Jos työnantaja ei ole uskollinen, ei työntekijänkään tarvitse olla

JOURNALISTI
22.8.2019

Twitter: @mariapetterss0n

”Työntekijän ei ole järkevää sitoutua tai joustaa enempää kuin työpaikka on valmis sitoutumaan ja joustamaan”, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

35 vuotta talossa – potkut ja hyvää jatkoa. 30 vuotta talossa, lukemattomat ylityötunnit ja menetetty terveys – eläkkeelle, koska mitään sopivaa työtä ei muka löydy. Seitsemän vuotta eripituisia pätkiä – raskaus, ja töitä ei enää löydykään.

Pitkin vuotta Journalistiin saapuneissa irtisanomistarinoissa on yksi yleinen, yhdistävä tekijä: pettymys ja tyrmistys siitä, kuinka vähän oma työ ilmeisesti työnantajalle merkitsi.

Journalistiliiton jäsenet ovat usein unelmatyössään. Useimmiten alalle hakeudutaan, ei ajauduta. Kyse on monelle intohimoammatista, ei yhdentekevästä tavasta hankkia rahaa lainanlyhennyksiin. Kenties tästä syystä olemme myös lojaaleja. Omasta työpaikasta ollaan ylpeitä, ja vaikka kollegojen kesken nuristaan, ulospäin työpaikkaa ja työntantajaa kehutaan ja puolustetaan. Ammattiylpeys ja ylpeys työnantajasta sekoittuvat.

 

Ylpeys omasta työpaikasta on väkevä motivaattori, joka saa jaksamaan ja venymään vuosikymmenestä toiseen. Kun potkut sitten tulevat, on se isku palleaan.

”Tunne oli sama kuin avioerossa, jossa mies lähti 20 avioliittovuoden jälkeen selittämättä ja keskustelematta. Näinkö vähän minä ja yhteiset vuotemme merkitsivät? Eikö kaikki se rakkaus, huolenpito ja vaiva, jonka suhteen eteen näin, tarkoittanutkaan mitään”, kuvaili 54-vuotiaana potkut saanut graafikko.

Palkalla työnantaja ostaa työntekijän aikaa ja osaamista. Se on reilua. Sitoutuminen, venyminen ja uskollisuus eivät siihen kauppaan kuulu, poislukien lain määräämä lojaliteettivelvollisuus. Sitoutuminen ja joustaminen ovat vastavuoroisia. Työntekijän ei ole järkevää sitoutua tai joustaa enempää kuin työpaikka on valmis sitoutumaan ja joustamaan.

Poispotkitut ovat syystä katkeria siitä, että ovat vuodesta toiseen ajatelleet työnantajansa parasta, tehneet pitkiä päiviä, jättäneet väliin lounastunteja ja vastanneet puhelimeen viikonloppuisin, vaikka työpaikka ei ole joustanut heidän suuntaansa – seikka, jonka he ovat ymmärtäneet vasta vuosia myöhemmin.

Hyvässä työpaikassa työntekijä voi luottaa siihen, että työnantaja joustaa tarvittaessa, ja palkitsee tämän joustamalla itse. Jos joustosuhde on yksipuolinen, kyse on hyväksikäytöstä.

 

Tänä syksynä neuvotellaan jälleen laajalti työehtosopimuksista. Katkolla ovat lehdistön, Yleisradion, Ylen freelancereiden, kustannustoimittajien, elokuva- ja tv-alan työntekijöiden, Sanoman radioiden, av-kääntäjien sekä MTV Uutisten sopimukset. Vääntöä tulee taatusti ainakin lomista, joita työnantaja haluaisi lyhentää, sekä kilpailukykysopimuksen lisätunneista – jotkut työnantajan edustajat näyttävät luulevan, että väliaikainen kiky olisi tullut jäädäkseen. Rahasta puhutaan tietysti aina. Lisää neuvotteluiden kulusta kerrotaan sivulla 12.

Se, mistä pöydissä ei puhuta, on uskollisuus ja kunnioitus. Ne täytyy jokaisen työnantajan ansaita käytöksellään.

Uskollisuuden muutosta työelämässä on tutkittu paljon. Vaikuttaa siltä, että aika, jolloin yritys lupasi elinikäisen turvan ja työntekijä vastineeksi elinikäisen uskollisuutensa, on auttamattomasti ohi. Jos työntekijä ei voi luottaa siihen, että firma pitää hänet palveluksessaan, on viisautta panna suurimmat paukut oman markkina-arvonsa, ei yrityksen markkina-arvon kasvattamiseen. Jos työnantaja ei jousta vaikka voisi, on työntekijän syytä tehdä samoin.



9 2019
Arkisto

Kuolema toimituksessa

Kollegan kuolema pysäyttää toimituksen ja tuo työyhteisön hoidettavaksi paljon käytännön asioita. Surun hoitamiseen ei sen sijaan ole valmista reseptiä.

Daniel Nissén, Lukas Kallenberg,  Mathilda Kull och Karolina Åsmus jobbar på Vasabladet. De unga journalisterna upplever att inhoppare och fast anställda behandlas likvärdigt. Alla är inbjudna till samma personalfester och interna fortbildningar och ingår i samma diskussionsforum. ”Man är en i gänget. Det är viktigt att man får vara med i gemenskapen för att trivas på jobbet”, säger Mathilda Kull.

Journalistförbundet ifrågasätter en praxis där många inhoppare jobbar heltid länge

Under vilka villkor jobbar inhopparna och hur mycket av jobbet görs egentligen av dem? Journalisten utredde en brokig praxis.

Naistenlehdet laajentavat naiskuvaa

”Juuri naistenlehdet ovat tehneet naisia näkyviksi ja laajentaneet naiskuvaa sekä lisänneet ylipäänsä suvaitsevaisuutta kertomalla erilaisuudesta”, kirjoittaa Iina Artima-Kyrki.

Työnantaja esittää poikkeuksellisen törkeitä muutoksia työehtosopimuksiin

Mitä tapahtuu, jos työntekijä marssii neuvottelupöytään samanlaisin esityksin kuin työnantaja? kysyy Maria Pettersson.

Politiikkaa on helpompi tehdä, kun toimittajat eivät kyttää, Veli Liikanen

Vihreät päätti lopettaa puoluelehtensä rahoittamisen toimitusta kuulematta. Puoluesihteeri Veli Liikanen ei halua avata aiheesta käymiään keskusteluja.

Moraalittomien väitteiden jyrkkä tuomitseminen ei välttämättä ole tehokasta

Jos jatkuvasti puhumme jostain radikaalina pidetystä ajatuksesta, tuolla ajatuksella on hyvät mahdollisuudet muuttua yhteiskunnan silmissä hiljalleen maltilliseksi ja mahdolliseksi, Janne Zareff pohtii kolumnissaan.

Du skall icke normalisera

Dan Lolax har svårt att acceptera tanken att det finns ämnen som journalister inte ska gå och peta i.

Työehdoista neuvotellaan salassa – miksiköhän?

Neuvottelut työn ehdoista pitävät Journalistiliiton puheenjohtajan kiireisenä. Eräs pimeä perinne mietityttää Hanne Ahoa.

Näin syntyy MTV:n meteorologin sääennuste

Forecan ja MTV:n meteorologi Miina Manninen tietää viikonlopun sään ennen kuin muu Suomi herää.

Olen Retail Manager, sanoi haastateltava

Yhä suurempi osuus yritysväestä tuntuu uskovan, että englanti parantaa menestyksen mahdollisuuksia kotimaassakin, Ville Eloranta kirjoittaa.

”Ilmastonmuutos trendaa nyt kaikkialla, ja ihan syystä. Mutta järjestöt ja brändit käyttävät ilmastoahdistusta keppihevosena omalle asialleen. Joskus on vaikea erottaa, mikä on aiheellista ja mikä ei”, Maria Veitola sanoo.

Maria Veitola kysyy tyhmiä ja se kannattaa

”Se ei aina ole helppoa, mutta usein toimittajan kannattaisi tekeytyä vähän hölmöksi. Katselijat ja kuuntelijat kiittävät, kun tulee parempi ohjelma”, toimittaja Maria Veitola sanoo.

Moni maalittamiseen soveltuva rikosnimike on asianomistajarikos. Yksittäisen virkamiehen kynnys rikosilmoituksen tekemiseen voi olla korkea. Muiden muassa poliisi, syyttäjät, tuomarit ja käräjäoikeuksien laamannit toivovat asiaan pikaista muutosta.

Maalittaminen halutaan kriminalisoida, mutta asia etenee hitaasti

Päättäjät puhuvat julkisuudessa asian kiireellisyydestä, mutta oikeusministeriössä mitään hanketta ei ole käynnissä.

Tapahtumien ”sivutuotteena” syntyy yhteisöllisyyttä

”Jo Helsingin Sanomalehtimiesyhdistyksen ja Aikakauslehdentoimittajien yhdistyksen yhdistymistä suunniteltaessa tavoitteeksi otettiin hyvät jäsentilaisuudet”, kirjoittaa toiminnanjohtaja Kaija Plit.

Tinkimätön toimittaja ja aktiivinen osallistuja

Kuolleita: Toimittaja Tuula Helariutta 24. 4. 1949 Punkalaidun – 10. 9. 2019 Huittinen

”Journalistin tehtävä on kysyä miksi”

Kuolleita: Toimittaja Martti ”Maxi” Kaukonen 15. 9. 1947 Rovaniemi – 12. 10. 2019 Kuopio

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta