Yrittäjä ja freelancer Maria Markus ilahtui siitä, että hallitus lupaa selvittää tarvetta muuttaa lakeja itsensätyöllistäjät paremmin huomioiviksi. Korjattavaa löytyisi pienyrittäjien eläkkeistä, työttömyysturvasta ja terveydenhuollosta. ”Nykyinen lainsäädäntö ei ole estänyt minua tekemästä mitään, mutta olenkin ollut terve ja jaksanut.” Markus toimii Suomen freelance-journalistien varapuheenjohtajana.

Hallituksen lupaukset media-alalle ilahduttavat, mutta lisärahaa saa vielä odottaa

Näin valtio tukee mediaa

Valtio maksaa vähemmistökielisille sanomalehdille vuosittain 0,5 miljoonaa euroa tukea. Valtiovarainministeriön vuoden 2020 budjettiesityksessä summa on ennallaan.

Yleisradio saisi valtiovarainministeriön esityksen mukaan televisio- ja radiotoiminnan rahastoon ensi vuonna 533,2 miljoonaa euroa. Summa kasvaa indeksikorotuksen mukaisesti. Yle maksaa saamastaan tuesta 10 prosenttia arvonlisäveroa, joten yhtiön käteen jäävä tukisumma on pienempi.

Hallitus neuvottelee budjetista 17. 9. – 18. 9. budjettiriihessä.

JOURNALISTI
22.8.2019

Marja Honkonen, teksti
Kimmo Räisänen, kuva

Hyviä uutisia media-alalla työskenteleville, kunhan lupaukset vielä toteutuvat. Siltä pääministeri Antti Rinteen (sd.) kesäkuussa sorvattu hallitusohjelma näyttää yli kymmenen vuotta alalla freelancerina ja yrittäjänä työskennelleen Maria Markuksen mielestä. Häntä ilahduttaa, että hallitus on luvannut selvittää työelämään liittyvien lakien muuttamista.

”Pienenä yrittäjänä on usein väliinputoaja sosiaaliturvassa ja terveydenhuollossa. Jos itsensätyöllistäjien asioita ruvetaan pohtimaan, turvallisuuden tunne kasvaa”, Markus sanoo.

Hänestä on myös hyvä, että Suomi aikoo hakea EU:lta poikkeuslupaa nostaa yrittäjien arvonlisäverovelvollisuuden alarajaa 15 000 euroon.

”Minulle se ei merkitse mitään, mutta pääasiassa arvonlisäverotonta työtä tekeville, kuten lehtijuttuja kirjoittaville pienyrittäjille, sillä voi olla merkitystä.”

Rinteen hallitus lupaa rajoittaa työsuhdekikkailua ja parantaa esimerkiksi pätkätyöläisten ja nollatuntisopimuksella työskentelevien asemaa.

Freelancerit toivovat, että lakeja muutettaisiin esimerkiksi niin, että myös ammattiliitto voisi neuvotella freelancerien puolesta.

”Kollektiivinen neuvotteluoikeus toisi valtaa neuvotella työehdoista. On aika lohduton tilanne, kun jokainen tappelee yksin isoja mediataloja vastaan”, Suomen freelance-journalistien puheenjohtaja Sami Turunen sanoo.

 

Media-alan toimijat, muun muassa Journalistiliitto ja Medialiitto ovat kiitelleet hallitusohjelmaa laajemminkin. Hallitus lupaa ”vahvistaa vastuullisen median toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä”.

Liitot ovat ehdottaneet, että lupaukset toteutettaisiin pienentämällä lehtien, kirjojen ja digitaalisten julkaisujen arvonlisäveroa. Näistä viimeksi mainittu aleni heinäkuussa. Journalistiliitto nostaisi lisäksi suorat lehtituet pohjoismaiselle tasolle.

Ainakaan heti hallituskauden alkuun lisärahaa tai -kevennyksiä ei näytä olevan luvassa. Valtiovarainministeriön 16. elokuuta julkaistussa budjettiesityksessä vuodelle 2020 arvonlisäkannat on pidetty ennallaan, eikä lehdistölle ole korvamerkitty uusia tukia.

Joitain toimia hallitukselta voi kuitenkin odottaa, arvioi Helsingin yliopiston viestintäpolitiikan professori Hannu Nieminen. Tiedonvälityksen ja vastuullisen journalismin painoarvo on hallitusohjelmassa aiempaa suurempi.

”Edellinen hallitus enemminkin reagoi hallituskauden aikana tulleisiin ongelmiin”, Nieminen sanoo ja viittaa MTV:n ja STT:n saamiin valtiontukiin.

Myös Ylen rahoitus ja riippumattomuus luvataan turvata. Se lupaa Niemisen arvion mukaan Ylelle ainakin työrauhaa, jollei lisää rahaa.

”En usko, että paineet ovat kadonneet, mutta nyt eletään rauhallisempaa tilannetta.”

Aivan yksinkertaisia ratkaisuja mediakentän tukemiseen ei ole, Tampereen yliopiston tutkija Marko Ala-Fossi huomauttaa.

Mediatukien aiemmat leikkaukset ovat muuttaneet mediakenttää peruuttamattomalla tavalla. Ketä esimerkiksi kaupunkien kakkoslehtien tuet hyödyttäisivät, kun kakkoslehtiä ei enää ole, Ala-Fossi kysyy.

”Vanhat ratkaisut eivät enää toimi.”

Ala-Fossi miettisikin tarkasti, voisiko journalismia tukea antamalla rahaa kuluttajille, esimerkiksi samaan tapaan kuin ammattilehden tilausmaksun voi vähentää veroistaan.

”Jos suomalainen saisi hyvitystä siitä, että hän tilaa tai ostaa vastuullisen median palveluita, silloin raha tulisi yrityksiin markkinamekanismin kautta”, Ala-Fossi sanoo.

 

Hallitus lupaa myös puuttua järjestelmälliseen häirintään, uhkailuun ja maalittamiseen nykyistä vahvemmin. Näiden rikosten torjuntaan ja selvittämiseen aiotaan turvata riittävät resurssit. Valtiovarainministeriön budjettiesityksessä vihapuheen torjuntaan luvataankin kohdentaa rahaa.

Kirjausten toteutumiseksi tarvitaan myös poliittista tahtoa ja lakimuutoksia, Lännen Median oikeustoimittajana työskentelevä Rebekka Härkönen sanoo. Esimerkiksi journalistin uhkaaminen työnsä vuoksi ei saisi olla asianomistajarikos. Tätä on esittänyt myös Journalistiliitto.

Härkönen kertoo edelleen ponnistelevansa päästäkseen jaloilleen jouduttuaan työnsä vuoksi toistuvan häirinnän, uhkailun ja maalittamisen kohteeksi.

”Massahäirintä ja -uhkailu ovat yksiselitteistä painostusta, joka haittaa yksilöitä ja vahingoittaa koko demokraattista yhteiskuntaa”, Härkönen sanoo.

Päivitys ma 26.8. kello 15:00, 18:50 Jutun faktalaatikkoa on täsmennetty Ylen rahoitusta koskien. Yle saisi valtiolta valtiovarainministeriön elokuun budjettiesityksen mukaan radio- ja televisiotoiminnan rahastoon 533,2 miljoonaa euroa. Ylen käyttöön jäävä summa on kuitenkin tosiasiassa pienempi, sillä se joutuu maksamaan tuesta 10 prosenttia arvonlisäveroa eli laskennallisesti noin 48,7 miljoonaa euroa. Ylen lopulta saama summa riiippuu siitä, millä tavoin VM:n esitys toteutuu ja mitä arvonlisäverotuksessa vähennyskelpoisia ostoja kullekin alv-kaudelle kohdistuu. Päivityksen sanamuotoa on lisäksi korjattu.

Näin valtio tukee mediaa

Valtio maksaa vähemmistökielisille sanomalehdille vuosittain 0,5 miljoonaa euroa tukea. Valtiovarainministeriön vuoden 2020 budjettiesityksessä summa on ennallaan.

Yleisradio saisi valtiovarainministeriön esityksen mukaan televisio- ja radiotoiminnan rahastoon ensi vuonna 533,2 miljoonaa euroa. Summa kasvaa indeksikorotuksen mukaisesti. Yle maksaa saamastaan tuesta 10 prosenttia arvonlisäveroa, joten yhtiön käteen jäävä tukisumma on pienempi.

Hallitus neuvottelee budjetista 17. 9. – 18. 9. budjettiriihessä.

Paikallislehdet kaipaavat tukea jakeluun ja digisiirtymään

Paikallislehtikentän mielestä pääministeri Antti Rinteen (sd.) hallituksen kiireellisin toimi on korjata postin jakelu.

Ohjelmassaan hallitus lupaa selvittää vaihtoehtoja sanomalehtien jakelun turvaamiseksi koko maassa. Jotain täytyisi tehdä jo tämän vuoden puolella, Koti-Lapin päätoimittaja Sami Kasurinen sanoo. Kiirettä alleviivaavat hänen mukaansa yt-uutiset maakuntalehdistä.

”Nyt tarvitaan nopeita toimenpiteitä.”

SLP Kustannuksen Koti-Lappi jaetaan jokaiseen talouteen neljän kunnan alueella. Alueella toimii myös yksityinen jakeluyhtiö, mutta Kasurisen mukaan koko Itä-Lapin kattamiseksi ainoa vaihtoehto on käytännössä Posti.

Sanomalehtien liiton tutkimuksen mukaan Posti nosti jakeluhintojaan vuosina 2010 –  2017 keskimäärin 47 prosenttia.

”Taloutemme on todella tiukassa tilanteessa”, Kasurinen kertoo.

Ratkaisuksi Kasurinen tarjoaa Postin jakeluhintojen jäädyttämistä tai tulevien korotusten korvaamista lehtikohtaisella valtiontuella. Kannattamattomilla jakelualueille valtion pitäisi tukea jakeluna ostopalveluna. Lisäksi pienet lehdet tarvitsisivat tukea digisiirtymän tekemiseen.

Ilman toimia ilmestymispäivät vähenevät ja lehtikenttä harvenee. Sanomalehtien liiton tilastojen mukaan paikallislehdistä on tällä vuosikymmenellä harventanut ilmestymistään kolmannes.

”Takaisin ei saada mitään”, Kasurinen sanoo.

Posti jakaa suomalaisista sanomalehdistä noin puolet. Se on myös itse ehdottanut määräaikaista tukea jakeluun harvaanasutuilla alueilla.

 

Mediapolitiikan tutkijoiden mukaan postin jakelulla on edelleen kansalaisten tasavertaiselle tiedonsaannille keskeinen merkitys.

”Tilanne on heikentynyt vuosien mittaan, ja eriarvoisuus lisääntynyt sitä kautta”, Helsingin yliopiston viestintäpolitiikan professori Hannu Nieminen sanoo.

”Tässä ollaan perimmäisten kysymysten äärellä. En oikein jaksa nähdä, että posti puhtaana liiketoimintana pystyisi pitämään yllä tällaista järjestelmää”, Tampereen yliopiston tutkija Marko Ala-Fossi sanoo.

Postin suora tukeminen on silti tutkijoiden mielestä ennemmin laastari kuin varsinainen ratkaisu. Valtion tulisi panostaa tietoverkkojen toimivuuteen. Sen hallitus kyllä lupaakin ohjelmassaan tehdä.

Langaton laajakaista kattaa 99 prosenttia väestöstä, mutta sen todellinen nopeus ja toimintavarmuus jättävät toivomisen varaa. Digimediaa pitäisi pystyä käyttämään silloinkin, kun puussa on lehdet tai sataa lunta, Ala-Fossi huomauttaa.

Tutkijoita huolestuttaa se, että tämäkin hallitus odottaa valokuituverkon toteutuvan ensisijassa markkinaehtoisesti.

”Ei ole siis vieläkään otettu totena sitä, ettei se ole toteutunut”, Nieminen sanoo.

Marja Honkonen



1 2021
Arkisto

Journalismin seuraavat sata vuotta

Journalistiliitto täyttää maaliskuussa 100 vuotta. Vuosisadan aikana on tapahtunut paljon: olemme saaneet esimerkiksi radion, television, internetin ja sosiaalisen median, mutta myös journalismin ansaintamallien kriisin. On aika kuvitella, miltä tulevat vuosikymmenet voisivat näyttää. Journalisti pyysi ennusteita kymmeneltä ajattelijalta.

Mitä puoluetta politiikantoimittajat ryöpyttävät eniten? Miten he suhtautuvat eri pääministereihin? Entä työmarkkinajärjestöihin?

Journalisti analysoi kuuden tunnetun politiikan toimittajan kolumnit, näkökulma-artikkelit ja muut mielipiteelliset tekstit.

Tähtäät isona kansanedustajaksi, Hanne Aho

Sata vuotta täyttävän Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho haluaa tulla tasapainoiseksi ihmiseksi ja haaveilee tes-neuvotteluiden aikana paluusta Suomen Kuvalehden graafikoksi.

Toimittajat, persuuntuneita vai vihervasemmistoa?

”Suomessa perussuomalaisten pelikirjasta tuttu ikävän journalismin esittäminen puoluepolitiikkana vaikuttaa hiljalleen saavan suosiota useamman poliittisen liikkeen piirissä”, kirjoittaa Janne Zareff.

Toimittajan tasapuolisuus ei auta, jos luottamus on menetetty

Yksikään ihminen ei tee työtään arvotyhjiössä. Onneksi juuri kukaan journalisti ei kuvittele olevansa täydellisen objektiivinen yli-ihminen, johon arvot tai elämäntilanne eivät vaikuta, kirjoittaa Maria Pettersson.

Lisää aikaa eropakettia harkitsevalle

”Ensimmäiset päivät irtisanomisen jälkeen voivat mennä täysin sumussa. Pitäisi pystyä soittamaan monta puhelua, kysyä oikeita kysymyksiä, omaksua vastauksia ja tehdä niiden perusteella päätös, jonka vaikutukset tulevaisuuteen ovat joka tapauksessa epävarmoja”, kirjoittaa Journalistiliiton juristi Sanna Nikula.

Korona sävytti median vuotta 2020

Korona muutti työtavat ja kiihdytti media-alan murrosta ja Yhdysvalloissa käytiin vaalit. Tapahtuiko media-alalla muutakin? Kokosimme yhteen vuoden 2020 keskeiset journalismiuutiset.

Päivi Lehtomurto vaihtoi nuorten median työterveysaiheisiin

Päivi Lehtomurto aloitti joulukuussa Työterveyslaitoksella mediaviestinnän erityisasiantuntijana. Sitä ennen hän työskenteli kymmenen vuotta Demissä.

Etusivu uusiksi

Kun Susanna Luikku sai Suomen olympiajoukkueen tiedottajalta viestin, ja sitten tuli kiire.

Journalistiliiton uuden ilmeen suunnitteli Tuija Tarkiainen ja uuden logon piirsi Camilla Pentti. ”Perinteinen leijona haluttiin säilyttää, mutta uusi leijona on modernimpi ja vähemmän kulmikas”, Tarkiainen kertoo.

Journalistiliitto saa uuden ilmeen

Tunnusvärit ja -fontit vaihtuvat, viestintämateriaalit muuttuvat ja logo päivitetään.

Ole korrekti, älä hyperkorrekti

”Tietoisuus siitä, että puhuttu ja kirjoitettu kieli eroavat toisistaan, voi johtaa ylenpalttiseen virallisuuden tai esimerkiksi kansainvälisyyden tavoitteluun”, kirjoittaa Ville Eloranta.

De nya journalisterna är influencers

Högermedierna satsar mindre på att producera den bästa journalistiken och mer på att främst bekräfta det tittarna redan tror, skriver Jeanette Öhman.

Sanomalehtimiehen näytenumero huhtikuussa 1924.

Lehti harrastuksen avuksi

Suomen Sanomalehtimiesten Liitto tarvitsi oman lehden, koska sisäinen tiedotus hoitui ”helpoimmin painokoneen kautta”.

Avarakatseinen humanisti

Toimittaja Jussi Kentala 24. 7. 1946 Veteli – 23. 11. 2020 Kauhava

Taitava taittaja - käytännössä ja teoriassa

Ulkoasupäällikkö Hannu Pulkkinen 8.11.1951 Pyhäjärvi – 6.12.2020 Helsinki 

Henkilökuvauksen lordi ja velho 

Valokuvaaja Kari Kaipainen 28. 9. 1952 Mikkeli – 2. 11. 2020 Espoo

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta