Ronja Salmen (oik.), Veera Ojolan ja Salmen yrityksen Ryövärin toteuttama WhatsApp-draama oli menestys, mutta sopimusta toisesta tuotantokaudesta ei A-lehtien kanssa syntynyt. Uusi yhteistyökumppani on Tammi, joka julkaisee Veera Ojolan kirjoittaman, videomuotoisen Pientä säätöä -romaanin syksyllä.

Ronja Salmen yritys toteutti menestyneen Instagram-sarjan, mutta kunnian keräsi Demin toimitus

JOURNALISTI
6.6.2019

Nina Erho, teksti
Heli Saarela, kuva

Ronja Salmen yritys Ryöväri toteutti syksyllä 2017 A-lehdille WhatsApp-viesteihin perustuvan draamasarjan, Suomessa ensimmäisen lajiaan. Pientä säätöä -niminen sarja julkaistiin Instagramissa alkuvuodesta 2018 Demin brändin alla. Salmea tai Ryöväriä ei tekijätiedoissa mainittu.

Tammikuussa 2018 A-lehdet julkaisi sarjasta tiedotteen. Vaikka sarjan käsikirjoittivat Salmi ja Veera Ojola, tiedotteessa väitettiin käsikirjoittajaksi myös Demin toimitusta. Vaikka formaattia ehdotti Demin päätoimittajalle Anni Lintulalle Salmi, Lintula kertoi Markkinointi&Mainonnassa idean WhatsApp-draaman kokeilusta kehittyneen, kun Demin tekijätiimi seurasi amerikkalaisia chatfictioneita.

Salmen mukaan A-lehteläiset kertoivat sarjasta myös ammatillisissa tilaisuuksissa ja ilmoitusmyynnissään ikään kuin siihen liittyvä osaaminen olisi tullut talon sisältä.

Sarja keräsi vaikeasti tavoitettavassa nuorten naisten kohderyhmässä satoja tuhansia näyttökertoja. Se on myös palkittu mainos- ja media-alan kisoissa, viimeksi aikakauslehtien Editgaalassa huhtikuussa. Sarjaan liitetty mainonta menestyi kansainvälisessä Native Advertising Awardsissa.

Salmi kertoo joutuneensa pyytämään A-lehtiä kreditoimaan sarjan tekijät digitaalisen markkinoinnin tapahtumassa Ping Festivalissa ja Editkilpailussa, ensin mainitussa turhaan.

”Jos gloria sarjasta on mennyt A-lehdille ja Demille, kuinka paljon menetettyjä asiakkaita se tarkoittaa meille, tekijöille? Henkilökohtaisesti tunteisiin menee se, että meille kävi näin nimenomaan Demissä, jonka tehtävä on voimauttaa nuoria mimmejä”, Salmi, 26, sanoo.

 

Anni Lintula muistaa Ronja Salmen huomauttaneen tekijöiden kreditoinnista, kun Pientä säätöä oli palkintoehdokkaana Ping Festivalissa, mutta sanoo yhtiön ottaneen sen jälkeen opikseen. Lintula vetää nykyisin A-lehdissä Z Lab -nimistä liiketoimintaa, joka keskittyy nuorten kohderyhmään asiantuntemukseen.

Lintulan mukaan Pienen säädön julkaisutavasta Demin kanavissa sovittiin Ryövärin kanssa. Formaatti oli uusi, eikä kreditointiin ollut vakiintuneita käytäntöjä, kuten lehti- tai nettijutuissa.

Toisaalta Lintula pitää sarjan tekemistä samantyyppisenä kuin juttuprosessia freelancerin kanssa, jossa ”yhdessä sparraillaan, editoidaan ja mietitään, mikä on brändin mukaista”. Hänestä ”yhdessä tekeminen” varmisti sarjan sopimisen Demin tyyliin, vaikka ryöväriläiset olivat ”vahvasti ideaa ja henkilöhahmoja luomassa ja käsikirjoittamassa”.

Lintulan mukaan chatfiction-formaatista oli vinkannut hänelle Salmea ennen Demin silloinen tekijä Ida Valpas, ja hän viittasi Markkinointi & Mainonnan haastattelussa tähän.

Tapa, jolla sarjaa on eri yhteyksissä esitelty, on Lintulan mukaan valikoitu tilaisuuden luonteen mukaan.

”Mutta missään nimessä tarkoituksena ei ole ollut jättää kertomatta, kuka sarjan tekijä tai käsikirjoittaja on. Päinvastoin olemme halunneet antaa tekijöille krediittejä, kuten myös mainostajalle, joka oli sarjassa mukana.”

Osallistuiko Demin toimitus sarjan käsikirjoittamiseen?

”On vaikea sanoa, mikä on yhdessä käsikirjoittamista. Se oli vahvasti Ryövärin käsikirjoittama sarja, jota konseptoitiin ja työstettiin yhdessä, koska brändin pitää olla vahvasti mukana.”

 

Tekijänoikeuslain mukaan tekijällä on oikeus tulla mainituksi teosta käytettäessä siten kuin hyvä tapa vaatii. Vaikka vakiintunutta tapaa ei olisi esimerkiksi uudentyyppisille mediatuotteille olemassa, tekijä on turvallista mainita, koska päinvastaistakaan tapaa ei ole, sanoo Journalistiliiton lakimies Sanna Nikula.

Myös teoksen kappaleen toimittaminen esimerkiksi kilpailuun on sen käyttöä, jolloin tekijöiden nimet pitää mainita. Sen sijaan tekijöiden mainitsemiseen teoksesta julkisesti puhuttaessa tekijänoikeuslaki ei ota kantaa.

Vaikka Pientä säätöä oli menestys, toista tuotantokautta ei tehty. Salmen mukaan hän ei halunnut myydä A-lehdille sarjan kaikkia oikeuksia tarjotuilla ehdoilla.

Salmi halusi uuteen sopimukseen ehdon, jonka mukaan sarjan tekijät on kreditoitava ammatillisissa yhteyksissä, ja aikoo huolehtia siitä, että ehto täyttyy hänen tulevissa sopimuksissaan.

Anni Lintula ei kommentoi sopimusneuvottelujen yksityiskohtia mutta sanoo, että jatkossa uudentyyppisissä hankkeissa kannattanee sopia asioista vähän turhankin tarkkaan.

Sanna Nikula sanoo, että vaikka tekijä myisi teoksensa kattavat tekijänoikeudet, ne eivät välttämättä estä häntä luomasta uutta samantapaista teosta.

”Silti sopimusten tekemisessä kannattaa olla tarkka. Ostaja voi yrittää tulkita vaikeasti ymmärrettävää sopimusehtoa itselleen mahdollisimman edullisella tavalla.”
 

Muokkaus: Juttuun on lisätty 14.6.2019 klo 20.00 Anni Lintulan kommentti, että chatfiction-formaatista oli vinkannut hänelle Ronja Salmea ennen Demin silloinen tekijä Ida Valpas, ja hän viittasi Markkinointi & Mainonnan haastattelussa tähän.



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta