Tommy Pohjola on kokenut penkoja

Tommy Pohjola, 49, aloittaa Journalistin määräaikaisena toimittajana 2. syyskuuta. Pohjola on työskennellyt Hufvudstadsbladetissa eri tehtävissä vuodesta 1995 lähtien. Tällä hetkellä hän on työskentelyvapaalla lehden uutistoimituksesta. Pohjola on kirjoittanut myös kirjoja, joista tunnetuin käsittelee Helsingin metrohankkeen päätöksentekoa ja pitää metroaiheista blogia.

JOURNALISTI
22.8.2019

Nina Erho, teksti

Tommy Pohjola aloittaa Journalistin määräaikaisena toimittajana 2. syyskuuta.

Mikä veti töihin Journalistiin?

Oman alan hieno, uudistuva lehti ja journalismi työn aihepiirinä kiinnostivat. Myös Journalistin nettiuudistukseen osallistuminen kiinnostaa.

Mikä työnsi Hufvudstadsbladetista?

Viime vuosien yt-neuvottelut ovat olleet raskaita ja laskevat väkisin työilmapiiriä. Lähdön syy ei kuitenkaan ollut se, vaan halu tehdä jotain uutta. Olen ollut Hbl:ssa 1990-luvun puolivälistä ja kirjoittanut jo pitkään Helsingin ja pääkaupunkiseudun politiikasta ja asukkaista. Olen kaksikielinen, ja myös journalismin tekeminen vaihteeksi suomeksi viehättää.

Jätätkö vakipaikkasi Hbl:ssa?

Kyllä. Olen Journalistissa vajaan vuoden ja katsotaan sitten, mitä keksin. Tämä on mahtava mahdollisuus kaikin puolin.

Mitä olet lukijana rakastanut Journalistissa?

Viime aikoina Näinkö on?-juttusarjaa. Siinä on pirteä, hyväntuulinen ote. Koko Journalisti tuntuu tärkeältä lehdeltä kaiken fakenews-mölyn ja journalismista väitetyn keskellä.

Mitä olet inhonnut Journalistissa?

Se on aika voimakas sana – ei tule mieleen mitään. Joskus olen miettinyt, voisiko hyvistä ruotsinkielisistä jutuista tehdä suomeksi jonkun version.

Nimitysuutisessa kehuttiin verkko-, some- ja kuvaustaitojasi. Minkä esittelet ensimmäisenä Journalistin lukijoille ja miten?

Jaa-a, pitää sopia toimituksen kanssa. Omasta mielestäni hyvä taito on myös se, että tykkään tehdä kaikkea ja teen, enkä mieti ihan liikaa.

Olet penkonut intohimoisesti pääkaupunkiseudun metrohankkeiden käänteitä. Mitä se on opettanut?

Pienessä toimituksessa toimittajan pitää oma-aloitteisesti penkoa asioita. Aiheet on hyvä seurata loppuun asti. Tosin metrokeissi on valitettavasti kestänyt vuosikausia.

Mikä on parasta Suomen ruotsinkielisessä journalismissa?

Se on elinvoimaista, vaikka toimittajia ei ole paljon. On terveitä voimakkaita paikallislehtiä ja hyviä toimittajia, jotka tekevät juttuja myös maailmalta.

Entä suomenkielisessä?

Tutkivaa journalismia tehdään pienissäkin toimituksissa. Hyviä erikoisosaajia on paljon. Esimerkiksi urheilujournalismi on hienosti kehittynyt kaverijournalismista kriittisemmäksi.

Oletko koskaan haastatellut toista journalistia?

Päivälehdessä en kovin usein, mutta en usko sen olevan kauhean erilaista. Toki haastatteluissa auttaa, että olen itse tehnyt samanlaisia töitä.

Mitä teet vapaa-ajalla?

Luen. Seuraan futista ja pojan nappulafutista. Hoidan perheeseemme keväällä liittynyttä bengalinkissaa. Sen nimi on Nansen norjalaisen seikkailijan ja diplomaatin Fridtjof Nansenin mukaan. Kissa on kuitenkin tyttö.

 

Tommy Pohjola, 49, aloittaa Journalistin määräaikaisena toimittajana 2. syyskuuta. Pohjola on työskennellyt Hufvudstadsbladetissa eri tehtävissä vuodesta 1995 lähtien. Tällä hetkellä hän on työskentelyvapaalla lehden uutistoimituksesta. Pohjola on kirjoittanut myös kirjoja, joista tunnetuin käsittelee Helsingin metrohankkeen päätöksentekoa ja pitää metroaiheista blogia.



7 2019
Arkisto

Paluumuuttajat

Viestintätyö houkuttelee journalisteja, mutta kaikki eivät jää sille tielleen. Katri Makkonen ja muut palaajat kertovat nyt, mitä reissu opetti.

Kun sananvapautta loukataan, Suomen media ei puolusta itseään

”Suomi on sananvapauden kärkimaa niin kauan kuin media käyttää sananvapauttaan niin, ettei tärkeää miestä harmita”, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Viestinnän ja journalismin sekoittuminen huolettavat, mutta väärästä syystä

”Viestinnän ja journalismin sekoittuminen on vaarallista ja johtaa journalismin uskottavuuden horjumiseen. Suurin uhka eivät kuitenkaan ole viestintäalalla piipahtaneet toimittajat”, kirjoittaa Maria Pettersson.

On vähän hassua puuhaa lukea uutisia televisiossa, Matti Rönkä

Ylen ykkösuutisankkurin toiveuni on kertoa kansalle vaalituloksista joka sunnuntai. ”Minä en innostu enää mistään”, Rönkä sanoo.

Näin syntyy ruokalehden juttu kauden sienistä

Glorian ruoka & viini tilasi freelance-ruokatoimittaja Anu Braskilta sieniruokajutun. Jutunteko alkoi kesäkuussa 2018. Juttu ilmestyi yli vuotta myöhemmin.

Kikylle ei ole media-alalla perusteita, ja siksi sen on aika mennä

”Media-alalla ei ole paljoa tekemistä Suomen viennin kanssa”, kirjoittaa edunvalvontajohtaja Petri Savolainen.

Ammattiliitot saivat kikystä tarpeekseen

Lisää työpaikkoja ja työlle tekijöitä. Syntyi kilpailukykysopimus eli kiky. Eniten siitä hyötyvät työnantajat.

”Kärpäsenpaskalla” on väliä

”Oikeaoppiset merkinnät osoittavat, että toimitus on kunnioittanut vieraiden kielten ominaispiirteitä”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vardagen är exotisk – och därför behövs utrikeskorrespondenter

”Publiken vill se vanlig afrikansk vardag, för det är något man sällan ser”, skriver Liselott Lindström.

”Lamppuja pitäisi syttyä päivittäin”

Turo Uskali aloitti Jyväskylän yliopiston journalistiikan apulaisprofessorina.

Kumottu kielteinen päätös on paras palaute turvaa hakevien journalistien auttamisesta

”Olen saanut tutustua arkisen sananvapauden sankareihin, jotka ovat paenneet henkensä edestä”, kirjoittaa Juha Rekola

Pikkukalsarit jalassa, väärä avain kädessä

” Palatessa avain ei käynytkään huoneeni oveen”, muistaa Simo Hyttinen.

Kaukomatkailija ja seikkailija on poissa

Kuolleita: Toimittaja Heikki Haapavaara 26. 3. 1956 Kajaani – 26. 8. 2019 Singapore

Intohimoinen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Janne Salomaa Helsinki 24. 4. 1984 – Helsinki 25. 8. 2019

Toimittaja henkeen ja vereen

Toimittaja Riitta Turunen 3. 4. 1961 Ilomantsi – 21. 7. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta