Ronja Salmen (oik.), Veera Ojolan ja Salmen yrityksen Ryövärin toteuttama WhatsApp-draama oli menestys, mutta sopimusta toisesta tuotantokaudesta ei A-lehtien kanssa syntynyt. Uusi yhteistyökumppani on Tammi, joka julkaisee Veera Ojolan kirjoittaman, videomuotoisen Pientä säätöä -romaanin syksyllä.

Ronja Salmen yritys toteutti menestyneen Instagram-sarjan, mutta kunnian keräsi Demin toimitus

JOURNALISTI
6.6.2019

Nina Erho, teksti
Heli Saarela, kuva

Ronja Salmen yritys Ryöväri toteutti syksyllä 2017 A-lehdille WhatsApp-viesteihin perustuvan draamasarjan, Suomessa ensimmäisen lajiaan. Pientä säätöä -niminen sarja julkaistiin Instagramissa alkuvuodesta 2018 Demin brändin alla. Salmea tai Ryöväriä ei tekijätiedoissa mainittu.

Tammikuussa 2018 A-lehdet julkaisi sarjasta tiedotteen. Vaikka sarjan käsikirjoittivat Salmi ja Veera Ojola, tiedotteessa väitettiin käsikirjoittajaksi myös Demin toimitusta. Vaikka formaattia ehdotti Demin päätoimittajalle Anni Lintulalle Salmi, Lintula kertoi Markkinointi&Mainonnassa idean WhatsApp-draaman kokeilusta kehittyneen, kun Demin tekijätiimi seurasi amerikkalaisia chatfictioneita.

Salmen mukaan A-lehteläiset kertoivat sarjasta myös ammatillisissa tilaisuuksissa ja ilmoitusmyynnissään ikään kuin siihen liittyvä osaaminen olisi tullut talon sisältä.

Sarja keräsi vaikeasti tavoitettavassa nuorten naisten kohderyhmässä satoja tuhansia näyttökertoja. Se on myös palkittu mainos- ja media-alan kisoissa, viimeksi aikakauslehtien Editgaalassa huhtikuussa. Sarjaan liitetty mainonta menestyi kansainvälisessä Native Advertising Awardsissa.

Salmi kertoo joutuneensa pyytämään A-lehtiä kreditoimaan sarjan tekijät digitaalisen markkinoinnin tapahtumassa Ping Festivalissa ja Editkilpailussa, ensin mainitussa turhaan.

”Jos gloria sarjasta on mennyt A-lehdille ja Demille, kuinka paljon menetettyjä asiakkaita se tarkoittaa meille, tekijöille? Henkilökohtaisesti tunteisiin menee se, että meille kävi näin nimenomaan Demissä, jonka tehtävä on voimauttaa nuoria mimmejä”, Salmi, 26, sanoo.

 

Anni Lintula muistaa Ronja Salmen huomauttaneen tekijöiden kreditoinnista, kun Pientä säätöä oli palkintoehdokkaana Ping Festivalissa, mutta sanoo yhtiön ottaneen sen jälkeen opikseen. Lintula vetää nykyisin A-lehdissä Z Lab -nimistä liiketoimintaa, joka keskittyy nuorten kohderyhmään asiantuntemukseen.

Lintulan mukaan Pienen säädön julkaisutavasta Demin kanavissa sovittiin Ryövärin kanssa. Formaatti oli uusi, eikä kreditointiin ollut vakiintuneita käytäntöjä, kuten lehti- tai nettijutuissa.

Toisaalta Lintula pitää sarjan tekemistä samantyyppisenä kuin juttuprosessia freelancerin kanssa, jossa ”yhdessä sparraillaan, editoidaan ja mietitään, mikä on brändin mukaista”. Hänestä ”yhdessä tekeminen” varmisti sarjan sopimisen Demin tyyliin, vaikka ryöväriläiset olivat ”vahvasti ideaa ja henkilöhahmoja luomassa ja käsikirjoittamassa”.

Lintulan mukaan chatfiction-formaatista oli vinkannut hänelle Salmea ennen Demin silloinen tekijä Ida Valpas, ja hän viittasi Markkinointi & Mainonnan haastattelussa tähän.

Tapa, jolla sarjaa on eri yhteyksissä esitelty, on Lintulan mukaan valikoitu tilaisuuden luonteen mukaan.

”Mutta missään nimessä tarkoituksena ei ole ollut jättää kertomatta, kuka sarjan tekijä tai käsikirjoittaja on. Päinvastoin olemme halunneet antaa tekijöille krediittejä, kuten myös mainostajalle, joka oli sarjassa mukana.”

Osallistuiko Demin toimitus sarjan käsikirjoittamiseen?

”On vaikea sanoa, mikä on yhdessä käsikirjoittamista. Se oli vahvasti Ryövärin käsikirjoittama sarja, jota konseptoitiin ja työstettiin yhdessä, koska brändin pitää olla vahvasti mukana.”

 

Tekijänoikeuslain mukaan tekijällä on oikeus tulla mainituksi teosta käytettäessä siten kuin hyvä tapa vaatii. Vaikka vakiintunutta tapaa ei olisi esimerkiksi uudentyyppisille mediatuotteille olemassa, tekijä on turvallista mainita, koska päinvastaistakaan tapaa ei ole, sanoo Journalistiliiton lakimies Sanna Nikula.

Myös teoksen kappaleen toimittaminen esimerkiksi kilpailuun on sen käyttöä, jolloin tekijöiden nimet pitää mainita. Sen sijaan tekijöiden mainitsemiseen teoksesta julkisesti puhuttaessa tekijänoikeuslaki ei ota kantaa.

Vaikka Pientä säätöä oli menestys, toista tuotantokautta ei tehty. Salmen mukaan hän ei halunnut myydä A-lehdille sarjan kaikkia oikeuksia tarjotuilla ehdoilla.

Salmi halusi uuteen sopimukseen ehdon, jonka mukaan sarjan tekijät on kreditoitava ammatillisissa yhteyksissä, ja aikoo huolehtia siitä, että ehto täyttyy hänen tulevissa sopimuksissaan.

Anni Lintula ei kommentoi sopimusneuvottelujen yksityiskohtia mutta sanoo, että jatkossa uudentyyppisissä hankkeissa kannattanee sopia asioista vähän turhankin tarkkaan.

Sanna Nikula sanoo, että vaikka tekijä myisi teoksensa kattavat tekijänoikeudet, ne eivät välttämättä estä häntä luomasta uutta samantapaista teosta.

”Silti sopimusten tekemisessä kannattaa olla tarkka. Ostaja voi yrittää tulkita vaikeasti ymmärrettävää sopimusehtoa itselleen mahdollisimman edullisella tavalla.”
 

Muokkaus: Juttuun on lisätty 14.6.2019 klo 20.00 Anni Lintulan kommentti, että chatfiction-formaatista oli vinkannut hänelle Ronja Salmea ennen Demin silloinen tekijä Ida Valpas, ja hän viittasi Markkinointi & Mainonnan haastattelussa tähän.



6 2019
Arkisto
Ylessä työskentelevät Seurin veljekset löysivät toisensa aikuisuuden kynnyksellä. Ville (oik.) vei Ollin alaikäisenä Helsingin baareihin.” kuva: Jaakko Martikainen

Miltä tuntuu, kun haastateltavat kuvittelevat jatkuvasti puhuvansa veljelle?

Tai kun joutuu kilpailemaan perheenjäsenen kanssa saman alan työpaikoista? Toimittajina työskentelevät sisarusparit avasivat perhe- ja työsuhteitaan.

Jos työnantaja ei ole uskollinen, ei työntekijänkään tarvitse olla

”Työntekijän ei ole järkevää sitoutua tai joustaa enempää kuin työpaikka on valmis sitoutumaan ja joustamaan”, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Ylelle vinoilu loppuu sinun vahtivuorollasi, Johanna Lahti?

Johanna Lahti aloittaa marraskuussa Ilta-Sanomien uutena vastaavana päätoimittajana. ”Kiroiluni on asettunut sellaiselle tasolle, että minut voi päästää huoletta myös kalustettuihin huoneisiin.”

Lukijat maksavat luottamuksesta, epäpuhtaasta journalismista ja fermentointikursseista

Journalismia on aina rahoitettu muullakin kuin hardcore-uutisilla. Journalistien on vain vaikea myöntää sitä, kirjoittavat Annukka Oksanen ja Elina Yrjölä.

Näin syntyvät media-alan työehtosopimukset

Paljonko saat palkkaa, kuinka pitkä lomasi on ja joudutko tekemään kiky-tunteja? Muun muassa nämä kysymykset ratkaistaan syksyn ja talven tes-neuvotteluissa. Näin neuvotteluvalmistelut etenevät.

Maryan Abdulkarim on muun muassa kolumnisti, käsikirjoittaja, kirjailija ja taiteilija. ”Tätä urapolkua en osannut suunnitella, vaan asiat ovat seuranneet toisiaan. Kun joku pyytää mukaan johonkin, mietin aina, olenko riittävän hyvä tähän. Mutta kun epäilyistään huolimatta lähtee mukaan, huomaa, että okei – minusta on myös tähän.”

Miksi vähemmistön asiat näyttäytyvät enemmistön kiusana, kysyy Maryan Abdulkarim

”Sysäys ajatusteni sanallistamiseen oli Helsingin Sanomien juttu, jossa lukija kysyi, miksi suihku ja vessanpönttö sijoitetaan kylpyhuoneessa vierekkäin niin, että sukat kastuvat, ja arkkitehti vastasi, että esteettömyysmääräysten takia.”

Pari klikkausta voittaa pään raapimisen

”Arvailu ja kritiikitön googlailu ovat journalismissa edelleen turhan yleisiä menetelmiä varsinkin kiireessä. Ilahduttavan moni toimittaja on kuitenkin vähitellen löytänyt luotettavat verkkopalvelut”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Emojier som journalistik

”Uppdateringen är mångas första kontakt med den journalistik som följer och att fånga läsarens uppmärksamhet är i det här fallet att färga den”, skriver Dan Lolax.

Huolellinen töistä sopiminen helpottaa asiakkaan ja freelancerin elämää

Vaikka ulkoistettaessa työstä halutaan eroon, työn suunnittelu ei saisi päättyä ostajan päässä siihen, kun päätös ulkoistamisesta tehdään, kirjoittaa Hanna Kokkonen.

Raskaus ei ole syy olla jatkamatta määräaikaisuutta

”Raskauden tai äitiyden takia voi tulla helposti syrjityksi huomaamattaan. Aina työnantajakaan ei ymmärrä tekevänsä väärin”, kirjoittaa Journalistiliiton lakimies Rami Lindström.

Tommy Pohjola on kokenut penkoja

Tommy Pohjola aloittaa Journalistin määräaikaisena toimittajana 2. syyskuuta.

Alaston paparazzi nappasi uutiskuvan

”Vielä vettä tippuen kaivoin kameran laukusta, vaihdoin zoomin ja otin matalan tähtäysasennon kylmälle ikkunalaudalle”, kirjoittaa Jukka Järvelä.

Intohimoinen tekniikkatoimittaja

Kuolleita: Toimittaja Tero Lehto 25. 5. 1978 Espoo – 3. 7. 2019 Helsinki

Kotiseutu- ja paikallislehtimies

Kuolleita: paikallislehtimies Kurt Ratia 28. 9. 1943 Lahti – 11. 3. 2019 Hyvinkää

Intohimona radio

Kuolleita: toimittaja Heikki Peltonen 27. 6. 1947 Uusikaupunki – 3. 7. 2019 Merikarvia

Toimittajasta jäi muisto itärajalle

Kuolleita: toimittaja Urho Kinnunen 28. 6. 1930 Ilomantsi – 18. 6. 2019 Ilomantsi

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta