Pari klikkausta voittaa pään raapimisen

JOURNALISTI
22.8.2019

Ville Eloranta

Twitter: @ville_eloranta

Kirjoittaja on Helsingin Sanomien kielenhuollosta vastaava toimittaja ja suomen kielen lautakunnan jäsen.

”Arvailu ja kritiikitön googlailu ovat journalismissa edelleen turhan yleisiä menetelmiä varsinkin kiireessä. Ilahduttavan moni toimittaja on kuitenkin vähitellen löytänyt luotettavat verkkopalvelut”, kirjoittaa Ville Eloranta.

”Mä ihmettelen toimittajia, jotka ei osaa googlata Kotuksen ohjeita. Kaikkea ei voi itse muistaa, mutta lähes kaiken voi tarkistaa alle minuutissa”, kirjoitti Kalevan toimittaja Laura Kangas taannoin Twitterissä.

Kotus eli Kotimaisten kielten keskus on julkaissut 2010-luvulla verkossa valtavan määrän tietoutta. Maininnan arvoisia ovat etenkin Kielitoimiston sanakirjan ilmaisversio ja ohjeita yhteen kokoava Kielitoimiston ohjepankki. Vielä viime vuosikymmenellä kirjoittajien ja editoijien piti useissa asioissa turvautua joko muistikuviinsa tai painettuihin kielioppaisiin, jotka sijaitsivat toimituksissa milloin missäkin.

Nettipalveluistakaan ei ole aina apua. Kieli ei elä tyhjiössä, joten eteen tulee alati uusia pulmia. Esimerkiksi Britannian EU-eron nimitys esiintyi suomalaisessa mediassa pitkään lähinnä muodossa Brexit eikä brexit, koska Kielitoimisto julkaisi linjauksensa verrattain myöhään.

Joskus ohjeet saattavat jäädä pimentoon, jos ei tiedä tarkkaan, mitä etsii. Esimerkiksi Kielitoimiston ohjepankista ei välttämättä löydä vastausta joihinkin taivutusongelmiin, jos rektio ei ole terminä tuttu. Toisaalta Kotus olisi voinut pohtia vielä kertaalleen, kannattaako ulkomaisten paikannimien suomenkielisiä versioita esittelevälle verkkopalvelulle antaa nimeksi Eksonyymit.

Myös arvailu ja kritiikitön googlailu ovat journalismissa edelleen turhan yleisiä menetelmiä varsinkin kiireessä. Ilahduttavan moni toimittaja on kuitenkin vähitellen löytänyt luotettavat verkkopalvelut.

Vaikka Kielitoimiston ohjeet ovat yleensä tarkoin harkittuja, toisinaan niissäkin voi havaita jännittäviä piirteitä. Esimerkiksi menu-sanan partitiivi on tyypillisesti menua, mutta ääntämyksen [mənyy´] perusteella Kielitoimiston sanakirja tarjoaa myös muodon menuta – ja menutä. Kuka uskaltaa kokeilla ensimmäisenä?



7 2019
Arkisto

Paluumuuttajat

Viestintätyö houkuttelee journalisteja, mutta kaikki eivät jää sille tielleen. Katri Makkonen ja muut palaajat kertovat nyt, mitä reissu opetti.

Kun sananvapautta loukataan, Suomen media ei puolusta itseään

”Suomi on sananvapauden kärkimaa niin kauan kuin media käyttää sananvapauttaan niin, ettei tärkeää miestä harmita”, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Viestinnän ja journalismin sekoittuminen huolettavat, mutta väärästä syystä

”Viestinnän ja journalismin sekoittuminen on vaarallista ja johtaa journalismin uskottavuuden horjumiseen. Suurin uhka eivät kuitenkaan ole viestintäalalla piipahtaneet toimittajat”, kirjoittaa Maria Pettersson.

On vähän hassua puuhaa lukea uutisia televisiossa, Matti Rönkä

Ylen ykkösuutisankkurin toiveuni on kertoa kansalle vaalituloksista joka sunnuntai. ”Minä en innostu enää mistään”, Rönkä sanoo.

Näin syntyy ruokalehden juttu kauden sienistä

Glorian ruoka & viini tilasi freelance-ruokatoimittaja Anu Braskilta sieniruokajutun. Jutunteko alkoi kesäkuussa 2018. Juttu ilmestyi yli vuotta myöhemmin.

Kikylle ei ole media-alalla perusteita, ja siksi sen on aika mennä

”Media-alalla ei ole paljoa tekemistä Suomen viennin kanssa”, kirjoittaa edunvalvontajohtaja Petri Savolainen.

Ammattiliitot saivat kikystä tarpeekseen

Lisää työpaikkoja ja työlle tekijöitä. Syntyi kilpailukykysopimus eli kiky. Eniten siitä hyötyvät työnantajat.

”Kärpäsenpaskalla” on väliä

”Oikeaoppiset merkinnät osoittavat, että toimitus on kunnioittanut vieraiden kielten ominaispiirteitä”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vardagen är exotisk – och därför behövs utrikeskorrespondenter

”Publiken vill se vanlig afrikansk vardag, för det är något man sällan ser”, skriver Liselott Lindström.

”Lamppuja pitäisi syttyä päivittäin”

Turo Uskali aloitti Jyväskylän yliopiston journalistiikan apulaisprofessorina.

Kumottu kielteinen päätös on paras palaute turvaa hakevien journalistien auttamisesta

”Olen saanut tutustua arkisen sananvapauden sankareihin, jotka ovat paenneet henkensä edestä”, kirjoittaa Juha Rekola

Pikkukalsarit jalassa, väärä avain kädessä

” Palatessa avain ei käynytkään huoneeni oveen”, muistaa Simo Hyttinen.

Kaukomatkailija ja seikkailija on poissa

Kuolleita: Toimittaja Heikki Haapavaara 26. 3. 1956 Kajaani – 26. 8. 2019 Singapore

Intohimoinen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Janne Salomaa Helsinki 24. 4. 1984 – Helsinki 25. 8. 2019

Toimittaja henkeen ja vereen

Toimittaja Riitta Turunen 3. 4. 1961 Ilomantsi – 21. 7. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta