Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Jouni Kemppainen, 55

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja vuodesta 2016.

Sitoutumattomana ehdokkaana europarlamenttivaaleissa keskustapuolueen riveissä.

Työskenteli aiemmin Elinkeinoelämän keskusliiton johtajana ja noin 20 vuotta Ylessä, viimeksi uutispäätoimittajana.

JOURNALISTI
6.6.2019

Manu Marttinen, teksti
Juuso Westerlund, kuva

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Sait vaaleissa vajaat 10 000 ääntä, mutta et tullut valituksi. Maaseudun Tulevaisuudella menee lukujen perusteella loistavasti. Olet siis parempi päätoimittaja kuin poliitikko.

Näin voi olla, mutta ehdokkaana oleminen oli kiinnostava ja jopa lupaava kokemus. Olen tyytyväinen äänimäärääni.

Aiot tuloksesta huolimatta jatkaa poliittista uraasi.

Sitä en ole ajatellut, mutta aion joka tapauksessa jatkaa metsänomistajien ja maakuntien puolustamista ja populismin vastustamista.

Ensi kerralla menet ehdolle vaaleissa vihreiden riveihin.

En sentään, mutta siltäkin suunnalta on ollut minua kohtaan kiinnostusta. Keväällä olin juontamassa vihreiden eduskuntavaalikampanjan maakunta-avausta Hartolassa. Olin siitä kovin otettu.

Kokemus vaaleissa oli niin mieluisa, että suosittelet vaaleihin osallistumista muillekin päätoimittajille.

Miksi ei! Kokemus oli erittäin opettavainen. Jokaisen päätoimittajan pitää tietenkin omista lähtökohdistaan harkita asiaa, mutta periaatteessa kyllä.

On journalismille eduksi mitä enemmän toimittajat osallistuvat poliittiseen toimintaan.

Hyvä kysymys. Molemmilla on tehtävänsä, eikä kokemus poliittisesta toiminnasta haitaksi ole. En osaa sanoa mitään kategorista tästä asiasta. Jokaisen täytyy miettiä asiaa omalta kohdaltaan.

Halusit päästä mepiksi, koska heillä on paremmat palkat ja edut kuin toimittajalla.

Ei, enkä ole ottanut asiasta edes selvää, mutta varmaan heillä on ihan hyvät palkat. Koin, että minulla oli tällä työkokemuksella ja tässä elämäntilanteessa paljon sanottavaa ja annettavaa, ja siksi halusin lähteä ehdolle.

Pohjalaisessa kuohui päätoimittajan eduskuntavaaliehdokkuuden takia. MT:n toimitus ei tällaisista asioista nipota.

Minun nähdäkseni ei. Ehdokkuuteeni on suhtauduttu ymmärtäväisesti ja kannustavasti. Sitoutumaton ehdokkuus tietysti helpottaa asiaa, ja on myös tärkeää pysyä poissa toimituksesta vaalikampanjan ajan.

Pääministeri Juha Sipilä pyysi sinua ehdokkaaksi eurovaaleihin. Et kehdannut kieltäytyä pyynnöstä.

Olin lähinnä yllättynyt hänen soitostaan, koska olen sen verran kriittisesti suhtautunut Sipilään viime vuosien aikana.

Toimitus julkaisi vaalivapaasi aikana kriittisen jutun Sipilän johtamistyylistä. Sinun vahtivuorollasi tällaista ei olisi tapahtunut.

En osaa sanoa. Minua sijaistanut päätoimittaja teki sen, mikä hänen vastuulleen kuuluu enkä ryhdy hänen päätöksiään arvioimaan. Itse kirjoitin Sipilästä kriittisesti blogissani vaalikampanjan aikana.

Keskusta olisi menestynyt kevään vaaleissa paremmin, jos MT olisi tehnyt puolueesta myönteisempiä juttuja.

Me teemme kaikista puolueista sellaisia juttuja, jotka pitävät paikkaansa ja jotka heijastavat todellisuutta.

Et ole aito kepulainen, vaan olit vaaleissa sitoutumaton ehdokas. Jäsenyys keskustassa olisi sinullekin vähän liian paksua.

Sitoutumattomuus oli mielestäni luontevin ratkaisu jo työnikin puolesta.

Monet päätoimittajat ovat Suomessa jonkun puolueen äänenkannattajia, mutta eivät vain myönnä sitä julkisesti.

Voivat ollakin, mutta arvelen, etteivät kuitenkaan ole puolueiden äänenkannattajia, vaan ihan tavallisia kannattajia ja äänestäjiä.

Maaseudun Tulevaisuus on aivan täysin itsenäinen lehti, eikä sillä ole mitään erityisiä siteitä keskustaan.

Lehti on puoluepoliittisesti sitoutumaton, mutta maakunnallisuus yhdistää meidän lukijoita ja keskustan kannattajia. Meillä on kyllä paljon lukijoita muidenkin puolueiden kannattajissa.

Olet unohtanut kertoa keskustan poliitikoille, että lehti on sitoutumaton.

En ole unohtanut, mutta se on heille varmasti selvää muutenkin. En ainakaan ole huomannut, että asiassa olisi mitään epäselvää.

Jouni Kemppainen, 55

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja vuodesta 2016.

Sitoutumattomana ehdokkaana europarlamenttivaaleissa keskustapuolueen riveissä.

Työskenteli aiemmin Elinkeinoelämän keskusliiton johtajana ja noin 20 vuotta Ylessä, viimeksi uutispäätoimittajana.



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta