Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

JOURNALISTI
6.6.2019

Heikki Kuutti, teksti

Kirjoittaja on Jyväskylän yliopiston tutkimuskoordinaattori.

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

”Kaupunginjohtaja Jaakko Loven on saanut lahjussyytteen”. Tuttu Jyväskylän luottamushenkilö vinkkasi skuupista joskus 1980-luvun loppupuolella.

Asiasta tiedettiin se, että Keski-Suomen keskussairaalan sädehoitoyksikköön tulevan lineaarikiihdyttimen hankinnasta oli käynnistetty rikostutkinta. Kaupunginjohtaja oli johtanut puhetta sairaanhoitopiirin liittohallituksessa.

Puheluuni vastannut syyttäjä oli vaitonainen. Kommenttia ei herunut syytteen nostamisesta tai edes siitä, ”mitä mieltä hän olisi jutusta, jossa kertoisin kaupunginjohtajan saamasta syytteestä”. Syyttäjä ei avautunut, vaikka pyysin vain hänen mielipidettään asiassa.

Päätin toimia kaupunginjohtajan kanssa vähemmän avoimesti. Aloitin keskustelun kysymällä ”mitä mieltä olet tästä sairaalatutkintaan liittyvästä syytteestäsi?” Hiljaisuus kesti kymmenen pitkää sekuntia. Sitten Loven myönsi olevansa asiasta järkyttynyt, kiisti kaikki syyttäjän ”ihmeväitteet” ja kertoi laativansa niihin selvitystä. ”Kaikki viranhoito halutaan näköjään estää, kohta kukaan ei voi tehdä yhtään mitään”, hän kuvaili tilannettaan.

Keskustelun lopulla kiitin Lovenia yhteistyöstä tilanteen selventämisessä ja jutun tiedoista. Hänenkin vaikeneminensa olisi estänyt tai ainakin myöhentänyt asian kertomisen. ”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa, jos olisin hölmöyksissäni yrittänyt sitä sinne tarjota.

Kaupunginjohtajan roolista ei tapauksen myöhemmässä oikeuskäsittelyssä löytynyt raskauttavaa näyttöä.



3 2021
Arkisto

Vaalikoneet vaikuttavat äänestyspäätöksiin. Millaista valtaa käyttävät koneiden tekijät?

Vaalikone ei ole lelu, vaan journalistinen tuote. Esimerkiksi Ylen vaalikoneen takana on kymmeniä tekijöitä, kymmeniä sivuja väitteitä ja yli puolen vuoden työ. Miten vaalikone rakennetaan reilusti? Miten siitä pitäisi kertoa käyttäjille?

Journalistiliitto on aina vaatinut mahdottomia

Loma, viisipäiväinen työviikko tai työehtosopimukset tuntuivat mahdottomilta ajatuksilta ennen kuin riittävä määrä ihmisiä alkoi vaatia niitä. ”Ei riitä, että jäämme vain puolustamaan saavutettuja etuja”, kirjoittaa Maria Pettersson.

Ilahduit, kun viisi alaistasi lähti kilpailevaan lehteen, Arno Ahosniemi

Kauppalehden vastaava päätoimittaja esittää olevansa ikäistään vanhempi mies, joka odottaa turhaan työtarjousta Etelärannasta.

Koskelan surman uutisoinnissa jäi kertomatta, kuka leikkasi lapsilta

”Helsingistä piirtyy uutisten kautta omituinen kuva kaupunkina, jossa jokin mystinen luonnonvoima kasvattaa luokkakokoja ja näkymätön käsi silppuaa erityisopetuksen kelvottomaan kuntoon”, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Historian ensimmäinen toimittajien työehtosopimus on ­allekirjoitettu! Edessä työnantajan Åke Heiniö ja Arvi V. Mäkinen sekä työntekijöitä edustanut Jyrki Juuti, takana Pauli Strandén ja Esko Muinonen vuonna 1967. Kuva: Uuskuva. SJL. KA.

Satavuotias Journalistiliitto aloitti pienenä herrakerhona ja kasvoi vahvaksi ammattiliitoksi

Journalistiliitto on taistellut journalistien oikeuksien ja paremman journalismin puolesta jo vuosisadan - työnantajan ja itse tsaarin vastustuksesta huolimatta.

Konflikten tar kontextens plats

”Nyhetsmedier kan inte bortförklara sitt ansvar för förvirringen genom att peka finger mot myndigheter och politiker”, skriver Dan Lolax.

Auttaisiko työvälinepooli, jos etätyö jää pysyväksi?

Ergonomisen työskentelyn järjestäminen ei ole yksin työntekijän vastuulla – ei työpaikalla eikä kotona työskennellessä, kirjoittaa Journalistiliiton juristi Tuomas Aalto.

Virus muuntuu, mutta sitä ei muunneta

”Joskus kieleen vakiintuu yhdyssanoja, jotka tarkoittavat keskenään samaa, vaikka niiden osat ovat eri järjestyksessä ja toinen on muutenkin saattanut vaikuttaa toista epäloogisemmalta”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Pikkukengillä potku omaan takapuoleen

Kiitos siististä sisätyöstä, ajatteli Heikki Kuutti hyisenä pakkaspäivänä. Sitten uutispäällikkö sai juttuidean.

Journalistien työttömyyskassa Finka sulautuu osaksi uutta jättikassaa

Uudesta kassasta tulee Suomen kolmanneksi suurin työttömyyskassa. Kolmen kassan yhdistyminen tuo liitolle säästöjä ja lisää kassan yhteiskunnallista vaikutusvaltaa.

Näin tekijänoikeusrahat kiertävät

Tekijänoikeusjärjestö Kopioston kautta kulkee vuosittain noin 50 miljoonaa euroa, jotka se jakaa eteenpäin tekijänoikeuksien haltijoille.

Nitrodiskotaiteilija on poissa

Taittaja-graafikko Hannu Marttinen 12. 9. 1945 Helsinki – 10. 2. 2021 Hämeenlinna

Pienestä naisesta jäi iso jälki

Toimittaja Leena Seretin 11. 11. 1959 Kemi – 28. 1. 2021 Sipoo

Päätoimittaja puolusti koskiluontoa ja periaatteitaan

Päätoimittaja Seppo Vento 13. 6. 1930 Vesanto – 9. 2. 2021 Joensuu

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta