Maryan Abdulkarim on muun muassa kolumnisti, käsikirjoittaja, kirjailija ja taiteilija. ”Tätä urapolkua en osannut suunnitella, vaan asiat ovat seuranneet toisiaan. Kun joku pyytää mukaan johonkin, mietin aina, olenko riittävän hyvä tähän. Mutta kun epäilyistään huolimatta lähtee mukaan, huomaa, että okei – minusta on myös tähän.”

Miksi vähemmistön asiat näyttäytyvät enemmistön kiusana, kysyy Maryan Abdulkarim

Maryan Abdulkarim, 37

Freelancekirjoittaja ja -kouluttaja. Kolumneja Ylelle ja Hufvudstadsbladetiin. Raatilaisena Ylen Jälkiviisaissa.

Viimeisimpiä töitä myös We Should All Be Dreaming -tapahtumat koreografi Sonya Lindforsin kanssa, Miracle Workers Collectiven näyttely Venetsian biennaaliin ja käsikirjoitus lyhytelokuvaan Tuffi Filmsin Yksittäistapaus-projektissa.

Sosionomi ja leipuri-kondiittori. Opiskelee sosiologiaa Helsingin yliopistossa.

JOURNALISTI
22.8.2019

Nina Erho, teksti l Heli Blåfield, kuva

”Sysäys ajatusteni sanallistamiseen oli Helsingin Sanomien juttu, jossa lukija kysyi, miksi suihku ja vessanpönttö sijoitetaan kylpyhuoneessa vierekkäin niin, että sukat kastuvat, ja arkkitehti vastasi, että esteettömyysmääräysten takia.”

”Olin miettinyt Vähemmistöt kärsivät huonosta viestinnästä -kolumnin asioita kauan. Jos kerrottava ajatus on uusi, joudun pohtimaan, miten sanon sen suoraan mutta järkevästi ja mihin kokonaisuuteen se liittyy. Jos ajatus on kypsynyt pitkään, teksti syntyy hetkessä”, sanoo Maryan Abdulkarim.

Kolumni ilmestyi Yle Uutisten verkossa viime joulukuussa. Siinä Abdulkarim kirjoittaa vähemmistöihin liittyvistä kielteisistä vaikutelmista, joita syntyy, kun vähemmistökysymyksiä käsitellään mediassa ilman kontekstia ja perustelua.

”Sysäys ajatusteni sanallistamiseen oli Helsingin Sanomien juttu, jossa lukija kysyi, miksi suihku ja vessanpönttö sijoitetaan kylpyhuoneessa vierekkäin niin, että sukat kastuvat, ja arkkitehti vastasi, että esteettömyysmääräysten takia. Somekeskustelussa pohdittiin, jääkö jutusta kuva, että määräykset lähinnä kiusaavat ei-vammaisia. Miten pyörätuolia käyttävään vaikuttaa se, että hänen tarpeensa näyttäytyy kiusana?

Kolumnin taustalla oli vierailuni Imagen päätoimittajana vuonna 2016. Silloin pääsin näkemään läheltä, millaisia valintoja suomalaisessa aikakauslehtijournalismissa on mahdollista tehdä. Jo aiemmin olin tutustunut Camilla Haaviston tutkimukseen siitä, miten maahanmuuttajista uutisoidaan. Päivälehden museossa käydessäni olen tuijotellut otsikoita vuosien varrelta ja miettinyt, miten marginaalissa olemista sanoitetaan.

Vaikka kirjoitan usein tasa-arvosta, etnisyydestä ja sukupuolesta, en rajaa muitakaan aiheita pois. Valitsen Ylen kolumnieni aiheet siitä, mitä luen, koen, näen ja kuulen, mutta tekstien työstämisessä auttaa tuottaja Tiina-Rakel Liekki. Se on tärkeää – kun on ajatuksissaan syvällä, ei aina itse näe, onko pointti niin selkeä, että asiasta ensi kertaa lukevakin sen ymmärtää. Haluan, että tekstini on lukijan ajan arvoista.

Kirjoittaessani olen kiitollinen siitä, että yhteiskunnassamme voi ilmaista ajatuksiaan ja kritisoida valtaapitäviä ja mediaa ilman, että siitä rangaistaan. Toki somessa kynnys kommentoida ja lukea kommentointia on noussut trollauksen takia. Toivon, että ihmiset jaksaisivat kommentoida keskustelunavauksia tavalla, johon voi sanoa: ’Hyvä kun mainitsit tuon, siitä tulikin mieleeni että...’ Kun ihmiset ajattelevat yhdessä, kaikki voittavat.”

Maryan Abdulkarim, 37

Freelancekirjoittaja ja -kouluttaja. Kolumneja Ylelle ja Hufvudstadsbladetiin. Raatilaisena Ylen Jälkiviisaissa.

Viimeisimpiä töitä myös We Should All Be Dreaming -tapahtumat koreografi Sonya Lindforsin kanssa, Miracle Workers Collectiven näyttely Venetsian biennaaliin ja käsikirjoitus lyhytelokuvaan Tuffi Filmsin Yksittäistapaus-projektissa.

Sosionomi ja leipuri-kondiittori. Opiskelee sosiologiaa Helsingin yliopistossa.

Ulla Donnerin valinta

Graafikko ja kuvittaja Ulla Donner valitsi esiteltäväksi Maryan Abdulkarimin Ylen verkossa 11.12.2018 julkaistun kolumnin Vähemmistöt kärsivät huonosta viestinnästä.

”Maryan Abdulkarim on harvinainen ääni suomalaisessa mediassa ja yhteiskunnassa, koska hän liikkuu niin monella alueella. Hän on vapaa kirjoittaja, toimittaja, aktivisti ja taiteilija. Hän kirjoittaa selkeästi, suoraan ja inhimillisesti feminismistä, kulttuurista, rasismista, politiikasta ja tulevaisuudesta.

Kolumnissaan Abdulkarim nostaa esiin demokratian ongelman, analysoi sitä ja asettaa sen historialliseen kontekstiin. Aiheesta pitää raportoida syvällisesti, mutta lyhyillä, hyvin kirjoitetuilla teksteilläkin on arvokas rooli: ne lisäävät tietoisuutta monimutkaisista aiheista.”



7 2019
Arkisto

Paluumuuttajat

Viestintätyö houkuttelee journalisteja, mutta kaikki eivät jää sille tielleen. Katri Makkonen ja muut palaajat kertovat nyt, mitä reissu opetti.

Kun sananvapautta loukataan, Suomen media ei puolusta itseään

”Suomi on sananvapauden kärkimaa niin kauan kuin media käyttää sananvapauttaan niin, ettei tärkeää miestä harmita”, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Viestinnän ja journalismin sekoittuminen huolettavat, mutta väärästä syystä

”Viestinnän ja journalismin sekoittuminen on vaarallista ja johtaa journalismin uskottavuuden horjumiseen. Suurin uhka eivät kuitenkaan ole viestintäalalla piipahtaneet toimittajat”, kirjoittaa Maria Pettersson.

On vähän hassua puuhaa lukea uutisia televisiossa, Matti Rönkä

Ylen ykkösuutisankkurin toiveuni on kertoa kansalle vaalituloksista joka sunnuntai. ”Minä en innostu enää mistään”, Rönkä sanoo.

Näin syntyy ruokalehden juttu kauden sienistä

Glorian ruoka & viini tilasi freelance-ruokatoimittaja Anu Braskilta sieniruokajutun. Jutunteko alkoi kesäkuussa 2018. Juttu ilmestyi yli vuotta myöhemmin.

Kikylle ei ole media-alalla perusteita, ja siksi sen on aika mennä

”Media-alalla ei ole paljoa tekemistä Suomen viennin kanssa”, kirjoittaa edunvalvontajohtaja Petri Savolainen.

Ammattiliitot saivat kikystä tarpeekseen

Lisää työpaikkoja ja työlle tekijöitä. Syntyi kilpailukykysopimus eli kiky. Eniten siitä hyötyvät työnantajat.

”Kärpäsenpaskalla” on väliä

”Oikeaoppiset merkinnät osoittavat, että toimitus on kunnioittanut vieraiden kielten ominaispiirteitä”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vardagen är exotisk – och därför behövs utrikeskorrespondenter

”Publiken vill se vanlig afrikansk vardag, för det är något man sällan ser”, skriver Liselott Lindström.

”Lamppuja pitäisi syttyä päivittäin”

Turo Uskali aloitti Jyväskylän yliopiston journalistiikan apulaisprofessorina.

Kumottu kielteinen päätös on paras palaute turvaa hakevien journalistien auttamisesta

”Olen saanut tutustua arkisen sananvapauden sankareihin, jotka ovat paenneet henkensä edestä”, kirjoittaa Juha Rekola

Pikkukalsarit jalassa, väärä avain kädessä

” Palatessa avain ei käynytkään huoneeni oveen”, muistaa Simo Hyttinen.

Kaukomatkailija ja seikkailija on poissa

Kuolleita: Toimittaja Heikki Haapavaara 26. 3. 1956 Kajaani – 26. 8. 2019 Singapore

Intohimoinen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Janne Salomaa Helsinki 24. 4. 1984 – Helsinki 25. 8. 2019

Toimittaja henkeen ja vereen

Toimittaja Riitta Turunen 3. 4. 1961 Ilomantsi – 21. 7. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta