Pohjoismainen toimittaja on kriittinen

JOURNALISTI
22.8.2019

Juha Matias Lehtonen, teksti

Kansainvälisen tutkimuksen mukaan toimittajat kaikkialla maailmassa ajattelevat, että journalismilla on poliittinen tehtävä. Poliittisuus ottaa kuitenkin eri muotoja eri maissa. Esimerkiksi Suomessa journalistit ajattelevat olevansa kriittisiä, kun taas Kiinassa ihanteena on yhteistyö hallinnon kanssa.

Journalism-lehdessä julkaistiin kesäkuussa tutkimus, jossa vertailtiin toimittajien normatiivisia rooleja eri puolilla maailmaa. Aineistona käytettiin Worlds of Journalism Study -kyselyn vastauksia vuosilta 2012 – 2016. Kyselyssä toimittajia oli pyydetty listaamaan journalistin kolme tärkeintä roolia. Tutkijat ryhmittelivät aineistoa sisältöanalyysin avulla ja saivat selville kiinnostavia asioita toimittajien itseymmärryksestä.

Kansainvälisesti tärkeimpiä toimittajien rooleja olivat tiedottaja, vahtikoira, kouluttaja, reportteri, tutkija ja valvoja.

Suomi, muut Pohjoismaat sekä saksankieliset maat muodostivat vastauksissa yhdenmukaisen alueen. Täällä journalistit näkivät itsensä kriittisen valvojan roolissa. Englanninkielisessä maailmassa korostui vahtikoiran rooli. Sen sijaan Ranskassa, Espanjassa ja Italiassa toimittajat ajattelivat olevansa ennen muuta neuvottelijoita tai analyyttisia ohjeistajia.

Euroopan sisällä erot olivat pieniä. Isompi kuilu löytyi länsimaiden ja joidenkin Aasian ja Afrikan maiden väliltä. Monissa epädemokraattisissa maissa, kuten Kiinassa, journalistin rooliin kuului vahvasti yhteistyökumppanuus hallinnon kanssa.

Eräissä kehittyvissä Aasian ja Afrikan maissa toimittajat pitivät itseään ennen muuta kouluttajina, mikä johtunee heidän tavallista kansaa korkeammasta koulutustasostaan. Muutamassa köyhässä maassa korostui myös toimittajien rooli sosiaalisten ongelmien tunnistajina ja muutosten edistäjinä.

Kaikkialla maailmassa toimittajat ajattelivat palvelevansa yhteiskuntaa ennen muuta politiikan kautta. Aineistossa esiintyi hyvin vähän viittauksia palvelujournalistisiin tehtäviin, kuten viihdyttämiseen tai arkisen hyvinvoinnin edistämiseen.



5 2020
Arkisto

Tämä voi olla ainoa tilaisuutemme mediatukeen

Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa valtio on jakanut journalismille koronatukea 24 – 66 miljoonaa euroa normaalin mediatuen päälle. Suomessa tiedonvälitystä ei tueta, vielä. Nyt tilanne on kuitenkin lupaavampi kuin vuosikymmeniin, kirjoittaa Maria Pettersson.

Kuohuva toimitus on loistopaikka edetä uralla, Riikka Räisänen

Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittaja tietää jo, kuka kolumnisti seuraavaksi ehdottaa yhtiön rahoituksen leikkaamista.

Koronan mukana kiire katosi ja filosofia palasi

Kodissamme on nukuttu enemmän kuin aikoihin. Yhtenä yönä en saanut unta, kun olin nukkunut niin jumalattoman paljon edellisinä, kirjoittaa Lauri Rotko.

Medier med mössan i hand

”Det är problematiskt om mediernas roll och deras stödbehov villkoras med coronavirusutbrottet”, skriver Dan Lolax.

Mediatuki on demokratiatuki – ja poliitikkojen olisi aika ymmärtää se

”Median asia ei ole vain median asia. Se on kansalaisten asia. Ja tämä tuntuu poliitikoilta unohtuneen”, kirjoittaa Hanne Aho.

Arvoisat kansalaiset, muistakaa resilienssi!

”Lohdullista – mutta samalla oireellista – on se, että moni journalisti pyrkii edelleen selittämään resilienssin”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Verkko toi uutta ay-koulutukseen

”Verkkokoulutus osoittautui yllättävän käteväksi ja vuorovaikutukselliseksi koulutusmuodoksi”, kirjoittaa työehtoasiamies Terhi Tarvainen.

Direktsändningarnas man

Döda: Redaktör Tomas Ek 6. 1.1957 Helsingfors – 2. 5.2020 Helsingfors

Teräväkielinen pomo muisti myös kannustaa

Kuolleita: Päätoimittaja Pekka Hyvärinen 20. 7. 1951 Kuopio – 10. 5. 2020 Helsinki

Uutisia, ei niinkään analyysejä

Kuolleita: Toimittaja Olli Pohjanpalo 21. 3. 1954 Hamilton Kanada – 11. 5. 2020 Helsinki

”Julkaistu kuva oli hyvä kuva”

Kuolleita: Valokuvaaja Mauri Vuorinen 11. 10. 1928 Hämeenkyrö – 30. 3. 2020 Tampere

Oikeutta puolustava marjakapitalisti

Kuolleita: Toimittaja Helena Hyvärinen 6.11. 1950 Tampere – 1.5.2020 Tampere

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta