Pohjoismainen toimittaja on kriittinen

JOURNALISTI
22.8.2019

Juha Matias Lehtonen, teksti

Kansainvälisen tutkimuksen mukaan toimittajat kaikkialla maailmassa ajattelevat, että journalismilla on poliittinen tehtävä. Poliittisuus ottaa kuitenkin eri muotoja eri maissa. Esimerkiksi Suomessa journalistit ajattelevat olevansa kriittisiä, kun taas Kiinassa ihanteena on yhteistyö hallinnon kanssa.

Journalism-lehdessä julkaistiin kesäkuussa tutkimus, jossa vertailtiin toimittajien normatiivisia rooleja eri puolilla maailmaa. Aineistona käytettiin Worlds of Journalism Study -kyselyn vastauksia vuosilta 2012 – 2016. Kyselyssä toimittajia oli pyydetty listaamaan journalistin kolme tärkeintä roolia. Tutkijat ryhmittelivät aineistoa sisältöanalyysin avulla ja saivat selville kiinnostavia asioita toimittajien itseymmärryksestä.

Kansainvälisesti tärkeimpiä toimittajien rooleja olivat tiedottaja, vahtikoira, kouluttaja, reportteri, tutkija ja valvoja.

Suomi, muut Pohjoismaat sekä saksankieliset maat muodostivat vastauksissa yhdenmukaisen alueen. Täällä journalistit näkivät itsensä kriittisen valvojan roolissa. Englanninkielisessä maailmassa korostui vahtikoiran rooli. Sen sijaan Ranskassa, Espanjassa ja Italiassa toimittajat ajattelivat olevansa ennen muuta neuvottelijoita tai analyyttisia ohjeistajia.

Euroopan sisällä erot olivat pieniä. Isompi kuilu löytyi länsimaiden ja joidenkin Aasian ja Afrikan maiden väliltä. Monissa epädemokraattisissa maissa, kuten Kiinassa, journalistin rooliin kuului vahvasti yhteistyökumppanuus hallinnon kanssa.

Eräissä kehittyvissä Aasian ja Afrikan maissa toimittajat pitivät itseään ennen muuta kouluttajina, mikä johtunee heidän tavallista kansaa korkeammasta koulutustasostaan. Muutamassa köyhässä maassa korostui myös toimittajien rooli sosiaalisten ongelmien tunnistajina ja muutosten edistäjinä.

Kaikkialla maailmassa toimittajat ajattelivat palvelevansa yhteiskuntaa ennen muuta politiikan kautta. Aineistossa esiintyi hyvin vähän viittauksia palvelujournalistisiin tehtäviin, kuten viihdyttämiseen tai arkisen hyvinvoinnin edistämiseen.



4 2021
Arkisto

Merja Ylä-Anttila pitää Yle-lain uudistusta tarpeettomana, mutta välttelee kommentoimasta sitä julkisesti

Merja Ylä-Anttila tuli Ylen toimitusjohtajaksi vuonna 2018. Hän on sen jälkeen ehtinyt uudistaa Ylen organisaation, jättää kädenjälkensä Ylen strategiaan ja tutustua hieman uusiin kollegoihinsa kahvittelemalla noin neljänsadan yleläisen kanssa.

Median ammattilaisen on tiedettävä, kenen ideologiaa edistää

Tiedotusvälineen pitää saada itse valita, mitä sanoja ja käsitteitä käyttää. On kuitenkin tiedettävä, mistä käsitteet ovat peräisin ja kenen ideologiaa ne pönkittävät, kirjoittaa päätoimittaja Maria Pettersson.

Väkivalta varjostaa ja mustasukkaisuus piinaa – miksi otsikoissa raiskaukset vain tapahtuvat, kysyy toimittaja Sara Harju

Sukupuolittuneessa ja seksuaalisessa väkivallassa tekijä usein ohitetaan käyttämällä passiivia ikään kuin väkivalta olisi hallitsematon voima, jota vastaan ei voi pyristellä.

Toimittajana saat kätevästi näkyvyyttä sometilillesi ja laukkumallistollesi, Jenni Alexandrova

Radiotoimittaja Jenni Alexandrova kirjoittaa blogissaan viineistä ja ihmettelee, miksi Alko ei ole lähettänyt hänelle lahjaviinejä.

Liian pitkälle menevä tasa-arvo on hyvä tarina, mutta harvoin totta

Tällaisessa ilmapiirissä ei ole suuri ihme, että maan suurin sanomalehti alkaa nähdä kaiken paitsi luonnontieteellisen tutkimuksen luisuvan tieteellisyydestä kohti silkkaa ”intersektionaalista ideologiaa”, kirjoittaa Janne Zareff.

Näin Journalistiliitto toimii

Satavuotiaalla Journalistiliitolla on toimisto Helsingin Hakaniemessä, mutta jäseniä ympäri maan. Mitä tekevät liiton toimitusosastot, paikallisyhdistykset, valtuusto, hallitus ja toimisto?

Kuusi vuotta sitten freelancerit petettiin. Nyt lainsäätäjät voivat turvata luovan työn tekijöiden elannon.

Luovan työn tekijöiden kohtuulliset korvaukset voitaisiin varmistaa, kun EU-pykäliä tuodaan kotimaiseen tekijänoikeuslainsäädäntöön, kirjoittaa Sanna Nikula.

Uudet puolueet eivät sopeutuneet kirjoitusohjeeseen

”Moni uusi puolueennimi oli rakenteeltaan erilainen kuin vanhat, joten niiden erisnimisyyden häivyttäminen alkukirjaintempulla tuntui oudolta robotiikalta”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Den ensidiga bevakningen av rikspolitiken

Att den åländska riksdagsledamoten är den mest frekvent intervjuade rikspolitikern i de åländska medierna är varken konstigt eller fel, det är avsaknaden av andra röster som är det, skriver Felicia Bredenberg.

Kun hätä on suurin, on kollega lähellä

Juuri kun Radio Novan uutiset olivat alkamassa, ankkuri Jussi Karhunen tunsi muljahduksen mahassaan.

Totuuden tyyni tulkki on poissa

Toimittaja Jorma Lehto 2. 3. 1947 Seinäjoki – 25. 3. 2021 Mustasaari

”Alla finlandssvenska medier är dåliga på något sätt”

Vårens näst sista Mediespråkswebbinarium kräver självironi och god humor. Den 23 april ger sig komikern Alfred Backa nämligen på den finlandssvenska journalistiken i en roast där alla får sig kring öronen.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta