Ronja Salmen (oik.), Veera Ojolan ja Salmen yrityksen Ryövärin toteuttama WhatsApp-draama oli menestys, mutta sopimusta toisesta tuotantokaudesta ei A-lehtien kanssa syntynyt. Uusi yhteistyökumppani on Tammi, joka julkaisee Veera Ojolan kirjoittaman, videomuotoisen Pientä säätöä -romaanin syksyllä.

Ronja Salmen yritys toteutti menestyneen Instagram-sarjan, mutta kunnian keräsi Demin toimitus

JOURNALISTI
6.6.2019

Nina Erho, teksti
Heli Saarela, kuva

Ronja Salmen yritys Ryöväri toteutti syksyllä 2017 A-lehdille WhatsApp-viesteihin perustuvan draamasarjan, Suomessa ensimmäisen lajiaan. Pientä säätöä -niminen sarja julkaistiin Instagramissa alkuvuodesta 2018 Demin brändin alla. Salmea tai Ryöväriä ei tekijätiedoissa mainittu.

Tammikuussa 2018 A-lehdet julkaisi sarjasta tiedotteen. Vaikka sarjan käsikirjoittivat Salmi ja Veera Ojola, tiedotteessa väitettiin käsikirjoittajaksi myös Demin toimitusta. Vaikka formaattia ehdotti Demin päätoimittajalle Anni Lintulalle Salmi, Lintula kertoi Markkinointi&Mainonnassa idean WhatsApp-draaman kokeilusta kehittyneen, kun Demin tekijätiimi seurasi amerikkalaisia chatfictioneita.

Salmen mukaan A-lehteläiset kertoivat sarjasta myös ammatillisissa tilaisuuksissa ja ilmoitusmyynnissään ikään kuin siihen liittyvä osaaminen olisi tullut talon sisältä.

Sarja keräsi vaikeasti tavoitettavassa nuorten naisten kohderyhmässä satoja tuhansia näyttökertoja. Se on myös palkittu mainos- ja media-alan kisoissa, viimeksi aikakauslehtien Editgaalassa huhtikuussa. Sarjaan liitetty mainonta menestyi kansainvälisessä Native Advertising Awardsissa.

Salmi kertoo joutuneensa pyytämään A-lehtiä kreditoimaan sarjan tekijät digitaalisen markkinoinnin tapahtumassa Ping Festivalissa ja Editkilpailussa, ensin mainitussa turhaan.

”Jos gloria sarjasta on mennyt A-lehdille ja Demille, kuinka paljon menetettyjä asiakkaita se tarkoittaa meille, tekijöille? Henkilökohtaisesti tunteisiin menee se, että meille kävi näin nimenomaan Demissä, jonka tehtävä on voimauttaa nuoria mimmejä”, Salmi, 26, sanoo.

 

Anni Lintula muistaa Ronja Salmen huomauttaneen tekijöiden kreditoinnista, kun Pientä säätöä oli palkintoehdokkaana Ping Festivalissa, mutta sanoo yhtiön ottaneen sen jälkeen opikseen. Lintula vetää nykyisin A-lehdissä Z Lab -nimistä liiketoimintaa, joka keskittyy nuorten kohderyhmään asiantuntemukseen.

Lintulan mukaan Pienen säädön julkaisutavasta Demin kanavissa sovittiin Ryövärin kanssa. Formaatti oli uusi, eikä kreditointiin ollut vakiintuneita käytäntöjä, kuten lehti- tai nettijutuissa.

Toisaalta Lintula pitää sarjan tekemistä samantyyppisenä kuin juttuprosessia freelancerin kanssa, jossa ”yhdessä sparraillaan, editoidaan ja mietitään, mikä on brändin mukaista”. Hänestä ”yhdessä tekeminen” varmisti sarjan sopimisen Demin tyyliin, vaikka ryöväriläiset olivat ”vahvasti ideaa ja henkilöhahmoja luomassa ja käsikirjoittamassa”.

Lintulan mukaan chatfiction-formaatista oli vinkannut hänelle Salmea ennen Demin silloinen tekijä Ida Valpas, ja hän viittasi Markkinointi & Mainonnan haastattelussa tähän.

Tapa, jolla sarjaa on eri yhteyksissä esitelty, on Lintulan mukaan valikoitu tilaisuuden luonteen mukaan.

”Mutta missään nimessä tarkoituksena ei ole ollut jättää kertomatta, kuka sarjan tekijä tai käsikirjoittaja on. Päinvastoin olemme halunneet antaa tekijöille krediittejä, kuten myös mainostajalle, joka oli sarjassa mukana.”

Osallistuiko Demin toimitus sarjan käsikirjoittamiseen?

”On vaikea sanoa, mikä on yhdessä käsikirjoittamista. Se oli vahvasti Ryövärin käsikirjoittama sarja, jota konseptoitiin ja työstettiin yhdessä, koska brändin pitää olla vahvasti mukana.”

 

Tekijänoikeuslain mukaan tekijällä on oikeus tulla mainituksi teosta käytettäessä siten kuin hyvä tapa vaatii. Vaikka vakiintunutta tapaa ei olisi esimerkiksi uudentyyppisille mediatuotteille olemassa, tekijä on turvallista mainita, koska päinvastaistakaan tapaa ei ole, sanoo Journalistiliiton lakimies Sanna Nikula.

Myös teoksen kappaleen toimittaminen esimerkiksi kilpailuun on sen käyttöä, jolloin tekijöiden nimet pitää mainita. Sen sijaan tekijöiden mainitsemiseen teoksesta julkisesti puhuttaessa tekijänoikeuslaki ei ota kantaa.

Vaikka Pientä säätöä oli menestys, toista tuotantokautta ei tehty. Salmen mukaan hän ei halunnut myydä A-lehdille sarjan kaikkia oikeuksia tarjotuilla ehdoilla.

Salmi halusi uuteen sopimukseen ehdon, jonka mukaan sarjan tekijät on kreditoitava ammatillisissa yhteyksissä, ja aikoo huolehtia siitä, että ehto täyttyy hänen tulevissa sopimuksissaan.

Anni Lintula ei kommentoi sopimusneuvottelujen yksityiskohtia mutta sanoo, että jatkossa uudentyyppisissä hankkeissa kannattanee sopia asioista vähän turhankin tarkkaan.

Sanna Nikula sanoo, että vaikka tekijä myisi teoksensa kattavat tekijänoikeudet, ne eivät välttämättä estä häntä luomasta uutta samantapaista teosta.

”Silti sopimusten tekemisessä kannattaa olla tarkka. Ostaja voi yrittää tulkita vaikeasti ymmärrettävää sopimusehtoa itselleen mahdollisimman edullisella tavalla.”
 

Muokkaus: Juttuun on lisätty 14.6.2019 klo 20.00 Anni Lintulan kommentti, että chatfiction-formaatista oli vinkannut hänelle Ronja Salmea ennen Demin silloinen tekijä Ida Valpas, ja hän viittasi Markkinointi & Mainonnan haastattelussa tähän.



8 2019
Arkisto

Freelancereiden tulot kasvavat ja he voivat hyvin, mutta he tekevät vähemmän journalismia

”On välttämätöntä, että liitto saisi jatkossa edustaa freelancereita neuvotteluissa”, kirjoittaa Maria Pettersson.

Suolen toiminta kiinnostaa lukijoita enemmän kuin politiikka, Anu Ubaud

Helsingin Sanomien uusi päätoimittaja Anu Ubaud on tarkka yöunistaan ja siitä, ettei HS tee sisältömarkkinointiyhteistyötä Kiinan kansantasavallan kanssa.

Putinin trollit hyötyisi kriittisyydestä, mutta on tärkeä, ainutlaatuinen teos

”Kirjalla on kaksi suurta ansiota. Ensimmäinen on se, että Aro paljastaa, miten vaisusti isot yhtiöt kuten Facebook, Twitter ja Google ovat toimineet propagandaa vastaan”, kirjoittaa Anna-Lena Laurén arviossaan Jessikka Aron kirjasta.

Kiire on huumetta, kyvyttömyyttä ja usein oma valinta

”Olisiko sinulla vähemmän syövyttävää kiirettä, jos veisit asiat useammin loppuun saakka ja ottaisit vastuun päätöksistäsi”, kysyy Lauri Rotko.

När skattepengarna blev affärshemlighet

”Bara för att Finland just nu är det tredje minst korrupta landet i världen är vi på inget sätt immuna eller ens vaccinerade”, skiver Mikaela Löv.

Ylen journalismissa pitää näkyä yleisön arki

Poliitikot päättävät Ylen rahoituksesta ja tavoitteista. Näin tavoitteet vaikuttivat tasa-arvosta ja kotitöiden jakautumisesta kertovan jutun syntyyn.

Onko eropaketti hyvä diili? Siitä päättämiseen tarvitaan aikaa ja rauhaa.

Työsuhteiden päättäminen tapahtuu kaavamaisen mekaanisesti, vaikka siinä tilanteessa jos missä kaikkia pitäisi kohdella yksilöinä, kirjoittaa Tuomo Lappalainen

Uusi opiskelijalähettiläs Laura Forsén toivoo liiton puuttuvan palkattomiin harjoitteluihin

Laura Forsén aloitti lokakuun alussa Journalistiliiton opiskelijalähettiläänä. ”Uskon, että voin tuoda mukanani ajattelua 'boksin ulkopuolelta'.”

Jyrsijä ei pysynyt uskollisena latinalle

Ajatus gerbillistä oli sinänsä kaunis, kirjoittaa Ville Eloranta.

”Siellähän te olettekin”

Kuolleita: Uutisjuontaja Kari Toivonen 28. 7. 1942 Helsinki – 28. 9. 2019 Helsinki

Valoisa työkaveri on poissa

Kuolleita: Tapani Hannikainen 23. 3. 1958 Nuijamaa – 28. 9. 2019 Helsinki

”Pirzi” omistautui perheelle ja ystäville

Kuolleita: Toimistosihteeri Pirkko Vuortama 19. 6. 1940 Lappeenranta – 1. 3. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta