Tommy Pohjola on kokenut penkoja

Tommy Pohjola, 49, aloittaa Journalistin määräaikaisena toimittajana 2. syyskuuta. Pohjola on työskennellyt Hufvudstadsbladetissa eri tehtävissä vuodesta 1995 lähtien. Tällä hetkellä hän on työskentelyvapaalla lehden uutistoimituksesta. Pohjola on kirjoittanut myös kirjoja, joista tunnetuin käsittelee Helsingin metrohankkeen päätöksentekoa ja pitää metroaiheista blogia.

JOURNALISTI
22.8.2019

Nina Erho, teksti

Tommy Pohjola aloittaa Journalistin määräaikaisena toimittajana 2. syyskuuta.

Mikä veti töihin Journalistiin?

Oman alan hieno, uudistuva lehti ja journalismi työn aihepiirinä kiinnostivat. Myös Journalistin nettiuudistukseen osallistuminen kiinnostaa.

Mikä työnsi Hufvudstadsbladetista?

Viime vuosien yt-neuvottelut ovat olleet raskaita ja laskevat väkisin työilmapiiriä. Lähdön syy ei kuitenkaan ollut se, vaan halu tehdä jotain uutta. Olen ollut Hbl:ssa 1990-luvun puolivälistä ja kirjoittanut jo pitkään Helsingin ja pääkaupunkiseudun politiikasta ja asukkaista. Olen kaksikielinen, ja myös journalismin tekeminen vaihteeksi suomeksi viehättää.

Jätätkö vakipaikkasi Hbl:ssa?

Kyllä. Olen Journalistissa vajaan vuoden ja katsotaan sitten, mitä keksin. Tämä on mahtava mahdollisuus kaikin puolin.

Mitä olet lukijana rakastanut Journalistissa?

Viime aikoina Näinkö on?-juttusarjaa. Siinä on pirteä, hyväntuulinen ote. Koko Journalisti tuntuu tärkeältä lehdeltä kaiken fakenews-mölyn ja journalismista väitetyn keskellä.

Mitä olet inhonnut Journalistissa?

Se on aika voimakas sana – ei tule mieleen mitään. Joskus olen miettinyt, voisiko hyvistä ruotsinkielisistä jutuista tehdä suomeksi jonkun version.

Nimitysuutisessa kehuttiin verkko-, some- ja kuvaustaitojasi. Minkä esittelet ensimmäisenä Journalistin lukijoille ja miten?

Jaa-a, pitää sopia toimituksen kanssa. Omasta mielestäni hyvä taito on myös se, että tykkään tehdä kaikkea ja teen, enkä mieti ihan liikaa.

Olet penkonut intohimoisesti pääkaupunkiseudun metrohankkeiden käänteitä. Mitä se on opettanut?

Pienessä toimituksessa toimittajan pitää oma-aloitteisesti penkoa asioita. Aiheet on hyvä seurata loppuun asti. Tosin metrokeissi on valitettavasti kestänyt vuosikausia.

Mikä on parasta Suomen ruotsinkielisessä journalismissa?

Se on elinvoimaista, vaikka toimittajia ei ole paljon. On terveitä voimakkaita paikallislehtiä ja hyviä toimittajia, jotka tekevät juttuja myös maailmalta.

Entä suomenkielisessä?

Tutkivaa journalismia tehdään pienissäkin toimituksissa. Hyviä erikoisosaajia on paljon. Esimerkiksi urheilujournalismi on hienosti kehittynyt kaverijournalismista kriittisemmäksi.

Oletko koskaan haastatellut toista journalistia?

Päivälehdessä en kovin usein, mutta en usko sen olevan kauhean erilaista. Toki haastatteluissa auttaa, että olen itse tehnyt samanlaisia töitä.

Mitä teet vapaa-ajalla?

Luen. Seuraan futista ja pojan nappulafutista. Hoidan perheeseemme keväällä liittynyttä bengalinkissaa. Sen nimi on Nansen norjalaisen seikkailijan ja diplomaatin Fridtjof Nansenin mukaan. Kissa on kuitenkin tyttö.

 

Tommy Pohjola, 49, aloittaa Journalistin määräaikaisena toimittajana 2. syyskuuta. Pohjola on työskennellyt Hufvudstadsbladetissa eri tehtävissä vuodesta 1995 lähtien. Tällä hetkellä hän on työskentelyvapaalla lehden uutistoimituksesta. Pohjola on kirjoittanut myös kirjoja, joista tunnetuin käsittelee Helsingin metrohankkeen päätöksentekoa ja pitää metroaiheista blogia.



9 2019
Arkisto

Kuolema toimituksessa

Kollegan kuolema pysäyttää toimituksen ja tuo työyhteisön hoidettavaksi paljon käytännön asioita. Surun hoitamiseen ei sen sijaan ole valmista reseptiä.

Daniel Nissén, Lukas Kallenberg,  Mathilda Kull och Karolina Åsmus jobbar på Vasabladet. De unga journalisterna upplever att inhoppare och fast anställda behandlas likvärdigt. Alla är inbjudna till samma personalfester och interna fortbildningar och ingår i samma diskussionsforum. ”Man är en i gänget. Det är viktigt att man får vara med i gemenskapen för att trivas på jobbet”, säger Mathilda Kull.

Journalistförbundet ifrågasätter en praxis där många inhoppare jobbar heltid länge

Under vilka villkor jobbar inhopparna och hur mycket av jobbet görs egentligen av dem? Journalisten utredde en brokig praxis.

Naistenlehdet laajentavat naiskuvaa

”Juuri naistenlehdet ovat tehneet naisia näkyviksi ja laajentaneet naiskuvaa sekä lisänneet ylipäänsä suvaitsevaisuutta kertomalla erilaisuudesta”, kirjoittaa Iina Artima-Kyrki.

Työnantaja esittää poikkeuksellisen törkeitä muutoksia työehtosopimuksiin

Mitä tapahtuu, jos työntekijä marssii neuvottelupöytään samanlaisin esityksin kuin työnantaja? kysyy Maria Pettersson.

Politiikkaa on helpompi tehdä, kun toimittajat eivät kyttää, Veli Liikanen

Vihreät päätti lopettaa puoluelehtensä rahoittamisen toimitusta kuulematta. Puoluesihteeri Veli Liikanen ei halua avata aiheesta käymiään keskusteluja.

Moraalittomien väitteiden jyrkkä tuomitseminen ei välttämättä ole tehokasta

Jos jatkuvasti puhumme jostain radikaalina pidetystä ajatuksesta, tuolla ajatuksella on hyvät mahdollisuudet muuttua yhteiskunnan silmissä hiljalleen maltilliseksi ja mahdolliseksi, Janne Zareff pohtii kolumnissaan.

Du skall icke normalisera

Dan Lolax har svårt att acceptera tanken att det finns ämnen som journalister inte ska gå och peta i.

Työehdoista neuvotellaan salassa – miksiköhän?

Neuvottelut työn ehdoista pitävät Journalistiliiton puheenjohtajan kiireisenä. Eräs pimeä perinne mietityttää Hanne Ahoa.

Näin syntyy MTV:n meteorologin sääennuste

Forecan ja MTV:n meteorologi Miina Manninen tietää viikonlopun sään ennen kuin muu Suomi herää.

Olen Retail Manager, sanoi haastateltava

Yhä suurempi osuus yritysväestä tuntuu uskovan, että englanti parantaa menestyksen mahdollisuuksia kotimaassakin, Ville Eloranta kirjoittaa.

”Ilmastonmuutos trendaa nyt kaikkialla, ja ihan syystä. Mutta järjestöt ja brändit käyttävät ilmastoahdistusta keppihevosena omalle asialleen. Joskus on vaikea erottaa, mikä on aiheellista ja mikä ei”, Maria Veitola sanoo.

Maria Veitola kysyy tyhmiä ja se kannattaa

”Se ei aina ole helppoa, mutta usein toimittajan kannattaisi tekeytyä vähän hölmöksi. Katselijat ja kuuntelijat kiittävät, kun tulee parempi ohjelma”, toimittaja Maria Veitola sanoo.

Moni maalittamiseen soveltuva rikosnimike on asianomistajarikos. Yksittäisen virkamiehen kynnys rikosilmoituksen tekemiseen voi olla korkea. Muiden muassa poliisi, syyttäjät, tuomarit ja käräjäoikeuksien laamannit toivovat asiaan pikaista muutosta.

Maalittaminen halutaan kriminalisoida, mutta asia etenee hitaasti

Päättäjät puhuvat julkisuudessa asian kiireellisyydestä, mutta oikeusministeriössä mitään hanketta ei ole käynnissä.

Tapahtumien ”sivutuotteena” syntyy yhteisöllisyyttä

”Jo Helsingin Sanomalehtimiesyhdistyksen ja Aikakauslehdentoimittajien yhdistyksen yhdistymistä suunniteltaessa tavoitteeksi otettiin hyvät jäsentilaisuudet”, kirjoittaa toiminnanjohtaja Kaija Plit.

Tinkimätön toimittaja ja aktiivinen osallistuja

Kuolleita: Toimittaja Tuula Helariutta 24. 4. 1949 Punkalaidun – 10. 9. 2019 Huittinen

”Journalistin tehtävä on kysyä miksi”

Kuolleita: Toimittaja Martti ”Maxi” Kaukonen 15. 9. 1947 Rovaniemi – 12. 10. 2019 Kuopio

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta