Helsingin Sanomien datadeskin esimies Juhani Saarinen, tuottaja Emma-Leena Ovaskainen ja datajournalisti Päivi Ala-Risku saavat pian uusia työkavereita, kun lehti palkkaa viisi uutta digijournalistia. Feature-journalismin tuottajaksi siirtyy Juho Salminen Ylestä. Muut rekrytoinnit ovat vielä haastatteluvaiheessa.

Helsingin Sanomat palkkaa viisi uutta digijournalistia – miten digi-alv:n lasku näkyy muissa toimituksissa

JOURNALISTI
22.8.2019

Nina Erho, teksti
Liisa Huima, kuva

Lisää toimittajia, halvemmat digitilaukset vai lisää rahaa osakkeenomistajille? Digilehtien ja sähkökirjojen arvonlisävero laski heinäkuun alussa 24 prosentista kymmeneen. Journalisti selvitti, miten suurimmat sanomalehdet käyttävät säästyvän rahan.

Helsingin Sanomat uutisoi 26. kesäkuuta, että arvonlisäveron lasku mahdollistaa osaltaan digijournalismin kehittämisen ja viiden uuden digijournalistin palkkaamisen. Lehti on myös lisännyt Espoon, Vantaan ja Keski-Uusimaan paikallissisältöjen tuotantoa verkossa ja paperilla. Uutisen mukaan digitilausten hinnat pysyvät ennallaan.

 

Isoimmat maakuntalehdet suuntaavat ”alv-rahoja” lehden kehittämiseen tai digitilaushintojen laskemiseen, ilmenee Journalistin elokuussa päätoimittajille tekemästä sähköpostikyselystä.

Lehdentekoon kertovat panostavansa Keskisuomalainen ja Etelä-Suomen Sanomat, mutta lupaukset eivät ole kovin yksityiskohtaisia.

”Investoimme lehden laatuun: kiinnostaviin sisältöihin, järjestelmien toimintavarmuuteen ja käyttöliittymään. Kun sanomalehdille asetettiin arvonlisävero, lehden hintaa ei nostettu. Nyt veronalennus kompensoi pieneltä osin silloista kannattavuuden heikkenemistä”, sanoo Etelä-Suomen Sanomien Markus Pirttijoki.

Pirttijoki ei osaa vielä sanoa, tuoko veronalennus lehteen lisää journalistisia työpaikkoja.

 

Digitilaustensa hintoja laskivat kesällä Aamulehti, Ilkka, Satakunnan Kansa ja Karjalainen, kaikki noin 11 prosenttia.

”Siirsimme alv-alennuksen suoraan digitilaushintoihin samalla logiikalla kuin aikanaan lehtitilausten muututtua arvonlisäverollisiksi vero tuli tilaajille hinnan päälle. Journalismiin ja digitaalisiin ratkaisuihin olemme panostaneet paljon ja teemme sitä jatkossakin, mutta tämä alv-raha ei olisi meidän tapauksessamme ollut niin merkittävä potti, että sillä olisi kesää tehty”, sanoo Karjalaisen Pasi Koivumaa.

Lapin Kansa ei tee erillisiä alv-investointeja ja pitää tilaushintansa ennallaan. Veronalennuksen vaikutuksia käynnissä oleviin yt-neuvotteluihin päätoimittaja Antti Kokkonen ei arvioi.

Savon Sanomat laski digitilaushintaansa jo vuoden alussa. Lehden yt-neuvotteluissa vähennystarpeet eivät työnantajan suunnitelmien mukaan kohdistu digisisältöjen tuottamiseen, sanoo päätoimittaja Seppo Rönkkö.

 

Digitaalisten julkaisujen arvonlisäveron alentaminen kuului Journalistiliiton kesällä 2018 julkaisemiin hallitusohjelmatavoitteisiin.

Lehtitilausten verokanta nousi nollasta yhdeksään prosenttiin vuonna 2012. Samana vuonna lehtitaloista katosi noin tuhat työpaikkaa. Mediayhtiöt perustelivat irtisanomisia muun muassa arvonlisäveron nousulla.

Myös Kalevassa oli kyselyn aikoihin yt-neuvottelut. Vastauksia Journalistin kyselyyn ei saatu sieltä eikä Turun Sanomista.



9 2019
Arkisto

Kuolema toimituksessa

Kollegan kuolema pysäyttää toimituksen ja tuo työyhteisön hoidettavaksi paljon käytännön asioita. Surun hoitamiseen ei sen sijaan ole valmista reseptiä.

Daniel Nissén, Lukas Kallenberg,  Mathilda Kull och Karolina Åsmus jobbar på Vasabladet. De unga journalisterna upplever att inhoppare och fast anställda behandlas likvärdigt. Alla är inbjudna till samma personalfester och interna fortbildningar och ingår i samma diskussionsforum. ”Man är en i gänget. Det är viktigt att man får vara med i gemenskapen för att trivas på jobbet”, säger Mathilda Kull.

Journalistförbundet ifrågasätter en praxis där många inhoppare jobbar heltid länge

Under vilka villkor jobbar inhopparna och hur mycket av jobbet görs egentligen av dem? Journalisten utredde en brokig praxis.

Naistenlehdet laajentavat naiskuvaa

”Juuri naistenlehdet ovat tehneet naisia näkyviksi ja laajentaneet naiskuvaa sekä lisänneet ylipäänsä suvaitsevaisuutta kertomalla erilaisuudesta”, kirjoittaa Iina Artima-Kyrki.

Työnantaja esittää poikkeuksellisen törkeitä muutoksia työehtosopimuksiin

Mitä tapahtuu, jos työntekijä marssii neuvottelupöytään samanlaisin esityksin kuin työnantaja? kysyy Maria Pettersson.

Politiikkaa on helpompi tehdä, kun toimittajat eivät kyttää, Veli Liikanen

Vihreät päätti lopettaa puoluelehtensä rahoittamisen toimitusta kuulematta. Puoluesihteeri Veli Liikanen ei halua avata aiheesta käymiään keskusteluja.

Moraalittomien väitteiden jyrkkä tuomitseminen ei välttämättä ole tehokasta

Jos jatkuvasti puhumme jostain radikaalina pidetystä ajatuksesta, tuolla ajatuksella on hyvät mahdollisuudet muuttua yhteiskunnan silmissä hiljalleen maltilliseksi ja mahdolliseksi, Janne Zareff pohtii kolumnissaan.

Du skall icke normalisera

Dan Lolax har svårt att acceptera tanken att det finns ämnen som journalister inte ska gå och peta i.

Työehdoista neuvotellaan salassa – miksiköhän?

Neuvottelut työn ehdoista pitävät Journalistiliiton puheenjohtajan kiireisenä. Eräs pimeä perinne mietityttää Hanne Ahoa.

Näin syntyy MTV:n meteorologin sääennuste

Forecan ja MTV:n meteorologi Miina Manninen tietää viikonlopun sään ennen kuin muu Suomi herää.

Olen Retail Manager, sanoi haastateltava

Yhä suurempi osuus yritysväestä tuntuu uskovan, että englanti parantaa menestyksen mahdollisuuksia kotimaassakin, Ville Eloranta kirjoittaa.

”Ilmastonmuutos trendaa nyt kaikkialla, ja ihan syystä. Mutta järjestöt ja brändit käyttävät ilmastoahdistusta keppihevosena omalle asialleen. Joskus on vaikea erottaa, mikä on aiheellista ja mikä ei”, Maria Veitola sanoo.

Maria Veitola kysyy tyhmiä ja se kannattaa

”Se ei aina ole helppoa, mutta usein toimittajan kannattaisi tekeytyä vähän hölmöksi. Katselijat ja kuuntelijat kiittävät, kun tulee parempi ohjelma”, toimittaja Maria Veitola sanoo.

Moni maalittamiseen soveltuva rikosnimike on asianomistajarikos. Yksittäisen virkamiehen kynnys rikosilmoituksen tekemiseen voi olla korkea. Muiden muassa poliisi, syyttäjät, tuomarit ja käräjäoikeuksien laamannit toivovat asiaan pikaista muutosta.

Maalittaminen halutaan kriminalisoida, mutta asia etenee hitaasti

Päättäjät puhuvat julkisuudessa asian kiireellisyydestä, mutta oikeusministeriössä mitään hanketta ei ole käynnissä.

Tapahtumien ”sivutuotteena” syntyy yhteisöllisyyttä

”Jo Helsingin Sanomalehtimiesyhdistyksen ja Aikakauslehdentoimittajien yhdistyksen yhdistymistä suunniteltaessa tavoitteeksi otettiin hyvät jäsentilaisuudet”, kirjoittaa toiminnanjohtaja Kaija Plit.

Tinkimätön toimittaja ja aktiivinen osallistuja

Kuolleita: Toimittaja Tuula Helariutta 24. 4. 1949 Punkalaidun – 10. 9. 2019 Huittinen

”Journalistin tehtävä on kysyä miksi”

Kuolleita: Toimittaja Martti ”Maxi” Kaukonen 15. 9. 1947 Rovaniemi – 12. 10. 2019 Kuopio

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta