Yrittäjä ja freelancer Maria Markus ilahtui siitä, että hallitus lupaa selvittää tarvetta muuttaa lakeja itsensätyöllistäjät paremmin huomioiviksi. Korjattavaa löytyisi pienyrittäjien eläkkeistä, työttömyysturvasta ja terveydenhuollosta. ”Nykyinen lainsäädäntö ei ole estänyt minua tekemästä mitään, mutta olenkin ollut terve ja jaksanut.” Markus toimii Suomen freelance-journalistien varapuheenjohtajana.

Hallituksen lupaukset media-alalle ilahduttavat, mutta lisärahaa saa vielä odottaa

Näin valtio tukee mediaa

Valtio maksaa vähemmistökielisille sanomalehdille vuosittain 0,5 miljoonaa euroa tukea. Valtiovarainministeriön vuoden 2020 budjettiesityksessä summa on ennallaan.

Yleisradio saisi valtiovarainministeriön esityksen mukaan televisio- ja radiotoiminnan rahastoon ensi vuonna 533,2 miljoonaa euroa. Summa kasvaa indeksikorotuksen mukaisesti. Yle maksaa saamastaan tuesta 10 prosenttia arvonlisäveroa, joten yhtiön käteen jäävä tukisumma on pienempi.

Hallitus neuvottelee budjetista 17. 9. – 18. 9. budjettiriihessä.

JOURNALISTI
22.8.2019

Marja Honkonen, teksti
Kimmo Räisänen, kuva

Hyviä uutisia media-alalla työskenteleville, kunhan lupaukset vielä toteutuvat. Siltä pääministeri Antti Rinteen (sd.) kesäkuussa sorvattu hallitusohjelma näyttää yli kymmenen vuotta alalla freelancerina ja yrittäjänä työskennelleen Maria Markuksen mielestä. Häntä ilahduttaa, että hallitus on luvannut selvittää työelämään liittyvien lakien muuttamista.

”Pienenä yrittäjänä on usein väliinputoaja sosiaaliturvassa ja terveydenhuollossa. Jos itsensätyöllistäjien asioita ruvetaan pohtimaan, turvallisuuden tunne kasvaa”, Markus sanoo.

Hänestä on myös hyvä, että Suomi aikoo hakea EU:lta poikkeuslupaa nostaa yrittäjien arvonlisäverovelvollisuuden alarajaa 15 000 euroon.

”Minulle se ei merkitse mitään, mutta pääasiassa arvonlisäverotonta työtä tekeville, kuten lehtijuttuja kirjoittaville pienyrittäjille, sillä voi olla merkitystä.”

Rinteen hallitus lupaa rajoittaa työsuhdekikkailua ja parantaa esimerkiksi pätkätyöläisten ja nollatuntisopimuksella työskentelevien asemaa.

Freelancerit toivovat, että lakeja muutettaisiin esimerkiksi niin, että myös ammattiliitto voisi neuvotella freelancerien puolesta.

”Kollektiivinen neuvotteluoikeus toisi valtaa neuvotella työehdoista. On aika lohduton tilanne, kun jokainen tappelee yksin isoja mediataloja vastaan”, Suomen freelance-journalistien puheenjohtaja Sami Turunen sanoo.

 

Media-alan toimijat, muun muassa Journalistiliitto ja Medialiitto ovat kiitelleet hallitusohjelmaa laajemminkin. Hallitus lupaa ”vahvistaa vastuullisen median toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä”.

Liitot ovat ehdottaneet, että lupaukset toteutettaisiin pienentämällä lehtien, kirjojen ja digitaalisten julkaisujen arvonlisäveroa. Näistä viimeksi mainittu aleni heinäkuussa. Journalistiliitto nostaisi lisäksi suorat lehtituet pohjoismaiselle tasolle.

Ainakaan heti hallituskauden alkuun lisärahaa tai -kevennyksiä ei näytä olevan luvassa. Valtiovarainministeriön 16. elokuuta julkaistussa budjettiesityksessä vuodelle 2020 arvonlisäkannat on pidetty ennallaan, eikä lehdistölle ole korvamerkitty uusia tukia.

Joitain toimia hallitukselta voi kuitenkin odottaa, arvioi Helsingin yliopiston viestintäpolitiikan professori Hannu Nieminen. Tiedonvälityksen ja vastuullisen journalismin painoarvo on hallitusohjelmassa aiempaa suurempi.

”Edellinen hallitus enemminkin reagoi hallituskauden aikana tulleisiin ongelmiin”, Nieminen sanoo ja viittaa MTV:n ja STT:n saamiin valtiontukiin.

Myös Ylen rahoitus ja riippumattomuus luvataan turvata. Se lupaa Niemisen arvion mukaan Ylelle ainakin työrauhaa, jollei lisää rahaa.

”En usko, että paineet ovat kadonneet, mutta nyt eletään rauhallisempaa tilannetta.”

Aivan yksinkertaisia ratkaisuja mediakentän tukemiseen ei ole, Tampereen yliopiston tutkija Marko Ala-Fossi huomauttaa.

Mediatukien aiemmat leikkaukset ovat muuttaneet mediakenttää peruuttamattomalla tavalla. Ketä esimerkiksi kaupunkien kakkoslehtien tuet hyödyttäisivät, kun kakkoslehtiä ei enää ole, Ala-Fossi kysyy.

”Vanhat ratkaisut eivät enää toimi.”

Ala-Fossi miettisikin tarkasti, voisiko journalismia tukea antamalla rahaa kuluttajille, esimerkiksi samaan tapaan kuin ammattilehden tilausmaksun voi vähentää veroistaan.

”Jos suomalainen saisi hyvitystä siitä, että hän tilaa tai ostaa vastuullisen median palveluita, silloin raha tulisi yrityksiin markkinamekanismin kautta”, Ala-Fossi sanoo.

 

Hallitus lupaa myös puuttua järjestelmälliseen häirintään, uhkailuun ja maalittamiseen nykyistä vahvemmin. Näiden rikosten torjuntaan ja selvittämiseen aiotaan turvata riittävät resurssit. Valtiovarainministeriön budjettiesityksessä vihapuheen torjuntaan luvataankin kohdentaa rahaa.

Kirjausten toteutumiseksi tarvitaan myös poliittista tahtoa ja lakimuutoksia, Lännen Median oikeustoimittajana työskentelevä Rebekka Härkönen sanoo. Esimerkiksi journalistin uhkaaminen työnsä vuoksi ei saisi olla asianomistajarikos. Tätä on esittänyt myös Journalistiliitto.

Härkönen kertoo edelleen ponnistelevansa päästäkseen jaloilleen jouduttuaan työnsä vuoksi toistuvan häirinnän, uhkailun ja maalittamisen kohteeksi.

”Massahäirintä ja -uhkailu ovat yksiselitteistä painostusta, joka haittaa yksilöitä ja vahingoittaa koko demokraattista yhteiskuntaa”, Härkönen sanoo.

Päivitys ma 26.8. kello 15:00, 18:50 Jutun faktalaatikkoa on täsmennetty Ylen rahoitusta koskien. Yle saisi valtiolta valtiovarainministeriön elokuun budjettiesityksen mukaan radio- ja televisiotoiminnan rahastoon 533,2 miljoonaa euroa. Ylen käyttöön jäävä summa on kuitenkin tosiasiassa pienempi, sillä se joutuu maksamaan tuesta 10 prosenttia arvonlisäveroa eli laskennallisesti noin 48,7 miljoonaa euroa. Ylen lopulta saama summa riiippuu siitä, millä tavoin VM:n esitys toteutuu ja mitä arvonlisäverotuksessa vähennyskelpoisia ostoja kullekin alv-kaudelle kohdistuu. Päivityksen sanamuotoa on lisäksi korjattu.

Näin valtio tukee mediaa

Valtio maksaa vähemmistökielisille sanomalehdille vuosittain 0,5 miljoonaa euroa tukea. Valtiovarainministeriön vuoden 2020 budjettiesityksessä summa on ennallaan.

Yleisradio saisi valtiovarainministeriön esityksen mukaan televisio- ja radiotoiminnan rahastoon ensi vuonna 533,2 miljoonaa euroa. Summa kasvaa indeksikorotuksen mukaisesti. Yle maksaa saamastaan tuesta 10 prosenttia arvonlisäveroa, joten yhtiön käteen jäävä tukisumma on pienempi.

Hallitus neuvottelee budjetista 17. 9. – 18. 9. budjettiriihessä.

Paikallislehdet kaipaavat tukea jakeluun ja digisiirtymään

Paikallislehtikentän mielestä pääministeri Antti Rinteen (sd.) hallituksen kiireellisin toimi on korjata postin jakelu.

Ohjelmassaan hallitus lupaa selvittää vaihtoehtoja sanomalehtien jakelun turvaamiseksi koko maassa. Jotain täytyisi tehdä jo tämän vuoden puolella, Koti-Lapin päätoimittaja Sami Kasurinen sanoo. Kiirettä alleviivaavat hänen mukaansa yt-uutiset maakuntalehdistä.

”Nyt tarvitaan nopeita toimenpiteitä.”

SLP Kustannuksen Koti-Lappi jaetaan jokaiseen talouteen neljän kunnan alueella. Alueella toimii myös yksityinen jakeluyhtiö, mutta Kasurisen mukaan koko Itä-Lapin kattamiseksi ainoa vaihtoehto on käytännössä Posti.

Sanomalehtien liiton tutkimuksen mukaan Posti nosti jakeluhintojaan vuosina 2010 –  2017 keskimäärin 47 prosenttia.

”Taloutemme on todella tiukassa tilanteessa”, Kasurinen kertoo.

Ratkaisuksi Kasurinen tarjoaa Postin jakeluhintojen jäädyttämistä tai tulevien korotusten korvaamista lehtikohtaisella valtiontuella. Kannattamattomilla jakelualueille valtion pitäisi tukea jakeluna ostopalveluna. Lisäksi pienet lehdet tarvitsisivat tukea digisiirtymän tekemiseen.

Ilman toimia ilmestymispäivät vähenevät ja lehtikenttä harvenee. Sanomalehtien liiton tilastojen mukaan paikallislehdistä on tällä vuosikymmenellä harventanut ilmestymistään kolmannes.

”Takaisin ei saada mitään”, Kasurinen sanoo.

Posti jakaa suomalaisista sanomalehdistä noin puolet. Se on myös itse ehdottanut määräaikaista tukea jakeluun harvaanasutuilla alueilla.

 

Mediapolitiikan tutkijoiden mukaan postin jakelulla on edelleen kansalaisten tasavertaiselle tiedonsaannille keskeinen merkitys.

”Tilanne on heikentynyt vuosien mittaan, ja eriarvoisuus lisääntynyt sitä kautta”, Helsingin yliopiston viestintäpolitiikan professori Hannu Nieminen sanoo.

”Tässä ollaan perimmäisten kysymysten äärellä. En oikein jaksa nähdä, että posti puhtaana liiketoimintana pystyisi pitämään yllä tällaista järjestelmää”, Tampereen yliopiston tutkija Marko Ala-Fossi sanoo.

Postin suora tukeminen on silti tutkijoiden mielestä ennemmin laastari kuin varsinainen ratkaisu. Valtion tulisi panostaa tietoverkkojen toimivuuteen. Sen hallitus kyllä lupaakin ohjelmassaan tehdä.

Langaton laajakaista kattaa 99 prosenttia väestöstä, mutta sen todellinen nopeus ja toimintavarmuus jättävät toivomisen varaa. Digimediaa pitäisi pystyä käyttämään silloinkin, kun puussa on lehdet tai sataa lunta, Ala-Fossi huomauttaa.

Tutkijoita huolestuttaa se, että tämäkin hallitus odottaa valokuituverkon toteutuvan ensisijassa markkinaehtoisesti.

”Ei ole siis vieläkään otettu totena sitä, ettei se ole toteutunut”, Nieminen sanoo.

Marja Honkonen



7 2019
Arkisto

Paluumuuttajat

Viestintätyö houkuttelee journalisteja, mutta kaikki eivät jää sille tielleen. Katri Makkonen ja muut palaajat kertovat nyt, mitä reissu opetti.

Kun sananvapautta loukataan, Suomen media ei puolusta itseään

”Suomi on sananvapauden kärkimaa niin kauan kuin media käyttää sananvapauttaan niin, ettei tärkeää miestä harmita”, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Viestinnän ja journalismin sekoittuminen huolettavat, mutta väärästä syystä

”Viestinnän ja journalismin sekoittuminen on vaarallista ja johtaa journalismin uskottavuuden horjumiseen. Suurin uhka eivät kuitenkaan ole viestintäalalla piipahtaneet toimittajat”, kirjoittaa Maria Pettersson.

On vähän hassua puuhaa lukea uutisia televisiossa, Matti Rönkä

Ylen ykkösuutisankkurin toiveuni on kertoa kansalle vaalituloksista joka sunnuntai. ”Minä en innostu enää mistään”, Rönkä sanoo.

Näin syntyy ruokalehden juttu kauden sienistä

Glorian ruoka & viini tilasi freelance-ruokatoimittaja Anu Braskilta sieniruokajutun. Jutunteko alkoi kesäkuussa 2018. Juttu ilmestyi yli vuotta myöhemmin.

Kikylle ei ole media-alalla perusteita, ja siksi sen on aika mennä

”Media-alalla ei ole paljoa tekemistä Suomen viennin kanssa”, kirjoittaa edunvalvontajohtaja Petri Savolainen.

Ammattiliitot saivat kikystä tarpeekseen

Lisää työpaikkoja ja työlle tekijöitä. Syntyi kilpailukykysopimus eli kiky. Eniten siitä hyötyvät työnantajat.

”Kärpäsenpaskalla” on väliä

”Oikeaoppiset merkinnät osoittavat, että toimitus on kunnioittanut vieraiden kielten ominaispiirteitä”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vardagen är exotisk – och därför behövs utrikeskorrespondenter

”Publiken vill se vanlig afrikansk vardag, för det är något man sällan ser”, skriver Liselott Lindström.

”Lamppuja pitäisi syttyä päivittäin”

Turo Uskali aloitti Jyväskylän yliopiston journalistiikan apulaisprofessorina.

Kumottu kielteinen päätös on paras palaute turvaa hakevien journalistien auttamisesta

”Olen saanut tutustua arkisen sananvapauden sankareihin, jotka ovat paenneet henkensä edestä”, kirjoittaa Juha Rekola

Pikkukalsarit jalassa, väärä avain kädessä

” Palatessa avain ei käynytkään huoneeni oveen”, muistaa Simo Hyttinen.

Kaukomatkailija ja seikkailija on poissa

Kuolleita: Toimittaja Heikki Haapavaara 26. 3. 1956 Kajaani – 26. 8. 2019 Singapore

Intohimoinen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Janne Salomaa Helsinki 24. 4. 1984 – Helsinki 25. 8. 2019

Toimittaja henkeen ja vereen

Toimittaja Riitta Turunen 3. 4. 1961 Ilomantsi – 21. 7. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta