Tommy Pohjola on kokenut penkoja

Tommy Pohjola, 49, aloittaa Journalistin määräaikaisena toimittajana 2. syyskuuta. Pohjola on työskennellyt Hufvudstadsbladetissa eri tehtävissä vuodesta 1995 lähtien. Tällä hetkellä hän on työskentelyvapaalla lehden uutistoimituksesta. Pohjola on kirjoittanut myös kirjoja, joista tunnetuin käsittelee Helsingin metrohankkeen päätöksentekoa ja pitää metroaiheista blogia.

JOURNALISTI
22.8.2019

Nina Erho, teksti

Tommy Pohjola aloittaa Journalistin määräaikaisena toimittajana 2. syyskuuta.

Mikä veti töihin Journalistiin?

Oman alan hieno, uudistuva lehti ja journalismi työn aihepiirinä kiinnostivat. Myös Journalistin nettiuudistukseen osallistuminen kiinnostaa.

Mikä työnsi Hufvudstadsbladetista?

Viime vuosien yt-neuvottelut ovat olleet raskaita ja laskevat väkisin työilmapiiriä. Lähdön syy ei kuitenkaan ollut se, vaan halu tehdä jotain uutta. Olen ollut Hbl:ssa 1990-luvun puolivälistä ja kirjoittanut jo pitkään Helsingin ja pääkaupunkiseudun politiikasta ja asukkaista. Olen kaksikielinen, ja myös journalismin tekeminen vaihteeksi suomeksi viehättää.

Jätätkö vakipaikkasi Hbl:ssa?

Kyllä. Olen Journalistissa vajaan vuoden ja katsotaan sitten, mitä keksin. Tämä on mahtava mahdollisuus kaikin puolin.

Mitä olet lukijana rakastanut Journalistissa?

Viime aikoina Näinkö on?-juttusarjaa. Siinä on pirteä, hyväntuulinen ote. Koko Journalisti tuntuu tärkeältä lehdeltä kaiken fakenews-mölyn ja journalismista väitetyn keskellä.

Mitä olet inhonnut Journalistissa?

Se on aika voimakas sana – ei tule mieleen mitään. Joskus olen miettinyt, voisiko hyvistä ruotsinkielisistä jutuista tehdä suomeksi jonkun version.

Nimitysuutisessa kehuttiin verkko-, some- ja kuvaustaitojasi. Minkä esittelet ensimmäisenä Journalistin lukijoille ja miten?

Jaa-a, pitää sopia toimituksen kanssa. Omasta mielestäni hyvä taito on myös se, että tykkään tehdä kaikkea ja teen, enkä mieti ihan liikaa.

Olet penkonut intohimoisesti pääkaupunkiseudun metrohankkeiden käänteitä. Mitä se on opettanut?

Pienessä toimituksessa toimittajan pitää oma-aloitteisesti penkoa asioita. Aiheet on hyvä seurata loppuun asti. Tosin metrokeissi on valitettavasti kestänyt vuosikausia.

Mikä on parasta Suomen ruotsinkielisessä journalismissa?

Se on elinvoimaista, vaikka toimittajia ei ole paljon. On terveitä voimakkaita paikallislehtiä ja hyviä toimittajia, jotka tekevät juttuja myös maailmalta.

Entä suomenkielisessä?

Tutkivaa journalismia tehdään pienissäkin toimituksissa. Hyviä erikoisosaajia on paljon. Esimerkiksi urheilujournalismi on hienosti kehittynyt kaverijournalismista kriittisemmäksi.

Oletko koskaan haastatellut toista journalistia?

Päivälehdessä en kovin usein, mutta en usko sen olevan kauhean erilaista. Toki haastatteluissa auttaa, että olen itse tehnyt samanlaisia töitä.

Mitä teet vapaa-ajalla?

Luen. Seuraan futista ja pojan nappulafutista. Hoidan perheeseemme keväällä liittynyttä bengalinkissaa. Sen nimi on Nansen norjalaisen seikkailijan ja diplomaatin Fridtjof Nansenin mukaan. Kissa on kuitenkin tyttö.

 

Tommy Pohjola, 49, aloittaa Journalistin määräaikaisena toimittajana 2. syyskuuta. Pohjola on työskennellyt Hufvudstadsbladetissa eri tehtävissä vuodesta 1995 lähtien. Tällä hetkellä hän on työskentelyvapaalla lehden uutistoimituksesta. Pohjola on kirjoittanut myös kirjoja, joista tunnetuin käsittelee Helsingin metrohankkeen päätöksentekoa ja pitää metroaiheista blogia.



8 2020
Arkisto

Harva meistä on korvaamaton superneuvottelija

Työehtosopimukset ovat siitä käteviä, että niiden ansiosta tavan ihmisen ei juuri koskaan tarvitse huolehtia lomista, työajasta, vähimmäispalkasta tai siitä, maksetaanko sairauden ajalta palkkaa, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Onneksi minä en joudu jakamaan mediatukia

”Mediatukea olisi rehdimpää perustella työpaikkojen säilymisellä kuin demokratialla”, kirjoittavat Annukka Oksanen ja Elina Yrjölä.

Vapaapäivien pitäminen on sinulle lähinnä uuvuttavaa, Minna Holopainen

STT:n vastaava päätoimittaja Minna Holopainen tekee töitä melkein koko ajan ja on mahdollisesti itsekin tekoäly.

Näin syntyy Trendin syysmuotijuttu

Trendi tilasi stylisti ja valokuvaaja -työparilta helmikuussa syysmuotijutun. Kesällä kuvaaja ja malli vaihtuivat koronan takia. Juttu kuvattiin elokuussa kotieläintilalla.

Kielenhuollon päämaja ei ole käymässä turhaksi

”On viisainta, ettei yleiskielessä sooloilu karkaa käsistä. Tämä aika ei varsinaisesti kaipaa lisää ymmärryksen puutetta”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vi måste respektera – och kredda varandra

”Vi måste respektera varandras arbete och kredda den som kreddas bör”, skriver Felicia Bredenberg.

Koronasta vauhtia muutoksiin

”Voisiko pandemiakurjuuden keskeltä löytyä jotain hyvääkin? Voidaanko esimerkiksi itsensä työllistäjille saada vihdoin pandemian vauhdittamana turvatumpi asema”, kysyy Suomen freelance-journalistien uusi puheenjohtaja Maria Markus.

Munkit ja possut

Kesätoimittaja Ilkka Vänttisen kuvissa näkyi sikoja juuri niin kuin pitikin – ja lisäksi jotain aivan muuta.

Uutistoimistotuki ehkä osaksi median koronatukea – tuen haku on alkanut

Median koronatukea voi saada journalistisen työn kustannuksiin. Myöntämisen ehtona on mainosmyynnin lasku. Erillistä uutistoimintaan suunnattua tukea on saanut aiemmin muun muassa STT.

Etävaltuusto nosti hien otsalle

Kuuluuko? Näkyykö? Journalistiliiton historian ensimmäisessä valtuuston hybridikokouksessa teknisiä pulmia ratkottiin lennosta, kirjoittaa Kira Närhi.

Herrasmies on poissa

Kuolleita: Toimittaja Matti Vainio 20. 6. 1935 Sortavala – 5. 9. 2020 Hämeenlinna

Arvostettu monitoiminainen

Kuolleita: Toimittaja Liisa Laine Oulu 25. 3. 1936 – 8. 8. 2020 Helsinki

Hjärtat klappade för nyheter och rättvisa

Döda: Journalisten Ia Henriksson 5. 1. 1974 Helsingfors – 11. 7. 2020 Helsingfors

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta