Tf ansvariga redaktören: ”Vi borde aldrig ha gjort det”

JOURNALISTI
22.8.2019

Lina Laurent, text

Kritiken om kommunikationen kring uppsägningen har också handlat om hur Kyrkpressen rapporterade om nyheten som berörde den egna redaktionen. I dag är det uppenbart att tf ansvariga redaktören Nicklas Storbjörk inte är nöjd med hur det blev.

”Vi hade egentligen inte alls tänkt rapportera om det som hänt, men dagen innan tidningen (Kyrkpressen red.anm.) gick i tryck publicerades SPT:s artikel i HBL.”

Redaktionen tyckte att artikeln inte gav rätt bild av verkligheten, särskilt när det gällde tidningens ekonomi och valde att skriva en egen text till nästa nummer, en text där enbart Hans Boije uttalar sig. Texten skrevs av Nicklas Storbjörk.

Och här kunde Kyrkpressens egna texter om det som skett ha slutat om det inte varit för aktiva insändarskribenter. En av dem som reagerade på rapporteringen var Olav S. Melin, chefredaktör på Kyrkpressen 1982–2000. 

”Det finns vissa spelregler man inte tummar på och man har ett ansvar för att en tidning ska hålla den plats man skapat sig och inte förstöra den genom att agera på ett sätt som inte är förenligt med god journalistik.”

Olav S. Melin ställde i insändaren en direkt fråga om May Wikström hörts. I Nicklas Storbjörks svar framgick det att Kyrkpressen nog fått en kommentar av May Wikström men valt att inte publicera den. Hennes svar hade nämligen ”krävt kommentarer av både styrelsen och redaktionen. Dessa kommentarer hade i sin tur hade krävt svar av Wikström”.

Är det inte en journalists jobb att be ytterligare kommentarer och svar?

”Ja, men när vi såg Mays kommentar konstaterade vi att det här borde både redaktionen och styrelsen svara på. Vi blir moderator i en diskussion mellan tre parter, där vi är en part och dessutom har sista ordet. I min värld framstår det som svårt, på gränsen till omöjligt.”

I dag säger Nicklas Storbjörk att redaktionen aldrig borde ha gett sig in på att rapportera om uppsägningen.

”Med facit på hand borde vi aldrig ha gjort det. Vi borde ha lämnat den journalistiska granskningen åt andra.”

Skulle det ha varit i enlighet med Kyrkpressens linje att lägga locket på?

”Är det redaktionen sak att informera utåt om styrelsens beslut? Vi tycker att det borde ligga på styrelsens ansvar att säga vad som gjorts. Om vi ser på detta som en arbetsplats tycker vi inte att det är arbetstagarnas uppgift att informera om detta. Beslutet om hennes avgång fattades inte av redaktionen.”

Nicklas Storbjörk säger att Kyrkpressen inte kommer att följa upp frågan.

”Nej, inte mot bakgrunden av det här misslyckade försöket. Vi är inte rätt instans att granska den här processen journalistiskt.”


Läs mera:

”Jag önskar Kyrkpressen allt gott”  – Uppsagd chefredaktör och vd kommenterar för första gången vad som hände i våras

Uppsägning ledde till kritikstorm



9 2019
Arkisto

Kuolema toimituksessa

Kollegan kuolema pysäyttää toimituksen ja tuo työyhteisön hoidettavaksi paljon käytännön asioita. Surun hoitamiseen ei sen sijaan ole valmista reseptiä.

Daniel Nissén, Lukas Kallenberg,  Mathilda Kull och Karolina Åsmus jobbar på Vasabladet. De unga journalisterna upplever att inhoppare och fast anställda behandlas likvärdigt. Alla är inbjudna till samma personalfester och interna fortbildningar och ingår i samma diskussionsforum. ”Man är en i gänget. Det är viktigt att man får vara med i gemenskapen för att trivas på jobbet”, säger Mathilda Kull.

Journalistförbundet ifrågasätter en praxis där många inhoppare jobbar heltid länge

Under vilka villkor jobbar inhopparna och hur mycket av jobbet görs egentligen av dem? Journalisten utredde en brokig praxis.

Naistenlehdet laajentavat naiskuvaa

”Juuri naistenlehdet ovat tehneet naisia näkyviksi ja laajentaneet naiskuvaa sekä lisänneet ylipäänsä suvaitsevaisuutta kertomalla erilaisuudesta”, kirjoittaa Iina Artima-Kyrki.

Työnantaja esittää poikkeuksellisen törkeitä muutoksia työehtosopimuksiin

Mitä tapahtuu, jos työntekijä marssii neuvottelupöytään samanlaisin esityksin kuin työnantaja? kysyy Maria Pettersson.

Politiikkaa on helpompi tehdä, kun toimittajat eivät kyttää, Veli Liikanen

Vihreät päätti lopettaa puoluelehtensä rahoittamisen toimitusta kuulematta. Puoluesihteeri Veli Liikanen ei halua avata aiheesta käymiään keskusteluja.

Moraalittomien väitteiden jyrkkä tuomitseminen ei välttämättä ole tehokasta

Jos jatkuvasti puhumme jostain radikaalina pidetystä ajatuksesta, tuolla ajatuksella on hyvät mahdollisuudet muuttua yhteiskunnan silmissä hiljalleen maltilliseksi ja mahdolliseksi, Janne Zareff pohtii kolumnissaan.

Du skall icke normalisera

Dan Lolax har svårt att acceptera tanken att det finns ämnen som journalister inte ska gå och peta i.

Työehdoista neuvotellaan salassa – miksiköhän?

Neuvottelut työn ehdoista pitävät Journalistiliiton puheenjohtajan kiireisenä. Eräs pimeä perinne mietityttää Hanne Ahoa.

Näin syntyy MTV:n meteorologin sääennuste

Forecan ja MTV:n meteorologi Miina Manninen tietää viikonlopun sään ennen kuin muu Suomi herää.

Olen Retail Manager, sanoi haastateltava

Yhä suurempi osuus yritysväestä tuntuu uskovan, että englanti parantaa menestyksen mahdollisuuksia kotimaassakin, Ville Eloranta kirjoittaa.

”Ilmastonmuutos trendaa nyt kaikkialla, ja ihan syystä. Mutta järjestöt ja brändit käyttävät ilmastoahdistusta keppihevosena omalle asialleen. Joskus on vaikea erottaa, mikä on aiheellista ja mikä ei”, Maria Veitola sanoo.

Maria Veitola kysyy tyhmiä ja se kannattaa

”Se ei aina ole helppoa, mutta usein toimittajan kannattaisi tekeytyä vähän hölmöksi. Katselijat ja kuuntelijat kiittävät, kun tulee parempi ohjelma”, toimittaja Maria Veitola sanoo.

Moni maalittamiseen soveltuva rikosnimike on asianomistajarikos. Yksittäisen virkamiehen kynnys rikosilmoituksen tekemiseen voi olla korkea. Muiden muassa poliisi, syyttäjät, tuomarit ja käräjäoikeuksien laamannit toivovat asiaan pikaista muutosta.

Maalittaminen halutaan kriminalisoida, mutta asia etenee hitaasti

Päättäjät puhuvat julkisuudessa asian kiireellisyydestä, mutta oikeusministeriössä mitään hanketta ei ole käynnissä.

Tapahtumien ”sivutuotteena” syntyy yhteisöllisyyttä

”Jo Helsingin Sanomalehtimiesyhdistyksen ja Aikakauslehdentoimittajien yhdistyksen yhdistymistä suunniteltaessa tavoitteeksi otettiin hyvät jäsentilaisuudet”, kirjoittaa toiminnanjohtaja Kaija Plit.

Tinkimätön toimittaja ja aktiivinen osallistuja

Kuolleita: Toimittaja Tuula Helariutta 24. 4. 1949 Punkalaidun – 10. 9. 2019 Huittinen

”Journalistin tehtävä on kysyä miksi”

Kuolleita: Toimittaja Martti ”Maxi” Kaukonen 15. 9. 1947 Rovaniemi – 12. 10. 2019 Kuopio

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta