaisuutemme mediatukeen

Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa valtio on jakanut journalismille koronatukea 24 – 66 miljoonaa euroa normaalin mediatuen päälle. Suomessa tiedonvälitystä ei tueta, vielä. Nyt tilanne on kuitenkin lupaavampi kuin vuosikymmeniin, kirjoittaa Maria Pettersson.

Kuohuva toimitus on loistopaikka edetä uralla, Riikka Räisänen

Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittaja tietää jo, kuka kolumnisti seuraavaksi ehdottaa yhtiön rahoituksen leikkaamista.

Koronan mukana kiire katosi ja filosofia palasi

Kodissamme on nukuttu enemmän kuin aikoihin. Yhtenä yönä en saanut unta, kun olin nukkunut niin jumalattoman paljon edellisinä, kirjoittaa Lauri Rotko.

Medier med mössan i hand

”Det är problematiskt om mediernas roll och deras stödbehov villkoras med coronavirusutbrottet”, skriver Dan Lolax.

Mediatuki on demokratiatuki – ja poliitikkojen olisi aika ymmärtää se

”Median asia ei ole vain median asia. Se on kansalaisten asia. Ja tämä tuntuu poliitikoilta unohtuneen”, kirjoittaa Hanne Aho.

Arvoisat kansalaiset, muistakaa resilienssi!

”Lohdullista – mutta samalla oireellista – on se, että moni journalisti pyrkii edelleen selittämään resilienssin”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Verkko toi uutta ay-koulutukseen

”Verkkokoulutus osoittautui yllättävän käteväksi ja vuorovaikutukselliseksi koulutusmuodoksi”, kirjoittaa työehtoasiamies Terhi Tarvainen.

Direktsändningarnas man

Döda: Redaktör Tomas Ek 6. 1.1957 Helsingfors – 2. 5.2020 Helsingfors

Teräväkielinen pomo muisti myös kannustaa

Kuolleita: Päätoimittaja Pekka Hyvärinen 20. 7. 1951 Kuopio – 10. 5. 2020 Helsinki

Uutisia, ei niinkään analyysejä

Kuolleita: Toimittaja Olli Pohjanpalo 21. 3. 1954 Hamilton Kanada – 11. 5. 2020 Helsinki

”Julkaistu kuva oli hyvä kuva”

Kuolleita: Valokuvaaja Mauri Vuorinen 11. 10. 1928 Hämeenkyrö – 30. 3. 2020 Tampere

Oikeutta puolustava marjakapitalisti

Kuolleita: Toimittaja Helena Hyvärinen 6.11. 1950 Tampere – 1.5.2020 Tampere

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta