Maryan Abdulkarim on muun muassa kolumnisti, käsikirjoittaja, kirjailija ja taiteilija. ”Tätä urapolkua en osannut suunnitella, vaan asiat ovat seuranneet toisiaan. Kun joku pyytää mukaan johonkin, mietin aina, olenko riittävän hyvä tähän. Mutta kun epäilyistään huolimatta lähtee mukaan, huomaa, että okei – minusta on myös tähän.”

Miksi vähemmistön asiat näyttäytyvät enemmistön kiusana, kysyy Maryan Abdulkarim

Maryan Abdulkarim, 37

Freelancekirjoittaja ja -kouluttaja. Kolumneja Ylelle ja Hufvudstadsbladetiin. Raatilaisena Ylen Jälkiviisaissa.

Viimeisimpiä töitä myös We Should All Be Dreaming -tapahtumat koreografi Sonya Lindforsin kanssa, Miracle Workers Collectiven näyttely Venetsian biennaaliin ja käsikirjoitus lyhytelokuvaan Tuffi Filmsin Yksittäistapaus-projektissa.

Sosionomi ja leipuri-kondiittori. Opiskelee sosiologiaa Helsingin yliopistossa.

JOURNALISTI
22.8.2019

Nina Erho, teksti l Heli Blåfield, kuva

”Sysäys ajatusteni sanallistamiseen oli Helsingin Sanomien juttu, jossa lukija kysyi, miksi suihku ja vessanpönttö sijoitetaan kylpyhuoneessa vierekkäin niin, että sukat kastuvat, ja arkkitehti vastasi, että esteettömyysmääräysten takia.”

”Olin miettinyt Vähemmistöt kärsivät huonosta viestinnästä -kolumnin asioita kauan. Jos kerrottava ajatus on uusi, joudun pohtimaan, miten sanon sen suoraan mutta järkevästi ja mihin kokonaisuuteen se liittyy. Jos ajatus on kypsynyt pitkään, teksti syntyy hetkessä”, sanoo Maryan Abdulkarim.

Kolumni ilmestyi Yle Uutisten verkossa viime joulukuussa. Siinä Abdulkarim kirjoittaa vähemmistöihin liittyvistä kielteisistä vaikutelmista, joita syntyy, kun vähemmistökysymyksiä käsitellään mediassa ilman kontekstia ja perustelua.

”Sysäys ajatusteni sanallistamiseen oli Helsingin Sanomien juttu, jossa lukija kysyi, miksi suihku ja vessanpönttö sijoitetaan kylpyhuoneessa vierekkäin niin, että sukat kastuvat, ja arkkitehti vastasi, että esteettömyysmääräysten takia. Somekeskustelussa pohdittiin, jääkö jutusta kuva, että määräykset lähinnä kiusaavat ei-vammaisia. Miten pyörätuolia käyttävään vaikuttaa se, että hänen tarpeensa näyttäytyy kiusana?

Kolumnin taustalla oli vierailuni Imagen päätoimittajana vuonna 2016. Silloin pääsin näkemään läheltä, millaisia valintoja suomalaisessa aikakauslehtijournalismissa on mahdollista tehdä. Jo aiemmin olin tutustunut Camilla Haaviston tutkimukseen siitä, miten maahanmuuttajista uutisoidaan. Päivälehden museossa käydessäni olen tuijotellut otsikoita vuosien varrelta ja miettinyt, miten marginaalissa olemista sanoitetaan.

Vaikka kirjoitan usein tasa-arvosta, etnisyydestä ja sukupuolesta, en rajaa muitakaan aiheita pois. Valitsen Ylen kolumnieni aiheet siitä, mitä luen, koen, näen ja kuulen, mutta tekstien työstämisessä auttaa tuottaja Tiina-Rakel Liekki. Se on tärkeää – kun on ajatuksissaan syvällä, ei aina itse näe, onko pointti niin selkeä, että asiasta ensi kertaa lukevakin sen ymmärtää. Haluan, että tekstini on lukijan ajan arvoista.

Kirjoittaessani olen kiitollinen siitä, että yhteiskunnassamme voi ilmaista ajatuksiaan ja kritisoida valtaapitäviä ja mediaa ilman, että siitä rangaistaan. Toki somessa kynnys kommentoida ja lukea kommentointia on noussut trollauksen takia. Toivon, että ihmiset jaksaisivat kommentoida keskustelunavauksia tavalla, johon voi sanoa: ’Hyvä kun mainitsit tuon, siitä tulikin mieleeni että...’ Kun ihmiset ajattelevat yhdessä, kaikki voittavat.”

Maryan Abdulkarim, 37

Freelancekirjoittaja ja -kouluttaja. Kolumneja Ylelle ja Hufvudstadsbladetiin. Raatilaisena Ylen Jälkiviisaissa.

Viimeisimpiä töitä myös We Should All Be Dreaming -tapahtumat koreografi Sonya Lindforsin kanssa, Miracle Workers Collectiven näyttely Venetsian biennaaliin ja käsikirjoitus lyhytelokuvaan Tuffi Filmsin Yksittäistapaus-projektissa.

Sosionomi ja leipuri-kondiittori. Opiskelee sosiologiaa Helsingin yliopistossa.

Ulla Donnerin valinta

Graafikko ja kuvittaja Ulla Donner valitsi esiteltäväksi Maryan Abdulkarimin Ylen verkossa 11.12.2018 julkaistun kolumnin Vähemmistöt kärsivät huonosta viestinnästä.

”Maryan Abdulkarim on harvinainen ääni suomalaisessa mediassa ja yhteiskunnassa, koska hän liikkuu niin monella alueella. Hän on vapaa kirjoittaja, toimittaja, aktivisti ja taiteilija. Hän kirjoittaa selkeästi, suoraan ja inhimillisesti feminismistä, kulttuurista, rasismista, politiikasta ja tulevaisuudesta.

Kolumnissaan Abdulkarim nostaa esiin demokratian ongelman, analysoi sitä ja asettaa sen historialliseen kontekstiin. Aiheesta pitää raportoida syvällisesti, mutta lyhyillä, hyvin kirjoitetuilla teksteilläkin on arvokas rooli: ne lisäävät tietoisuutta monimutkaisista aiheista.”



5 2020
Arkisto

Tämä voi olla ainoa tilaisuutemme mediatukeen

Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa valtio on jakanut journalismille koronatukea 24 – 66 miljoonaa euroa normaalin mediatuen päälle. Suomessa tiedonvälitystä ei tueta, vielä. Nyt tilanne on kuitenkin lupaavampi kuin vuosikymmeniin, kirjoittaa Maria Pettersson.

Kuohuva toimitus on loistopaikka edetä uralla, Riikka Räisänen

Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittaja tietää jo, kuka kolumnisti seuraavaksi ehdottaa yhtiön rahoituksen leikkaamista.

Koronan mukana kiire katosi ja filosofia palasi

Kodissamme on nukuttu enemmän kuin aikoihin. Yhtenä yönä en saanut unta, kun olin nukkunut niin jumalattoman paljon edellisinä, kirjoittaa Lauri Rotko.

Medier med mössan i hand

”Det är problematiskt om mediernas roll och deras stödbehov villkoras med coronavirusutbrottet”, skriver Dan Lolax.

Mediatuki on demokratiatuki – ja poliitikkojen olisi aika ymmärtää se

”Median asia ei ole vain median asia. Se on kansalaisten asia. Ja tämä tuntuu poliitikoilta unohtuneen”, kirjoittaa Hanne Aho.

Arvoisat kansalaiset, muistakaa resilienssi!

”Lohdullista – mutta samalla oireellista – on se, että moni journalisti pyrkii edelleen selittämään resilienssin”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Verkko toi uutta ay-koulutukseen

”Verkkokoulutus osoittautui yllättävän käteväksi ja vuorovaikutukselliseksi koulutusmuodoksi”, kirjoittaa työehtoasiamies Terhi Tarvainen.

Direktsändningarnas man

Döda: Redaktör Tomas Ek 6. 1.1957 Helsingfors – 2. 5.2020 Helsingfors

Teräväkielinen pomo muisti myös kannustaa

Kuolleita: Päätoimittaja Pekka Hyvärinen 20. 7. 1951 Kuopio – 10. 5. 2020 Helsinki

Uutisia, ei niinkään analyysejä

Kuolleita: Toimittaja Olli Pohjanpalo 21. 3. 1954 Hamilton Kanada – 11. 5. 2020 Helsinki

”Julkaistu kuva oli hyvä kuva”

Kuolleita: Valokuvaaja Mauri Vuorinen 11. 10. 1928 Hämeenkyrö – 30. 3. 2020 Tampere

Oikeutta puolustava marjakapitalisti

Kuolleita: Toimittaja Helena Hyvärinen 6.11. 1950 Tampere – 1.5.2020 Tampere

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta