Journalistiliiton järjestämät koulutukset ovat yksi jäsenten tyytyväisyyttä lisäävä tekijä. Maija Korpinen osallistui liiton yhdessä Sanoman kanssa järjestämään Data Visualization as a Universal Language -koulutukseen Helsingissä 9. toukokuuta.

”Riittävästi tietoa tulee ja pressikortti avaa ovet” – tyytyväisyys Journalistiliittoon kasvoi

JOURNALISTI
6.6.2019

Marja Honkonen, teksti
Emmi Korhonen, kuva

Journalistiliiton jäsenet ovat aiempaa tyytyväisempiä liiton toimintaan.

Maaliskuussa tehdyssä järjestökuvatutkimuksessa 72 prosenttia vastanneista eli hieman aiempaa useampi arvioi liiton toiminnan vastaavan odotuksiaan. Viisi prosenttia vastaajista kertoi odotustensa ylittyneen. Lähes puolet arvioi toiminnan myös kehittyneen aiempaa parempaan suuntaan.

Edelliseen vuonna 2017 toteutettuun tutkimukseen verrattuna muutokset ovat melko pieniä, mutta parannusta on tapahtunut liki kaikilla osa-alueilla. Jäsenten mielikuva liitosta on ylipäätään aiempaa positiivisempi.

Journalistiliiton palvelujohtaja Simon Huldén huomauttaa, että toiveet liittoa kohtaan ovat aiempaa monipuolisempia. Lähes kaikki liiton tehtävät edunvalvonnasta ammattietiikan vaalimiseen arvioidaan aiempaan tärkeämmiksi.

”Meiltä vaaditaan enemmän kuin aiemmin”, Huldén sanoo.

Vastausten perusteella neljä tärkeintä syytä kuulua liittoon ovat pressikortti, ansiosidonnainen työttömyysturva, liiton neuvottelemat työehtosopimukset ja avun saaminen ongelmatilanteissa.

”Olen tyytyväinen, miten minua vakituisessa työsuhteessa olevaa on kohdeltu ja miten olen saanut apua ja neuvoja ja miten pressikortti on mahdollistanut työavun. On hyvä, että on saanut tuntea kuuluvansa jonnekin”, yksi jäsenistä vastasi.

”Kun olen tarvinnut apua, kaikki on sujunut mainiosti. Riittävästi tietoa tulee ja pressikortti avaa ovet”, toinen kirjoitti.

Aiemmasta poiketen pressikortti nousi tutkimuksessa työttömyysturvaa tärkeämmäksi syyksi kuulua liittoon. Liiton uuden, sähköisen pressikortin on ottanut käyttöön 43 prosenttia vastanneista.

 

Jäsenet pitivät liiton tärkeimpänä palveluna laki- ja työehtoneuvontaa. Sen nimesi erittäin tärkeäksi 80 prosenttia ja melko tärkeäksi 16 prosenttia vastanneista.

”Työsuhdeneuvonta ja liiton juristin tuki luottamusmiehelle on ollut toimivaa ja nopeaa”, yksi vastaajista kertoi.

”Asiani oli vaikea ja selvittely kesti pitkään, mutta liiton juristi hoiti sen sitkeästi kunnolla loppuun”, toinen kertoi.

Kolmen kärjessä ovat lisäksi pressikortti ja vakuutukset. Hyvää palautetta tuli myös liiton koulutuksista, joita 83 prosenttia vastanneista pitää erittäin tai melko tärkeinä. Toiveita ja ehdotuksia uusiin koulutuksiin kertyi satoja.

”Usein olen myös yllättynyt iloisesti saamani täsmätiedon määrästä ja uusista näkökulmista sekä niistä kohtaamisista, joita koulutuksissa on ollut”, yksi vastaaja kirjoittaa.

 

Liiton laajemmista tehtävistä jäsenet nostivat erittäin tärkeiksi jäsenten ansiotason turvaamisen sekä työajoista ja lomista sopimisen. Verrattuna vuoden 2017 tulokseen jäsenet arvioivat liiton tehtävistä aiempaa tärkeämmiksi myös alan arvostuksen nostamisen ja tasa-arvon edistämisen.

”Journalistiliitto voisi ajaa enemmän vielä laadukkaan ja luotettavan median asiaa ja pyrkiä nostamaan alan arvostusta mediamaisemassa, joka on entistä sirpaloituneempi”, eräs vastaajista toivoi.

Kun kyselyssä verrattiin vastaajien arvioita liiton onnistumisista tehtävissään suhteessa niiden tärkeyteen, parannettavaa löytyi muun muassa pätkätöitä tekevien edunvalvonnassa ja itsensätyöllistäjien asian ajamisessa.

 

Tutkimuksessa kysyttiin myös mielipiteitä Journalistista, joka oli vastanneiden mukaan liiton viiden tärkeimmän jäsenedun joukossa. Sen sisältöihin oli erittäin tai melko tyytyväisiä 78 prosenttia vastaajista. 70 prosenttia antoi lehdelle kiitettävän tai hyvän arvosanan. Eniten Journalisti miellyttää nuoria jäseniä, vähiten 50 – 59-vuotiaita.

Avovastauksissa lehden toivottiin käsittelevän mediakenttää nykyistä laajemmin sekä maantieteellisesti että eri ammatit huomioiden. Vastaajat haluaisivat lukea enemmän juttuja alan arjesta.

Journalistissa minua kiusaa se, että esillä ovat usein samat ansioituneet tai muuten näkyvästi esillä olevat Helsingissä työskentelevät journalistit. – – Mielestäni myös muut ammattiryhmät kuin toimittajat jäävät lehdessä turhan vähälle huomiolle”, eräs vastaaja kiteytti.

Järjestökuvatutkimukseen vastasi 2 364 Journalistiliiton jäsentä eli 20,8 prosenttia jäsenistöstä.



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta