ÖT söker kontinuitet med ny chefredaktör

JOURNALISTI
22.8.2019

Johan Svenlin, text

Österbottens Tidning kommer snart att få en ny chefredaktör. Kenneth Myntti tillträdde posten för tre år sedan och kommer, när efterträdaren är utsedd, att ägna sig åt att skriva ledare och andra opinionstexter i tidningen på heltid. Sista juli gick ansökningstiden ut i den interna rekryteringen.

”Det har kommit in en förväntad mängd ansökningar. Vi sätter igång med att intervjua kandidaterna nästa vecka (vecka 34, red.anm.)”, säger Niklas Nyberg, VD och chefredaktör på HSS Media.

Kandidaten som söks är, enligt Nyberg, en person som har goda ledaregenskaper och hög publicistisk kompetens.

”Det ska vara en person som stöder och peppar sina medarbetare i en ständigt föränderlig bransch. Målet är att få kontinuitet på chefredaktörsposten, men samtidigt inser vi att det är en utmanande stol att sitta på. Vi måste respektera att personer behöver få göra annat efter några år på en krävande post.”

Från personalens håll efterlyses en chefredaktör som är lyhörd för personalens synpunkter.

”Det är jätteviktigt att chefredaktören tar med sig hela redaktionen i sin vision och kan skapa en god laganda. På så vis får man också mer ut av personalen”, säger Anna Sourander, redaktionens huvudförtroendeman på HSS Media.

Hon ser branschens förändringsbehov som en orsak till att chefredaktörer kommit och gått i tät takt under de senaste fem – sex åren.

”På HSS Media har vi haft medvind och arbetsro på senare tid, men vi hade flera samarbetsförhandlingar under några år. Vi har sett täta byten även på KSF Media och i andra mediehus och chefsbyten hänger mycket ihop med de ekonomiska förutsättningar som råder inom branschen.”

Myntti tvingades bort från Vasabladets ledarredaktion 2011, bland annat för att dåvarande chefredaktören Camilla Berggren ansåg att hans åsikter om svenskans ställning i Finland var för radikala och inte stämde överens med Vasabladets linje i frågan. Han övergick då till att leda ÖT:s samhällsredaktion och har sedan dess hört till den tidningens ledarskribenter.



9 2019
Arkisto

Kuolema toimituksessa

Kollegan kuolema pysäyttää toimituksen ja tuo työyhteisön hoidettavaksi paljon käytännön asioita. Surun hoitamiseen ei sen sijaan ole valmista reseptiä.

Daniel Nissén, Lukas Kallenberg,  Mathilda Kull och Karolina Åsmus jobbar på Vasabladet. De unga journalisterna upplever att inhoppare och fast anställda behandlas likvärdigt. Alla är inbjudna till samma personalfester och interna fortbildningar och ingår i samma diskussionsforum. ”Man är en i gänget. Det är viktigt att man får vara med i gemenskapen för att trivas på jobbet”, säger Mathilda Kull.

Journalistförbundet ifrågasätter en praxis där många inhoppare jobbar heltid länge

Under vilka villkor jobbar inhopparna och hur mycket av jobbet görs egentligen av dem? Journalisten utredde en brokig praxis.

Naistenlehdet laajentavat naiskuvaa

”Juuri naistenlehdet ovat tehneet naisia näkyviksi ja laajentaneet naiskuvaa sekä lisänneet ylipäänsä suvaitsevaisuutta kertomalla erilaisuudesta”, kirjoittaa Iina Artima-Kyrki.

Työnantaja esittää poikkeuksellisen törkeitä muutoksia työehtosopimuksiin

Mitä tapahtuu, jos työntekijä marssii neuvottelupöytään samanlaisin esityksin kuin työnantaja? kysyy Maria Pettersson.

Politiikkaa on helpompi tehdä, kun toimittajat eivät kyttää, Veli Liikanen

Vihreät päätti lopettaa puoluelehtensä rahoittamisen toimitusta kuulematta. Puoluesihteeri Veli Liikanen ei halua avata aiheesta käymiään keskusteluja.

Moraalittomien väitteiden jyrkkä tuomitseminen ei välttämättä ole tehokasta

Jos jatkuvasti puhumme jostain radikaalina pidetystä ajatuksesta, tuolla ajatuksella on hyvät mahdollisuudet muuttua yhteiskunnan silmissä hiljalleen maltilliseksi ja mahdolliseksi, Janne Zareff pohtii kolumnissaan.

Du skall icke normalisera

Dan Lolax har svårt att acceptera tanken att det finns ämnen som journalister inte ska gå och peta i.

Työehdoista neuvotellaan salassa – miksiköhän?

Neuvottelut työn ehdoista pitävät Journalistiliiton puheenjohtajan kiireisenä. Eräs pimeä perinne mietityttää Hanne Ahoa.

Näin syntyy MTV:n meteorologin sääennuste

Forecan ja MTV:n meteorologi Miina Manninen tietää viikonlopun sään ennen kuin muu Suomi herää.

Olen Retail Manager, sanoi haastateltava

Yhä suurempi osuus yritysväestä tuntuu uskovan, että englanti parantaa menestyksen mahdollisuuksia kotimaassakin, Ville Eloranta kirjoittaa.

”Ilmastonmuutos trendaa nyt kaikkialla, ja ihan syystä. Mutta järjestöt ja brändit käyttävät ilmastoahdistusta keppihevosena omalle asialleen. Joskus on vaikea erottaa, mikä on aiheellista ja mikä ei”, Maria Veitola sanoo.

Maria Veitola kysyy tyhmiä ja se kannattaa

”Se ei aina ole helppoa, mutta usein toimittajan kannattaisi tekeytyä vähän hölmöksi. Katselijat ja kuuntelijat kiittävät, kun tulee parempi ohjelma”, toimittaja Maria Veitola sanoo.

Moni maalittamiseen soveltuva rikosnimike on asianomistajarikos. Yksittäisen virkamiehen kynnys rikosilmoituksen tekemiseen voi olla korkea. Muiden muassa poliisi, syyttäjät, tuomarit ja käräjäoikeuksien laamannit toivovat asiaan pikaista muutosta.

Maalittaminen halutaan kriminalisoida, mutta asia etenee hitaasti

Päättäjät puhuvat julkisuudessa asian kiireellisyydestä, mutta oikeusministeriössä mitään hanketta ei ole käynnissä.

Tapahtumien ”sivutuotteena” syntyy yhteisöllisyyttä

”Jo Helsingin Sanomalehtimiesyhdistyksen ja Aikakauslehdentoimittajien yhdistyksen yhdistymistä suunniteltaessa tavoitteeksi otettiin hyvät jäsentilaisuudet”, kirjoittaa toiminnanjohtaja Kaija Plit.

Tinkimätön toimittaja ja aktiivinen osallistuja

Kuolleita: Toimittaja Tuula Helariutta 24. 4. 1949 Punkalaidun – 10. 9. 2019 Huittinen

”Journalistin tehtävä on kysyä miksi”

Kuolleita: Toimittaja Martti ”Maxi” Kaukonen 15. 9. 1947 Rovaniemi – 12. 10. 2019 Kuopio

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta