Huolellinen töistä sopiminen helpottaa asiakkaan ja freelancerin elämää

JOURNALISTI
22.8.2019

Hanna Kokkonen

hanna.kokkonen@mediakunta.fi

Kirjoittaja on Journalistiliiton perustaman Mediakunnan toiminnanjohtaja.

Vaikka ulkoistettaessa työstä halutaan eroon, työn suunnittelu ei saisi päättyä ostajan päässä siihen, kun päätös ulkoistamisesta tehdään, kirjoittaa Hanna Kokkonen.

Keväällä minulle soitti hätääntynyt toimittaja, joka oli joutunut ongelmiin asiakkaan kanssa. Toimittaja oli innostunut asiakkaan yhteydenotosta, suunnitellut juttusarjaa pari viikkoa, etsinyt haastateltavia, sopinut tapaamisia ja kirjoittanut jo ensimmäisen jutunkin. Kun toimittaja lähetti laskun, asiakas kieltäytyi maksamasta.

Asiakkaan mielestä ideaa oli vasta pohdittu yhdessä, toimittaja puolestaan oli tulkinnut, että työ oli tilattu. Kun sopimusta ei ollut, toimittaja ei saanut palkkiota jo tehdystä työstä.

 

Koskaan ei kannata luottaa siihen, että vaikeiksi koetut asiat ratkeavat ja hoituvat itsestään, jos niistä ei sovita. Vaikka suullinen sopimuskin on sitova, erimielisyyksien tullen sovittua on vaikea osoittaa, jos tietoja ei ole kirjattu. Siksi sovitut asiat olisi syytä kuitata vähintään sähköpostitse tai laatia kirjallinen sopimus, joka tuo turvaa molemmille osapuolille.

Freelancerilta tilattavasta työstä kannattaa sopia tarkasti jo tilausvaiheessa, vaikka sopiminen vaatii työtä ja viitseliäisyyttä sekä työn ostajalta että myyjältä. Sopimisen vaiva säästää suuremmilta ongelmilta, joiden taustalla ovat usein ääneen lausumattomat odotukset, oletukset ja erilaiset tulkinnat.

 

Miten lähteä sopimaan? Sopivan tekijän löytäminen on helpompaa, jos asiakas osaa kuvata työn vaatimukset. Työnkuvauksen perusteella myös freelancer osaa arvioida, onko hän työhön sopiva tekijä ja voiko hän tehdä työn vaaditussa aikataulussa odotusten mukaisesti.

Vaikka ulkoistettaessa työstä halutaan eroon, työn suunnittelu ei saisi päättyä ostajan päässä siihen, kun päätös ulkoistamisesta tehdään. Hyvä tilaaja näkee työtä tilatessaan sen verran vaivaa, että antaa freelancerille riittävät eväät työhön ja mahdollisuuden onnistua työssään.

 

Mitä työstä tulisi tietää? Tilaajan kannattaa miettiä, mitä osaamista työssä tarvitaan, miten vaativa ja laaja työ on, millaista käsittelytapaa tai otetta toivotaan, mikä on työn näkökulma ja aikataulu.

On hyvä määritellä myös työn laatu, mitä laadulla tarkoitetaan ja miten paljon työhön halutaan panostaa. Tarvitaanko lyhyt teksti vai perusteellisempi juttu, jonka taustatyöhön käytetään aikaa?

Riittääkö yksi kuva someen tai halutaanko laajempi kuvakattaus myöhempää käyttöä ja eri julkaisukanavia varten? Miten laajat tekijänoikeudet ostetaan?

Halutaanko, että tekijä tiedottaa työn etenemisestä ja lähettää ensimmäisen version aiemmin katsottavaksi ja osallistuu kokouksiin tai haluaako ostaja vain valmiin jutun määräpäivään mennessä?

Vastausten pohjalta pystyy haarukoimaan myös työstä maksettavan palkkion. Jos asiakas ei tiedä mitä haluaa, freelancer voi auttaa asiakasta tarpeiden kartoituksessa ja kuvaamisessa, tarjota työn ideointia ja tehdä tarjouksen vaikka useammasta erilaajuisesta ja -hintaisesta vaihtoehdosta.

 

Avoimella keskustelulla, neuvottelulla ja sopimisella rakennetaan luotettava yhteistyösuhde, jossa molemmat tietävät, mitä toinen odottaa.

Silloin asiakaskin yleensä saa mitä tilaa. Sopimus sitoo molempia osapuolia, tuo turvaa, vähentää kysymyksiä ja antaa molemmille osapuolille työrauhan.



9 2019
Arkisto

Kuolema toimituksessa

Kollegan kuolema pysäyttää toimituksen ja tuo työyhteisön hoidettavaksi paljon käytännön asioita. Surun hoitamiseen ei sen sijaan ole valmista reseptiä.

Daniel Nissén, Lukas Kallenberg,  Mathilda Kull och Karolina Åsmus jobbar på Vasabladet. De unga journalisterna upplever att inhoppare och fast anställda behandlas likvärdigt. Alla är inbjudna till samma personalfester och interna fortbildningar och ingår i samma diskussionsforum. ”Man är en i gänget. Det är viktigt att man får vara med i gemenskapen för att trivas på jobbet”, säger Mathilda Kull.

Journalistförbundet ifrågasätter en praxis där många inhoppare jobbar heltid länge

Under vilka villkor jobbar inhopparna och hur mycket av jobbet görs egentligen av dem? Journalisten utredde en brokig praxis.

Naistenlehdet laajentavat naiskuvaa

”Juuri naistenlehdet ovat tehneet naisia näkyviksi ja laajentaneet naiskuvaa sekä lisänneet ylipäänsä suvaitsevaisuutta kertomalla erilaisuudesta”, kirjoittaa Iina Artima-Kyrki.

Työnantaja esittää poikkeuksellisen törkeitä muutoksia työehtosopimuksiin

Mitä tapahtuu, jos työntekijä marssii neuvottelupöytään samanlaisin esityksin kuin työnantaja? kysyy Maria Pettersson.

Politiikkaa on helpompi tehdä, kun toimittajat eivät kyttää, Veli Liikanen

Vihreät päätti lopettaa puoluelehtensä rahoittamisen toimitusta kuulematta. Puoluesihteeri Veli Liikanen ei halua avata aiheesta käymiään keskusteluja.

Moraalittomien väitteiden jyrkkä tuomitseminen ei välttämättä ole tehokasta

Jos jatkuvasti puhumme jostain radikaalina pidetystä ajatuksesta, tuolla ajatuksella on hyvät mahdollisuudet muuttua yhteiskunnan silmissä hiljalleen maltilliseksi ja mahdolliseksi, Janne Zareff pohtii kolumnissaan.

Du skall icke normalisera

Dan Lolax har svårt att acceptera tanken att det finns ämnen som journalister inte ska gå och peta i.

Työehdoista neuvotellaan salassa – miksiköhän?

Neuvottelut työn ehdoista pitävät Journalistiliiton puheenjohtajan kiireisenä. Eräs pimeä perinne mietityttää Hanne Ahoa.

Näin syntyy MTV:n meteorologin sääennuste

Forecan ja MTV:n meteorologi Miina Manninen tietää viikonlopun sään ennen kuin muu Suomi herää.

Olen Retail Manager, sanoi haastateltava

Yhä suurempi osuus yritysväestä tuntuu uskovan, että englanti parantaa menestyksen mahdollisuuksia kotimaassakin, Ville Eloranta kirjoittaa.

”Ilmastonmuutos trendaa nyt kaikkialla, ja ihan syystä. Mutta järjestöt ja brändit käyttävät ilmastoahdistusta keppihevosena omalle asialleen. Joskus on vaikea erottaa, mikä on aiheellista ja mikä ei”, Maria Veitola sanoo.

Maria Veitola kysyy tyhmiä ja se kannattaa

”Se ei aina ole helppoa, mutta usein toimittajan kannattaisi tekeytyä vähän hölmöksi. Katselijat ja kuuntelijat kiittävät, kun tulee parempi ohjelma”, toimittaja Maria Veitola sanoo.

Moni maalittamiseen soveltuva rikosnimike on asianomistajarikos. Yksittäisen virkamiehen kynnys rikosilmoituksen tekemiseen voi olla korkea. Muiden muassa poliisi, syyttäjät, tuomarit ja käräjäoikeuksien laamannit toivovat asiaan pikaista muutosta.

Maalittaminen halutaan kriminalisoida, mutta asia etenee hitaasti

Päättäjät puhuvat julkisuudessa asian kiireellisyydestä, mutta oikeusministeriössä mitään hanketta ei ole käynnissä.

Tapahtumien ”sivutuotteena” syntyy yhteisöllisyyttä

”Jo Helsingin Sanomalehtimiesyhdistyksen ja Aikakauslehdentoimittajien yhdistyksen yhdistymistä suunniteltaessa tavoitteeksi otettiin hyvät jäsentilaisuudet”, kirjoittaa toiminnanjohtaja Kaija Plit.

Tinkimätön toimittaja ja aktiivinen osallistuja

Kuolleita: Toimittaja Tuula Helariutta 24. 4. 1949 Punkalaidun – 10. 9. 2019 Huittinen

”Journalistin tehtävä on kysyä miksi”

Kuolleita: Toimittaja Martti ”Maxi” Kaukonen 15. 9. 1947 Rovaniemi – 12. 10. 2019 Kuopio

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta