Näin syntyvät media-alan työehtosopimukset

JOURNALISTI
22.8.2019

Marja Honkonen, teksti
Johanna Sarajärvi, grafiikka

Paljonko saat palkkaa, kuinka pitkä lomasi on ja joudutko tekemään kiky-tunteja? Muun muassa nämä kysymykset ratkaistaan syksyn ja talven tes-neuvotteluissa. Näin neuvotteluvalmistelut etenevät.

Yllä oleva graafi kertoo, miten työehtosopimusvalmistelut etenevät tänä syksynä ja talvena. Klikkaa kuvaa, niin pääset tarkastelemaan sitä lähemmin.

VIimeksi työehtosopimusneuvotteluita käytiin kaksi vuotta sitten, syksyllä 2017. Koostimme tuolloin tes-sanaston, jonka avulla pysyt näidenkin neuvottelujen aikana kärryillä siitä, mitä työmarkkinaslangi tarkoittaa. Se paljastaa, mitä lakon aikana tapahtuu ja mikä on sopimukseton tila.

Lue lisää: Mitä "sopimukseton" tila tarkoittaa? - Journalistin tes-sanasto (23.11.2017)

tes-neuvottelut, lehdistön tes, Yleisradio, kustannustoimittajat

1 2021

Arkisto

Journalismin seuraavat sata vuotta

Journalistiliitto täyttää maaliskuussa 100 vuotta. Vuosisadan aikana on tapahtunut paljon: olemme saaneet esimerkiksi radion, television, internetin ja sosiaalisen median, mutta myös journalismin ansaintamallien kriisin. On aika kuvitella, miltä tulevat vuosikymmenet voisivat näyttää. Journalisti pyysi ennusteita kymmeneltä ajattelijalta.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistöä haastatellaan Journalistiliiton juhlavuoden lyhytelokuvaan. Kameran takana ovat kuvaaja Sami Levo ja ohjaaja Jani Pyylampi.

Journalistiliitto täyttää sata – juhlavuoden ohjelmaan kuuluvat lyhytelokuva, Journalismin juhla ja yhdistysten tilaisuudet

Pirkanmaan Journalistien piti aloittaa satavuotisjuhlansa tammikuussa komeasti kaupungin vastaanotolla Tampereen Raatihuoneella ja jatkaa siitä yhteisiin juhliin, kertoo Kari Asikainen. Nyt juhlat on siirretty toukokuun 21. päivälle.

Kahdeksan satavuotiasta yhdistystä juhlii tänä vuonna, jos korona suo

Mitä puoluetta politiikantoimittajat ryöpyttävät eniten? Miten he suhtautuvat eri pääministereihin? Entä työmarkkinajärjestöihin?

Journalisti analysoi kuuden tunnetun politiikan toimittajan kolumnit, näkökulma-artikkelit ja muut mielipiteelliset tekstit.

Journalismi tunnistaa huonosti suomalaisen korruption, kirjoittaa toimittaja Salla Nazarenko

Tähtäät isona kansanedustajaksi, Hanne Aho

Sata vuotta täyttävän Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho haluaa tulla tasapainoiseksi ihmiseksi ja haaveilee tes-neuvotteluiden aikana paluusta Suomen Kuvalehden graafikoksi.

Seksi ja parisuhteet kiinnostavat yleisöä. Niin myös toimittaja Riikka Suomista. Hän turhautui konservatiivisiin ja hampaattomiin juttuihin ja laati toivelistansa moderniin suhdejournalismiin.

Efter sju intensiva år på Efter nio har Sonja Kailassaari och Mårten Svartström nu gått skilda vägar. I vår fortsätter hon som programvärd medan han blir kulturredaktör på Svenska Yle.

2020 blev Sonjas och Mårtens sista gemensamma år på Efter nio

Toimittajat, persuuntuneita vai vihervasemmistoa?

”Suomessa perussuomalaisten pelikirjasta tuttu ikävän journalismin esittäminen puoluepolitiikkana vaikuttaa hiljalleen saavan suosiota useamman poliittisen liikkeen piirissä”, kirjoittaa Janne Zareff.

Toimittajan tasapuolisuus ei auta, jos luottamus on menetetty

Yksikään ihminen ei tee työtään arvotyhjiössä. Onneksi juuri kukaan journalisti ei kuvittele olevansa täydellisen objektiivinen yli-ihminen, johon arvot tai elämäntilanne eivät vaikuta, kirjoittaa Maria Pettersson.

Efter många år som journalist är hon nu tillbaka inom utbildningsvärlden, utan att ha släppt journalistiken. ”Just nu är jag mycket nöjd med min situation, men jag har under åren också sökt många jobb som jag inte fått”, säger Camilla Lindberg.

Camilla Lindberg fick fast anställning men fredade fredagar för frilansuppdrag

Lisää aikaa eropakettia harkitsevalle

”Ensimmäiset päivät irtisanomisen jälkeen voivat mennä täysin sumussa. Pitäisi pystyä soittamaan monta puhelua, kysyä oikeita kysymyksiä, omaksua vastauksia ja tehdä niiden perusteella päätös, jonka vaikutukset tulevaisuuteen ovat joka tapauksessa epävarmoja”, kirjoittaa Journalistiliiton juristi Sanna Nikula.

Journalisti kuvauttaa haastateltavat melkein aina. Eeva Kolun kohdalla tehtiin poikkeus ja käytettiin aiemmin otettua kuvaa. Uupumuksesta kirjoittanut toimittaja ei halunnut kuvauksesta aiheutuvaa lisästressiä loppuvuoden kiireen keskelle. ”Välillä täytyy karsia kalenterista kaikki ylimääräinen”, Kolu sanoo.

Eeva Kolu kirjoitti kirjan uupumuksesta, joka palasi aina vaan

Korona sävytti median vuotta 2020

Korona muutti työtavat ja kiihdytti media-alan murrosta ja Yhdysvalloissa käytiin vaalit. Tapahtuiko media-alalla muutakin? Kokosimme yhteen vuoden 2020 keskeiset journalismiuutiset.

Nelli Orell aloitti tubettamisen muun muassa piirustusvideoita tekemällä. Viime keväänä töitä oli niin paljon, että Orell palkkasi apua videoiden editointiin.

Somevaikuttaja Nelli Orell alkoi tubettaa työkseen 15-vuotiaana

Päivi Lehtomurto vaihtoi nuorten median työterveysaiheisiin

Päivi Lehtomurto aloitti joulukuussa Työterveyslaitoksella mediaviestinnän erityisasiantuntijana. Sitä ennen hän työskenteli kymmenen vuotta Demissä.

Etusivu uusiksi

Kun Susanna Luikku sai Suomen olympiajoukkueen tiedottajalta viestin, ja sitten tuli kiire.

Journalistiliiton uuden ilmeen suunnitteli Tuija Tarkiainen ja uuden logon piirsi Camilla Pentti. ”Perinteinen leijona haluttiin säilyttää, mutta uusi leijona on modernimpi ja vähemmän kulmikas”, Tarkiainen kertoo.

Journalistiliitto saa uuden ilmeen

Tunnusvärit ja -fontit vaihtuvat, viestintämateriaalit muuttuvat ja logo päivitetään.

Ole korrekti, älä hyperkorrekti

”Tietoisuus siitä, että puhuttu ja kirjoitettu kieli eroavat toisistaan, voi johtaa ylenpalttiseen virallisuuden tai esimerkiksi kansainvälisyyden tavoitteluun”, kirjoittaa Ville Eloranta.

De nya journalisterna är influencers

Högermedierna satsar mindre på att producera den bästa journalistiken och mer på att främst bekräfta det tittarna redan tror, skriver Jeanette Öhman.

Sanomalehtimiehen näytenumero huhtikuussa 1924.

Lehti harrastuksen avuksi

Suomen Sanomalehtimiesten Liitto tarvitsi oman lehden, koska sisäinen tiedotus hoitui ”helpoimmin painokoneen kautta”.

Talouspolitiikasta keskustellaan yksipuolisesti

Avarakatseinen humanisti

Toimittaja Jussi Kentala 24. 7. 1946 Veteli – 23. 11. 2020 Kauhava

Taitava taittaja - käytännössä ja teoriassa

Ulkoasupäällikkö Hannu Pulkkinen 8.11.1951 Pyhäjärvi – 6.12.2020 Helsinki

Henkilökuvauksen lordi ja velho

Valokuvaaja Kari Kaipainen 28. 9. 1952 Mikkeli – 2. 11. 2020 Espoo

Noin 3000 tilannut perinteisen pressikortin

Freelancerien työtilanne koheni hieman keväästä

Välivuosi tes-neuvotteluissa – ensi vuonna neuvottelut kaikilla isoilla sopimusaloilla

Mediespråk blir webbinarium

« Takaisin

Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta