Huolellinen töistä sopiminen helpottaa asiakkaan ja freelancerin elämää

JOURNALISTI
22.8.2019

Hanna Kokkonen

hanna.kokkonen@mediakunta.fi

Kirjoittaja on Journalistiliiton perustaman Mediakunnan toiminnanjohtaja.

Vaikka ulkoistettaessa työstä halutaan eroon, työn suunnittelu ei saisi päättyä ostajan päässä siihen, kun päätös ulkoistamisesta tehdään, kirjoittaa Hanna Kokkonen.

Keväällä minulle soitti hätääntynyt toimittaja, joka oli joutunut ongelmiin asiakkaan kanssa. Toimittaja oli innostunut asiakkaan yhteydenotosta, suunnitellut juttusarjaa pari viikkoa, etsinyt haastateltavia, sopinut tapaamisia ja kirjoittanut jo ensimmäisen jutunkin. Kun toimittaja lähetti laskun, asiakas kieltäytyi maksamasta.

Asiakkaan mielestä ideaa oli vasta pohdittu yhdessä, toimittaja puolestaan oli tulkinnut, että työ oli tilattu. Kun sopimusta ei ollut, toimittaja ei saanut palkkiota jo tehdystä työstä.

 

Koskaan ei kannata luottaa siihen, että vaikeiksi koetut asiat ratkeavat ja hoituvat itsestään, jos niistä ei sovita. Vaikka suullinen sopimuskin on sitova, erimielisyyksien tullen sovittua on vaikea osoittaa, jos tietoja ei ole kirjattu. Siksi sovitut asiat olisi syytä kuitata vähintään sähköpostitse tai laatia kirjallinen sopimus, joka tuo turvaa molemmille osapuolille.

Freelancerilta tilattavasta työstä kannattaa sopia tarkasti jo tilausvaiheessa, vaikka sopiminen vaatii työtä ja viitseliäisyyttä sekä työn ostajalta että myyjältä. Sopimisen vaiva säästää suuremmilta ongelmilta, joiden taustalla ovat usein ääneen lausumattomat odotukset, oletukset ja erilaiset tulkinnat.

 

Miten lähteä sopimaan? Sopivan tekijän löytäminen on helpompaa, jos asiakas osaa kuvata työn vaatimukset. Työnkuvauksen perusteella myös freelancer osaa arvioida, onko hän työhön sopiva tekijä ja voiko hän tehdä työn vaaditussa aikataulussa odotusten mukaisesti.

Vaikka ulkoistettaessa työstä halutaan eroon, työn suunnittelu ei saisi päättyä ostajan päässä siihen, kun päätös ulkoistamisesta tehdään. Hyvä tilaaja näkee työtä tilatessaan sen verran vaivaa, että antaa freelancerille riittävät eväät työhön ja mahdollisuuden onnistua työssään.

 

Mitä työstä tulisi tietää? Tilaajan kannattaa miettiä, mitä osaamista työssä tarvitaan, miten vaativa ja laaja työ on, millaista käsittelytapaa tai otetta toivotaan, mikä on työn näkökulma ja aikataulu.

On hyvä määritellä myös työn laatu, mitä laadulla tarkoitetaan ja miten paljon työhön halutaan panostaa. Tarvitaanko lyhyt teksti vai perusteellisempi juttu, jonka taustatyöhön käytetään aikaa?

Riittääkö yksi kuva someen tai halutaanko laajempi kuvakattaus myöhempää käyttöä ja eri julkaisukanavia varten? Miten laajat tekijänoikeudet ostetaan?

Halutaanko, että tekijä tiedottaa työn etenemisestä ja lähettää ensimmäisen version aiemmin katsottavaksi ja osallistuu kokouksiin tai haluaako ostaja vain valmiin jutun määräpäivään mennessä?

Vastausten pohjalta pystyy haarukoimaan myös työstä maksettavan palkkion. Jos asiakas ei tiedä mitä haluaa, freelancer voi auttaa asiakasta tarpeiden kartoituksessa ja kuvaamisessa, tarjota työn ideointia ja tehdä tarjouksen vaikka useammasta erilaajuisesta ja -hintaisesta vaihtoehdosta.

 

Avoimella keskustelulla, neuvottelulla ja sopimisella rakennetaan luotettava yhteistyösuhde, jossa molemmat tietävät, mitä toinen odottaa.

Silloin asiakaskin yleensä saa mitä tilaa. Sopimus sitoo molempia osapuolia, tuo turvaa, vähentää kysymyksiä ja antaa molemmille osapuolille työrauhan.



7 2019
Arkisto

Paluumuuttajat

Viestintätyö houkuttelee journalisteja, mutta kaikki eivät jää sille tielleen. Katri Makkonen ja muut palaajat kertovat nyt, mitä reissu opetti.

Kun sananvapautta loukataan, Suomen media ei puolusta itseään

”Suomi on sananvapauden kärkimaa niin kauan kuin media käyttää sananvapauttaan niin, ettei tärkeää miestä harmita”, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Viestinnän ja journalismin sekoittuminen huolettavat, mutta väärästä syystä

”Viestinnän ja journalismin sekoittuminen on vaarallista ja johtaa journalismin uskottavuuden horjumiseen. Suurin uhka eivät kuitenkaan ole viestintäalalla piipahtaneet toimittajat”, kirjoittaa Maria Pettersson.

On vähän hassua puuhaa lukea uutisia televisiossa, Matti Rönkä

Ylen ykkösuutisankkurin toiveuni on kertoa kansalle vaalituloksista joka sunnuntai. ”Minä en innostu enää mistään”, Rönkä sanoo.

Näin syntyy ruokalehden juttu kauden sienistä

Glorian ruoka & viini tilasi freelance-ruokatoimittaja Anu Braskilta sieniruokajutun. Jutunteko alkoi kesäkuussa 2018. Juttu ilmestyi yli vuotta myöhemmin.

Kikylle ei ole media-alalla perusteita, ja siksi sen on aika mennä

”Media-alalla ei ole paljoa tekemistä Suomen viennin kanssa”, kirjoittaa edunvalvontajohtaja Petri Savolainen.

Ammattiliitot saivat kikystä tarpeekseen

Lisää työpaikkoja ja työlle tekijöitä. Syntyi kilpailukykysopimus eli kiky. Eniten siitä hyötyvät työnantajat.

”Kärpäsenpaskalla” on väliä

”Oikeaoppiset merkinnät osoittavat, että toimitus on kunnioittanut vieraiden kielten ominaispiirteitä”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vardagen är exotisk – och därför behövs utrikeskorrespondenter

”Publiken vill se vanlig afrikansk vardag, för det är något man sällan ser”, skriver Liselott Lindström.

”Lamppuja pitäisi syttyä päivittäin”

Turo Uskali aloitti Jyväskylän yliopiston journalistiikan apulaisprofessorina.

Kumottu kielteinen päätös on paras palaute turvaa hakevien journalistien auttamisesta

”Olen saanut tutustua arkisen sananvapauden sankareihin, jotka ovat paenneet henkensä edestä”, kirjoittaa Juha Rekola

Pikkukalsarit jalassa, väärä avain kädessä

” Palatessa avain ei käynytkään huoneeni oveen”, muistaa Simo Hyttinen.

Kaukomatkailija ja seikkailija on poissa

Kuolleita: Toimittaja Heikki Haapavaara 26. 3. 1956 Kajaani – 26. 8. 2019 Singapore

Intohimoinen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Janne Salomaa Helsinki 24. 4. 1984 – Helsinki 25. 8. 2019

Toimittaja henkeen ja vereen

Toimittaja Riitta Turunen 3. 4. 1961 Ilomantsi – 21. 7. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta