Ronja Salmen (oik.), Veera Ojolan ja Salmen yrityksen Ryövärin toteuttama WhatsApp-draama oli menestys, mutta sopimusta toisesta tuotantokaudesta ei A-lehtien kanssa syntynyt. Uusi yhteistyökumppani on Tammi, joka julkaisee Veera Ojolan kirjoittaman, videomuotoisen Pientä säätöä -romaanin syksyllä.

Ronja Salmen yritys toteutti menestyneen Instagram-sarjan, mutta kunnian keräsi Demin toimitus

JOURNALISTI
6.6.2019

Nina Erho, teksti
Heli Saarela, kuva

Ronja Salmen yritys Ryöväri toteutti syksyllä 2017 A-lehdille WhatsApp-viesteihin perustuvan draamasarjan, Suomessa ensimmäisen lajiaan. Pientä säätöä -niminen sarja julkaistiin Instagramissa alkuvuodesta 2018 Demin brändin alla. Salmea tai Ryöväriä ei tekijätiedoissa mainittu.

Tammikuussa 2018 A-lehdet julkaisi sarjasta tiedotteen. Vaikka sarjan käsikirjoittivat Salmi ja Veera Ojola, tiedotteessa väitettiin käsikirjoittajaksi myös Demin toimitusta. Vaikka formaattia ehdotti Demin päätoimittajalle Anni Lintulalle Salmi, Lintula kertoi Markkinointi&Mainonnassa idean WhatsApp-draaman kokeilusta kehittyneen, kun Demin tekijätiimi seurasi amerikkalaisia chatfictioneita.

Salmen mukaan A-lehteläiset kertoivat sarjasta myös ammatillisissa tilaisuuksissa ja ilmoitusmyynnissään ikään kuin siihen liittyvä osaaminen olisi tullut talon sisältä.

Sarja keräsi vaikeasti tavoitettavassa nuorten naisten kohderyhmässä satoja tuhansia näyttökertoja. Se on myös palkittu mainos- ja media-alan kisoissa, viimeksi aikakauslehtien Editgaalassa huhtikuussa. Sarjaan liitetty mainonta menestyi kansainvälisessä Native Advertising Awardsissa.

Salmi kertoo joutuneensa pyytämään A-lehtiä kreditoimaan sarjan tekijät digitaalisen markkinoinnin tapahtumassa Ping Festivalissa ja Editkilpailussa, ensin mainitussa turhaan.

”Jos gloria sarjasta on mennyt A-lehdille ja Demille, kuinka paljon menetettyjä asiakkaita se tarkoittaa meille, tekijöille? Henkilökohtaisesti tunteisiin menee se, että meille kävi näin nimenomaan Demissä, jonka tehtävä on voimauttaa nuoria mimmejä”, Salmi, 26, sanoo.

 

Anni Lintula muistaa Ronja Salmen huomauttaneen tekijöiden kreditoinnista, kun Pientä säätöä oli palkintoehdokkaana Ping Festivalissa, mutta sanoo yhtiön ottaneen sen jälkeen opikseen. Lintula vetää nykyisin A-lehdissä Z Lab -nimistä liiketoimintaa, joka keskittyy nuorten kohderyhmään asiantuntemukseen.

Lintulan mukaan Pienen säädön julkaisutavasta Demin kanavissa sovittiin Ryövärin kanssa. Formaatti oli uusi, eikä kreditointiin ollut vakiintuneita käytäntöjä, kuten lehti- tai nettijutuissa.

Toisaalta Lintula pitää sarjan tekemistä samantyyppisenä kuin juttuprosessia freelancerin kanssa, jossa ”yhdessä sparraillaan, editoidaan ja mietitään, mikä on brändin mukaista”. Hänestä ”yhdessä tekeminen” varmisti sarjan sopimisen Demin tyyliin, vaikka ryöväriläiset olivat ”vahvasti ideaa ja henkilöhahmoja luomassa ja käsikirjoittamassa”.

Lintulan mukaan chatfiction-formaatista oli vinkannut hänelle Salmea ennen Demin silloinen tekijä Ida Valpas, ja hän viittasi Markkinointi & Mainonnan haastattelussa tähän.

Tapa, jolla sarjaa on eri yhteyksissä esitelty, on Lintulan mukaan valikoitu tilaisuuden luonteen mukaan.

”Mutta missään nimessä tarkoituksena ei ole ollut jättää kertomatta, kuka sarjan tekijä tai käsikirjoittaja on. Päinvastoin olemme halunneet antaa tekijöille krediittejä, kuten myös mainostajalle, joka oli sarjassa mukana.”

Osallistuiko Demin toimitus sarjan käsikirjoittamiseen?

”On vaikea sanoa, mikä on yhdessä käsikirjoittamista. Se oli vahvasti Ryövärin käsikirjoittama sarja, jota konseptoitiin ja työstettiin yhdessä, koska brändin pitää olla vahvasti mukana.”

 

Tekijänoikeuslain mukaan tekijällä on oikeus tulla mainituksi teosta käytettäessä siten kuin hyvä tapa vaatii. Vaikka vakiintunutta tapaa ei olisi esimerkiksi uudentyyppisille mediatuotteille olemassa, tekijä on turvallista mainita, koska päinvastaistakaan tapaa ei ole, sanoo Journalistiliiton lakimies Sanna Nikula.

Myös teoksen kappaleen toimittaminen esimerkiksi kilpailuun on sen käyttöä, jolloin tekijöiden nimet pitää mainita. Sen sijaan tekijöiden mainitsemiseen teoksesta julkisesti puhuttaessa tekijänoikeuslaki ei ota kantaa.

Vaikka Pientä säätöä oli menestys, toista tuotantokautta ei tehty. Salmen mukaan hän ei halunnut myydä A-lehdille sarjan kaikkia oikeuksia tarjotuilla ehdoilla.

Salmi halusi uuteen sopimukseen ehdon, jonka mukaan sarjan tekijät on kreditoitava ammatillisissa yhteyksissä, ja aikoo huolehtia siitä, että ehto täyttyy hänen tulevissa sopimuksissaan.

Anni Lintula ei kommentoi sopimusneuvottelujen yksityiskohtia mutta sanoo, että jatkossa uudentyyppisissä hankkeissa kannattanee sopia asioista vähän turhankin tarkkaan.

Sanna Nikula sanoo, että vaikka tekijä myisi teoksensa kattavat tekijänoikeudet, ne eivät välttämättä estä häntä luomasta uutta samantapaista teosta.

”Silti sopimusten tekemisessä kannattaa olla tarkka. Ostaja voi yrittää tulkita vaikeasti ymmärrettävää sopimusehtoa itselleen mahdollisimman edullisella tavalla.”
 

Muokkaus: Juttuun on lisätty 14.6.2019 klo 20.00 Anni Lintulan kommentti, että chatfiction-formaatista oli vinkannut hänelle Ronja Salmea ennen Demin silloinen tekijä Ida Valpas, ja hän viittasi Markkinointi & Mainonnan haastattelussa tähän.



1 2021
Arkisto

Journalismin seuraavat sata vuotta

Journalistiliitto täyttää maaliskuussa 100 vuotta. Vuosisadan aikana on tapahtunut paljon: olemme saaneet esimerkiksi radion, television, internetin ja sosiaalisen median, mutta myös journalismin ansaintamallien kriisin. On aika kuvitella, miltä tulevat vuosikymmenet voisivat näyttää. Journalisti pyysi ennusteita kymmeneltä ajattelijalta.

Mitä puoluetta politiikantoimittajat ryöpyttävät eniten? Miten he suhtautuvat eri pääministereihin? Entä työmarkkinajärjestöihin?

Journalisti analysoi kuuden tunnetun politiikan toimittajan kolumnit, näkökulma-artikkelit ja muut mielipiteelliset tekstit.

Tähtäät isona kansanedustajaksi, Hanne Aho

Sata vuotta täyttävän Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho haluaa tulla tasapainoiseksi ihmiseksi ja haaveilee tes-neuvotteluiden aikana paluusta Suomen Kuvalehden graafikoksi.

Toimittajat, persuuntuneita vai vihervasemmistoa?

”Suomessa perussuomalaisten pelikirjasta tuttu ikävän journalismin esittäminen puoluepolitiikkana vaikuttaa hiljalleen saavan suosiota useamman poliittisen liikkeen piirissä”, kirjoittaa Janne Zareff.

Toimittajan tasapuolisuus ei auta, jos luottamus on menetetty

Yksikään ihminen ei tee työtään arvotyhjiössä. Onneksi juuri kukaan journalisti ei kuvittele olevansa täydellisen objektiivinen yli-ihminen, johon arvot tai elämäntilanne eivät vaikuta, kirjoittaa Maria Pettersson.

Lisää aikaa eropakettia harkitsevalle

”Ensimmäiset päivät irtisanomisen jälkeen voivat mennä täysin sumussa. Pitäisi pystyä soittamaan monta puhelua, kysyä oikeita kysymyksiä, omaksua vastauksia ja tehdä niiden perusteella päätös, jonka vaikutukset tulevaisuuteen ovat joka tapauksessa epävarmoja”, kirjoittaa Journalistiliiton juristi Sanna Nikula.

Korona sävytti median vuotta 2020

Korona muutti työtavat ja kiihdytti media-alan murrosta ja Yhdysvalloissa käytiin vaalit. Tapahtuiko media-alalla muutakin? Kokosimme yhteen vuoden 2020 keskeiset journalismiuutiset.

Päivi Lehtomurto vaihtoi nuorten median työterveysaiheisiin

Päivi Lehtomurto aloitti joulukuussa Työterveyslaitoksella mediaviestinnän erityisasiantuntijana. Sitä ennen hän työskenteli kymmenen vuotta Demissä.

Etusivu uusiksi

Kun Susanna Luikku sai Suomen olympiajoukkueen tiedottajalta viestin, ja sitten tuli kiire.

Journalistiliiton uuden ilmeen suunnitteli Tuija Tarkiainen ja uuden logon piirsi Camilla Pentti. ”Perinteinen leijona haluttiin säilyttää, mutta uusi leijona on modernimpi ja vähemmän kulmikas”, Tarkiainen kertoo.

Journalistiliitto saa uuden ilmeen

Tunnusvärit ja -fontit vaihtuvat, viestintämateriaalit muuttuvat ja logo päivitetään.

Ole korrekti, älä hyperkorrekti

”Tietoisuus siitä, että puhuttu ja kirjoitettu kieli eroavat toisistaan, voi johtaa ylenpalttiseen virallisuuden tai esimerkiksi kansainvälisyyden tavoitteluun”, kirjoittaa Ville Eloranta.

De nya journalisterna är influencers

Högermedierna satsar mindre på att producera den bästa journalistiken och mer på att främst bekräfta det tittarna redan tror, skriver Jeanette Öhman.

Sanomalehtimiehen näytenumero huhtikuussa 1924.

Lehti harrastuksen avuksi

Suomen Sanomalehtimiesten Liitto tarvitsi oman lehden, koska sisäinen tiedotus hoitui ”helpoimmin painokoneen kautta”.

Avarakatseinen humanisti

Toimittaja Jussi Kentala 24. 7. 1946 Veteli – 23. 11. 2020 Kauhava

Taitava taittaja - käytännössä ja teoriassa

Ulkoasupäällikkö Hannu Pulkkinen 8.11.1951 Pyhäjärvi – 6.12.2020 Helsinki 

Henkilökuvauksen lordi ja velho 

Valokuvaaja Kari Kaipainen 28. 9. 1952 Mikkeli – 2. 11. 2020 Espoo

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta