Maryan Abdulkarim on muun muassa kolumnisti, käsikirjoittaja, kirjailija ja taiteilija. ”Tätä urapolkua en osannut suunnitella, vaan asiat ovat seuranneet toisiaan. Kun joku pyytää mukaan johonkin, mietin aina, olenko riittävän hyvä tähän. Mutta kun epäilyistään huolimatta lähtee mukaan, huomaa, että okei – minusta on myös tähän.”

Miksi vähemmistön asiat näyttäytyvät enemmistön kiusana, kysyy Maryan Abdulkarim

Maryan Abdulkarim, 37

Freelancekirjoittaja ja -kouluttaja. Kolumneja Ylelle ja Hufvudstadsbladetiin. Raatilaisena Ylen Jälkiviisaissa.

Viimeisimpiä töitä myös We Should All Be Dreaming -tapahtumat koreografi Sonya Lindforsin kanssa, Miracle Workers Collectiven näyttely Venetsian biennaaliin ja käsikirjoitus lyhytelokuvaan Tuffi Filmsin Yksittäistapaus-projektissa.

Sosionomi ja leipuri-kondiittori. Opiskelee sosiologiaa Helsingin yliopistossa.

JOURNALISTI
22.8.2019

Nina Erho, teksti l Heli Blåfield, kuva

”Sysäys ajatusteni sanallistamiseen oli Helsingin Sanomien juttu, jossa lukija kysyi, miksi suihku ja vessanpönttö sijoitetaan kylpyhuoneessa vierekkäin niin, että sukat kastuvat, ja arkkitehti vastasi, että esteettömyysmääräysten takia.”

”Olin miettinyt Vähemmistöt kärsivät huonosta viestinnästä -kolumnin asioita kauan. Jos kerrottava ajatus on uusi, joudun pohtimaan, miten sanon sen suoraan mutta järkevästi ja mihin kokonaisuuteen se liittyy. Jos ajatus on kypsynyt pitkään, teksti syntyy hetkessä”, sanoo Maryan Abdulkarim.

Kolumni ilmestyi Yle Uutisten verkossa viime joulukuussa. Siinä Abdulkarim kirjoittaa vähemmistöihin liittyvistä kielteisistä vaikutelmista, joita syntyy, kun vähemmistökysymyksiä käsitellään mediassa ilman kontekstia ja perustelua.

”Sysäys ajatusteni sanallistamiseen oli Helsingin Sanomien juttu, jossa lukija kysyi, miksi suihku ja vessanpönttö sijoitetaan kylpyhuoneessa vierekkäin niin, että sukat kastuvat, ja arkkitehti vastasi, että esteettömyysmääräysten takia. Somekeskustelussa pohdittiin, jääkö jutusta kuva, että määräykset lähinnä kiusaavat ei-vammaisia. Miten pyörätuolia käyttävään vaikuttaa se, että hänen tarpeensa näyttäytyy kiusana?

Kolumnin taustalla oli vierailuni Imagen päätoimittajana vuonna 2016. Silloin pääsin näkemään läheltä, millaisia valintoja suomalaisessa aikakauslehtijournalismissa on mahdollista tehdä. Jo aiemmin olin tutustunut Camilla Haaviston tutkimukseen siitä, miten maahanmuuttajista uutisoidaan. Päivälehden museossa käydessäni olen tuijotellut otsikoita vuosien varrelta ja miettinyt, miten marginaalissa olemista sanoitetaan.

Vaikka kirjoitan usein tasa-arvosta, etnisyydestä ja sukupuolesta, en rajaa muitakaan aiheita pois. Valitsen Ylen kolumnieni aiheet siitä, mitä luen, koen, näen ja kuulen, mutta tekstien työstämisessä auttaa tuottaja Tiina-Rakel Liekki. Se on tärkeää – kun on ajatuksissaan syvällä, ei aina itse näe, onko pointti niin selkeä, että asiasta ensi kertaa lukevakin sen ymmärtää. Haluan, että tekstini on lukijan ajan arvoista.

Kirjoittaessani olen kiitollinen siitä, että yhteiskunnassamme voi ilmaista ajatuksiaan ja kritisoida valtaapitäviä ja mediaa ilman, että siitä rangaistaan. Toki somessa kynnys kommentoida ja lukea kommentointia on noussut trollauksen takia. Toivon, että ihmiset jaksaisivat kommentoida keskustelunavauksia tavalla, johon voi sanoa: ’Hyvä kun mainitsit tuon, siitä tulikin mieleeni että...’ Kun ihmiset ajattelevat yhdessä, kaikki voittavat.”

Maryan Abdulkarim, 37

Freelancekirjoittaja ja -kouluttaja. Kolumneja Ylelle ja Hufvudstadsbladetiin. Raatilaisena Ylen Jälkiviisaissa.

Viimeisimpiä töitä myös We Should All Be Dreaming -tapahtumat koreografi Sonya Lindforsin kanssa, Miracle Workers Collectiven näyttely Venetsian biennaaliin ja käsikirjoitus lyhytelokuvaan Tuffi Filmsin Yksittäistapaus-projektissa.

Sosionomi ja leipuri-kondiittori. Opiskelee sosiologiaa Helsingin yliopistossa.

Ulla Donnerin valinta

Graafikko ja kuvittaja Ulla Donner valitsi esiteltäväksi Maryan Abdulkarimin Ylen verkossa 11.12.2018 julkaistun kolumnin Vähemmistöt kärsivät huonosta viestinnästä.

”Maryan Abdulkarim on harvinainen ääni suomalaisessa mediassa ja yhteiskunnassa, koska hän liikkuu niin monella alueella. Hän on vapaa kirjoittaja, toimittaja, aktivisti ja taiteilija. Hän kirjoittaa selkeästi, suoraan ja inhimillisesti feminismistä, kulttuurista, rasismista, politiikasta ja tulevaisuudesta.

Kolumnissaan Abdulkarim nostaa esiin demokratian ongelman, analysoi sitä ja asettaa sen historialliseen kontekstiin. Aiheesta pitää raportoida syvällisesti, mutta lyhyillä, hyvin kirjoitetuilla teksteilläkin on arvokas rooli: ne lisäävät tietoisuutta monimutkaisista aiheista.”



9 2019
Arkisto

Kuolema toimituksessa

Kollegan kuolema pysäyttää toimituksen ja tuo työyhteisön hoidettavaksi paljon käytännön asioita. Surun hoitamiseen ei sen sijaan ole valmista reseptiä.

Daniel Nissén, Lukas Kallenberg,  Mathilda Kull och Karolina Åsmus jobbar på Vasabladet. De unga journalisterna upplever att inhoppare och fast anställda behandlas likvärdigt. Alla är inbjudna till samma personalfester och interna fortbildningar och ingår i samma diskussionsforum. ”Man är en i gänget. Det är viktigt att man får vara med i gemenskapen för att trivas på jobbet”, säger Mathilda Kull.

Journalistförbundet ifrågasätter en praxis där många inhoppare jobbar heltid länge

Under vilka villkor jobbar inhopparna och hur mycket av jobbet görs egentligen av dem? Journalisten utredde en brokig praxis.

Naistenlehdet laajentavat naiskuvaa

”Juuri naistenlehdet ovat tehneet naisia näkyviksi ja laajentaneet naiskuvaa sekä lisänneet ylipäänsä suvaitsevaisuutta kertomalla erilaisuudesta”, kirjoittaa Iina Artima-Kyrki.

Työnantaja esittää poikkeuksellisen törkeitä muutoksia työehtosopimuksiin

Mitä tapahtuu, jos työntekijä marssii neuvottelupöytään samanlaisin esityksin kuin työnantaja? kysyy Maria Pettersson.

Politiikkaa on helpompi tehdä, kun toimittajat eivät kyttää, Veli Liikanen

Vihreät päätti lopettaa puoluelehtensä rahoittamisen toimitusta kuulematta. Puoluesihteeri Veli Liikanen ei halua avata aiheesta käymiään keskusteluja.

Moraalittomien väitteiden jyrkkä tuomitseminen ei välttämättä ole tehokasta

Jos jatkuvasti puhumme jostain radikaalina pidetystä ajatuksesta, tuolla ajatuksella on hyvät mahdollisuudet muuttua yhteiskunnan silmissä hiljalleen maltilliseksi ja mahdolliseksi, Janne Zareff pohtii kolumnissaan.

Du skall icke normalisera

Dan Lolax har svårt att acceptera tanken att det finns ämnen som journalister inte ska gå och peta i.

Työehdoista neuvotellaan salassa – miksiköhän?

Neuvottelut työn ehdoista pitävät Journalistiliiton puheenjohtajan kiireisenä. Eräs pimeä perinne mietityttää Hanne Ahoa.

Näin syntyy MTV:n meteorologin sääennuste

Forecan ja MTV:n meteorologi Miina Manninen tietää viikonlopun sään ennen kuin muu Suomi herää.

Olen Retail Manager, sanoi haastateltava

Yhä suurempi osuus yritysväestä tuntuu uskovan, että englanti parantaa menestyksen mahdollisuuksia kotimaassakin, Ville Eloranta kirjoittaa.

”Ilmastonmuutos trendaa nyt kaikkialla, ja ihan syystä. Mutta järjestöt ja brändit käyttävät ilmastoahdistusta keppihevosena omalle asialleen. Joskus on vaikea erottaa, mikä on aiheellista ja mikä ei”, Maria Veitola sanoo.

Maria Veitola kysyy tyhmiä ja se kannattaa

”Se ei aina ole helppoa, mutta usein toimittajan kannattaisi tekeytyä vähän hölmöksi. Katselijat ja kuuntelijat kiittävät, kun tulee parempi ohjelma”, toimittaja Maria Veitola sanoo.

Moni maalittamiseen soveltuva rikosnimike on asianomistajarikos. Yksittäisen virkamiehen kynnys rikosilmoituksen tekemiseen voi olla korkea. Muiden muassa poliisi, syyttäjät, tuomarit ja käräjäoikeuksien laamannit toivovat asiaan pikaista muutosta.

Maalittaminen halutaan kriminalisoida, mutta asia etenee hitaasti

Päättäjät puhuvat julkisuudessa asian kiireellisyydestä, mutta oikeusministeriössä mitään hanketta ei ole käynnissä.

Tapahtumien ”sivutuotteena” syntyy yhteisöllisyyttä

”Jo Helsingin Sanomalehtimiesyhdistyksen ja Aikakauslehdentoimittajien yhdistyksen yhdistymistä suunniteltaessa tavoitteeksi otettiin hyvät jäsentilaisuudet”, kirjoittaa toiminnanjohtaja Kaija Plit.

Tinkimätön toimittaja ja aktiivinen osallistuja

Kuolleita: Toimittaja Tuula Helariutta 24. 4. 1949 Punkalaidun – 10. 9. 2019 Huittinen

”Journalistin tehtävä on kysyä miksi”

Kuolleita: Toimittaja Martti ”Maxi” Kaukonen 15. 9. 1947 Rovaniemi – 12. 10. 2019 Kuopio

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta