Tommy Pohjola on kokenut penkoja

Tommy Pohjola, 49, aloittaa Journalistin määräaikaisena toimittajana 2. syyskuuta. Pohjola on työskennellyt Hufvudstadsbladetissa eri tehtävissä vuodesta 1995 lähtien. Tällä hetkellä hän on työskentelyvapaalla lehden uutistoimituksesta. Pohjola on kirjoittanut myös kirjoja, joista tunnetuin käsittelee Helsingin metrohankkeen päätöksentekoa ja pitää metroaiheista blogia.

JOURNALISTI
22.8.2019

Nina Erho, teksti

Tommy Pohjola aloittaa Journalistin määräaikaisena toimittajana 2. syyskuuta.

Mikä veti töihin Journalistiin?

Oman alan hieno, uudistuva lehti ja journalismi työn aihepiirinä kiinnostivat. Myös Journalistin nettiuudistukseen osallistuminen kiinnostaa.

Mikä työnsi Hufvudstadsbladetista?

Viime vuosien yt-neuvottelut ovat olleet raskaita ja laskevat väkisin työilmapiiriä. Lähdön syy ei kuitenkaan ollut se, vaan halu tehdä jotain uutta. Olen ollut Hbl:ssa 1990-luvun puolivälistä ja kirjoittanut jo pitkään Helsingin ja pääkaupunkiseudun politiikasta ja asukkaista. Olen kaksikielinen, ja myös journalismin tekeminen vaihteeksi suomeksi viehättää.

Jätätkö vakipaikkasi Hbl:ssa?

Kyllä. Olen Journalistissa vajaan vuoden ja katsotaan sitten, mitä keksin. Tämä on mahtava mahdollisuus kaikin puolin.

Mitä olet lukijana rakastanut Journalistissa?

Viime aikoina Näinkö on?-juttusarjaa. Siinä on pirteä, hyväntuulinen ote. Koko Journalisti tuntuu tärkeältä lehdeltä kaiken fakenews-mölyn ja journalismista väitetyn keskellä.

Mitä olet inhonnut Journalistissa?

Se on aika voimakas sana – ei tule mieleen mitään. Joskus olen miettinyt, voisiko hyvistä ruotsinkielisistä jutuista tehdä suomeksi jonkun version.

Nimitysuutisessa kehuttiin verkko-, some- ja kuvaustaitojasi. Minkä esittelet ensimmäisenä Journalistin lukijoille ja miten?

Jaa-a, pitää sopia toimituksen kanssa. Omasta mielestäni hyvä taito on myös se, että tykkään tehdä kaikkea ja teen, enkä mieti ihan liikaa.

Olet penkonut intohimoisesti pääkaupunkiseudun metrohankkeiden käänteitä. Mitä se on opettanut?

Pienessä toimituksessa toimittajan pitää oma-aloitteisesti penkoa asioita. Aiheet on hyvä seurata loppuun asti. Tosin metrokeissi on valitettavasti kestänyt vuosikausia.

Mikä on parasta Suomen ruotsinkielisessä journalismissa?

Se on elinvoimaista, vaikka toimittajia ei ole paljon. On terveitä voimakkaita paikallislehtiä ja hyviä toimittajia, jotka tekevät juttuja myös maailmalta.

Entä suomenkielisessä?

Tutkivaa journalismia tehdään pienissäkin toimituksissa. Hyviä erikoisosaajia on paljon. Esimerkiksi urheilujournalismi on hienosti kehittynyt kaverijournalismista kriittisemmäksi.

Oletko koskaan haastatellut toista journalistia?

Päivälehdessä en kovin usein, mutta en usko sen olevan kauhean erilaista. Toki haastatteluissa auttaa, että olen itse tehnyt samanlaisia töitä.

Mitä teet vapaa-ajalla?

Luen. Seuraan futista ja pojan nappulafutista. Hoidan perheeseemme keväällä liittynyttä bengalinkissaa. Sen nimi on Nansen norjalaisen seikkailijan ja diplomaatin Fridtjof Nansenin mukaan. Kissa on kuitenkin tyttö.

 

Tommy Pohjola, 49, aloittaa Journalistin määräaikaisena toimittajana 2. syyskuuta. Pohjola on työskennellyt Hufvudstadsbladetissa eri tehtävissä vuodesta 1995 lähtien. Tällä hetkellä hän on työskentelyvapaalla lehden uutistoimituksesta. Pohjola on kirjoittanut myös kirjoja, joista tunnetuin käsittelee Helsingin metrohankkeen päätöksentekoa ja pitää metroaiheista blogia.



1 2021
Arkisto

Journalismin seuraavat sata vuotta

Journalistiliitto täyttää maaliskuussa 100 vuotta. Vuosisadan aikana on tapahtunut paljon: olemme saaneet esimerkiksi radion, television, internetin ja sosiaalisen median, mutta myös journalismin ansaintamallien kriisin. On aika kuvitella, miltä tulevat vuosikymmenet voisivat näyttää. Journalisti pyysi ennusteita kymmeneltä ajattelijalta.

Mitä puoluetta politiikantoimittajat ryöpyttävät eniten? Miten he suhtautuvat eri pääministereihin? Entä työmarkkinajärjestöihin?

Journalisti analysoi kuuden tunnetun politiikan toimittajan kolumnit, näkökulma-artikkelit ja muut mielipiteelliset tekstit.

Tähtäät isona kansanedustajaksi, Hanne Aho

Sata vuotta täyttävän Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho haluaa tulla tasapainoiseksi ihmiseksi ja haaveilee tes-neuvotteluiden aikana paluusta Suomen Kuvalehden graafikoksi.

Toimittajat, persuuntuneita vai vihervasemmistoa?

”Suomessa perussuomalaisten pelikirjasta tuttu ikävän journalismin esittäminen puoluepolitiikkana vaikuttaa hiljalleen saavan suosiota useamman poliittisen liikkeen piirissä”, kirjoittaa Janne Zareff.

Toimittajan tasapuolisuus ei auta, jos luottamus on menetetty

Yksikään ihminen ei tee työtään arvotyhjiössä. Onneksi juuri kukaan journalisti ei kuvittele olevansa täydellisen objektiivinen yli-ihminen, johon arvot tai elämäntilanne eivät vaikuta, kirjoittaa Maria Pettersson.

Lisää aikaa eropakettia harkitsevalle

”Ensimmäiset päivät irtisanomisen jälkeen voivat mennä täysin sumussa. Pitäisi pystyä soittamaan monta puhelua, kysyä oikeita kysymyksiä, omaksua vastauksia ja tehdä niiden perusteella päätös, jonka vaikutukset tulevaisuuteen ovat joka tapauksessa epävarmoja”, kirjoittaa Journalistiliiton juristi Sanna Nikula.

Korona sävytti median vuotta 2020

Korona muutti työtavat ja kiihdytti media-alan murrosta ja Yhdysvalloissa käytiin vaalit. Tapahtuiko media-alalla muutakin? Kokosimme yhteen vuoden 2020 keskeiset journalismiuutiset.

Päivi Lehtomurto vaihtoi nuorten median työterveysaiheisiin

Päivi Lehtomurto aloitti joulukuussa Työterveyslaitoksella mediaviestinnän erityisasiantuntijana. Sitä ennen hän työskenteli kymmenen vuotta Demissä.

Etusivu uusiksi

Kun Susanna Luikku sai Suomen olympiajoukkueen tiedottajalta viestin, ja sitten tuli kiire.

Journalistiliiton uuden ilmeen suunnitteli Tuija Tarkiainen ja uuden logon piirsi Camilla Pentti. ”Perinteinen leijona haluttiin säilyttää, mutta uusi leijona on modernimpi ja vähemmän kulmikas”, Tarkiainen kertoo.

Journalistiliitto saa uuden ilmeen

Tunnusvärit ja -fontit vaihtuvat, viestintämateriaalit muuttuvat ja logo päivitetään.

Ole korrekti, älä hyperkorrekti

”Tietoisuus siitä, että puhuttu ja kirjoitettu kieli eroavat toisistaan, voi johtaa ylenpalttiseen virallisuuden tai esimerkiksi kansainvälisyyden tavoitteluun”, kirjoittaa Ville Eloranta.

De nya journalisterna är influencers

Högermedierna satsar mindre på att producera den bästa journalistiken och mer på att främst bekräfta det tittarna redan tror, skriver Jeanette Öhman.

Sanomalehtimiehen näytenumero huhtikuussa 1924.

Lehti harrastuksen avuksi

Suomen Sanomalehtimiesten Liitto tarvitsi oman lehden, koska sisäinen tiedotus hoitui ”helpoimmin painokoneen kautta”.

Avarakatseinen humanisti

Toimittaja Jussi Kentala 24. 7. 1946 Veteli – 23. 11. 2020 Kauhava

Taitava taittaja - käytännössä ja teoriassa

Ulkoasupäällikkö Hannu Pulkkinen 8.11.1951 Pyhäjärvi – 6.12.2020 Helsinki 

Henkilökuvauksen lordi ja velho 

Valokuvaaja Kari Kaipainen 28. 9. 1952 Mikkeli – 2. 11. 2020 Espoo

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta