Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

JOURNALISTI
6.6.2019

Hannu Hallamaa

hannu.hallamaa@journalistiliitto.fi

Kirjoittaja on Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies.

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

Sähköpostiini kilahti viesti freelancerilta. Asiakas oli ehdottamassa laskun maksuajan huomattavaa pidentämistä. Uusi maksuaika olisi 45 päivää, perusteluna yrityksen taloushallinnon toiminnan muutos. Jäsen kysyi, että eikös tässä nyt löytyisi avuksi joku laki. Vastasin, että periaatteessa kyllä, käytännössä ei. Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti.

 

Media-alalla maksuajat ovat perinteisesti olleet lyhyitä. Tyypillinen maksuehto freesopimuksissa on 14 päivää. Jos maksuajasta ei ole erikseen sovittu, lasku täytyy alan kauppatapasopimuksen mukaan maksaa niin ikään 14 päivässä.

Yle käyttää 14 päivän maksuajan lisäksi 21 päivän maksuaikaa, mutta tätä pidemmät maksuajat ovat alalla harvinaisia.

Media-alan ulkopuolelta tulevien asiakkaiden kohdalla freelancerin on sen sijaan syytä olla tarkkana. Suomen Yrittäjien syksyllä 2018 julkaiseman Yrittäjägallupin mukaan etenkin pienyrittäjille tarjotaan herkästi yli 30 päivän maksuaikoja. Ongelma on suurin alle kymmenen henkilön mikroyrityksissä, joissa rahojaan joutui odottamaan yli kuukauden jopa 45 prosenttia yrityksistä. 31 prosentille mikroyrityksistä on aiheutunut taloudellista haittaa pitkistä maksuajoista.

 

Maksuaikoja pidentävät erityisesti suuret yritykset, joilla on huomattava neuvotteluvoima verrattuna yksinyrittäjiin ja mikroyrityksiin. Alihankkijoiden maksuaikoja venyttämällä yritykset vapauttavat rahaa muihin tarkoituksiin. Jos kassassa on kehnosti rahaa, yritykset mielellään venyttävät maksuaikoja, jotta välttyvät maksamasta laskuja kalliilla lainarahalla.

On helppo sanoa, että maksuajan pidentämisestä voi kieltäytyä. Käytännössä iso asiakas kuitenkin usein sanelee yhteistyön ehdot. Isolle yritykselle kyse on kassavirran optimoinnista, freelancerille maksuajan pidentäminen kahdesta viikosta kuukauteen voi merkitä suuria taloudellisia ongelmia.

Yhteistyökumppanin käyttämistä pankkina esiintyy myös huomattavasti ikävämmällä tavalla. Siinä missä isot yritykset voivat pakottaa yhteistyökumppaninsa hyväksymään ylipitkän maksuajan laskuille, media-alallakin toimii yrityksiä, jotka kylmän viileästi maksavat laskunsa myöhässä tai jopa jättävät vähemmän tärkeät laskut maksamatta. Yrityksen talouden pudotessa pakkasen puolelle freelancereille maksaminen ei valitettavasti ole yritystoiminnan jatkumisen kannalta ykkösprioriteetti.

 

Mikä sitten avuksi? Maksuaikoja rikkovien asiakkaiden kanssa kannattaa olla tiukkana: maksun myöhästymisestä kannattaa lähettää heti huomautus, ja jos maksua ei kahden huomautuksen jälkeen kuulu, liiton juristi eli allekirjoittanut ottaa asian hoidettavakseen jäsenpalveluna eli ilmaiseksi. Aidosti kuralla olevalta asiakkaalta rahoja ei kenties saa perittyä koskaan, mutta aivan hiljattain sain ulosottoviranomaisilta tilityksen maksusta, jonka perinnän olin aloittanut jo kesällä 2017.

Ylipitkien maksuaikojen suhteen tilanne on ongelmallisempi. Suomen Yrittäjät on esittänyt, että maksuaikalakiin pitäisi tehdä muutos, jolla yli 30 päivän maksuajan käyttäminen vaatisi aina sopimuksen luonteesta johtuvan perustelun. Ajatus ei ole huono.



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta