Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

JOURNALISTI
6.6.2019

Maria Pettersson

Twitter: mariapetterss0n

maria.pettersson@journalistiliitto.fi

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Kaupallisesta mediasta on kymmenen vuoden aikana kadonnut useampi kuin joka neljäs työpaikka. Ei tarvitse olla päättelyn suurmestari käsittääkseen, mitä se tarkoittaa journalismin kannalta. Kun väkeä on neljännes vähemmän, juttujen penkomiseen ja laatimiseen, editointiin ja tarkistamiseen jää vähemmän aikaa. Asioita jää huomaamatta, valtaa vahtimatta. Toimittajien väheneminen ei ole ainoastaan ikävä juttu toimittajille, se on myös vakava ongelma demokratialle. Tässä suhteessa media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista.

 

Muissa Pohjoismaissa median erityisasema ymmärretään paremmin. Suomen mediatuet ovat niistä kaukana jäljessä. Muualla arvonlisävero on matalampi ja tuet suuremmat – Suomi on samassa sarjassa Bulgarian, ei Pohjoismaiden kanssa.

Uusi hallitus tietää ja ymmärtää asian paremmin kuin moni edeltäjänsä. Hallitusohjelmassa on toivoa herättäviä kohtia: Hallitus tukee sananvapautta ja demokratian toimivuutta vahvistamalla vastuullisen median toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä. Yleisradion riippumattomuus turvataan ja sen roolia vahvistetaan. Valeuutisia vastaan taistellaan edistämällä medialukutaitoa.

 

Mitä median toimintaedellytysten vahvistaminen tarkoittaa? Pahimmillaan sitä, että mitään konkreettista ei tapahdu. Tehdään selvityksiä ja harmitellaan. Parhaimmillaan se tarkoittaa pysyväksi laadittavaa mediatukijärjestelmää, joka nostaa median toimintaedellytykset pohjoismaiselle tasolle – toisin sanoen rahaa. Halpaa tai helppoa Suomen nostaminen pohjoismaiseen sarjaan ei ole. 60 miljoonalla päästäisiin alkuun, sadalla lähelle muiden maiden tasoa.

Median toimintaedellytysten tukeminen on hallitusohjelmassa kirjattu Turvallinen oikeusvaltio Suomi -otsikon alle. Kohdassa Yhteenveto päätösperäisistä pysyvistä menomuutoksista – mitä ikinä se tarkoittaakaan – koko oikeusvaltion vahvistamiseen luvataan lisää 40 miljoonaa. Siihen sisältyvät median lisäksi esimerkiksi tasa-arvon, poliisin ja kansalaisyhteiskunnan lisärahat. Jos se jäisi ainoaksi panokseksi, media saisi vain murusia. Toisaalta esimerkiksi yritystukia voidaan järjestellä uudelleen, mistä voisi lohjeta medialle kohtuullinen lisäraha.

 

Hallitusohjelmassa on muitakin lupaavia kohtia. Postia ja sanomalehtijakelua tuetaan – tämä tarkoittaa helpotuksia aikakauslehdille, joiden jakelu maksaa enemmän kuin tekeminen, ja sanomalehdille, jotka menettävät tilaajia, koska lehti ei saavu ajoissa.

Myös julkisuuslaista on hyviä uutisia. Journalistit ovat jo pitkään vaatineet, että lain pitäisi koskea viranomaisten lisäksi myös julkisen sektorin yrityksiä. Nyt asiaa selvitetään. Samoin hallitusohjelmassa korostetaan, että viranomaisten on kerta kaikkiaan alettava noudattaa julkisuuslakia. Tähän asti viranomaiselle on koitunut vakavia seurauksia, jos tietoa on annettu enemmän kuin pitäisi. Nyt täytyy varmistaa, että juuri tiedon panttaamisesta tulee tupenrapinat.

 

Hallitusohjelma lupailee hyvää, mutta konkretia puuttuu. Se ei ole hallitusohjelmille epätavallista eikä merkki siitä, että toivo kannattaisi heittää. Sen sijaan on toivottava entistä lujemmin, että ohjelman tarkentuessa ja rahaa jaettaessa voittajia ovat vapaa tiedonvälitys, laadukas media ja toimiva demokratia.



2 2020
Arkisto

Lakkoilisitko freelancerin oikeuksien puolesta?

”Jos lakkoon päädyttäisiin, työsuhteiset pyytäisivät freelancereilta solidaarisuutta. Freet eivät hyötyisi lakosta suoraan, mutta auttaisivat työsuhteisia kollegoja. Työsuhteinen – lakkoilisitko sinä freelancereiden oikeuksien puolesta”, kysyy Maria Pettersson pääkirjoituksessaan.

Kotimaisella mediakentällä käy kauppa

Mediayhtiöt ovat käyneet 2010-luvulla ahkerasti kauppaa. Helmikuussa Sanoma ilmoitti ostavansa Alman jäljellä olevat maakunta- ja paikallislehdet.

Olet vähän eettisempi kuin muut keskimäärin, Eero Hyvönen

Julkisen sanan neuvoston uusi puheenjohtaja on kannustava esimies, jolla oli ennen paljon mielipiteitä. Nyt hänellä on vain faktoja.

Markkinatalous tai solidaarisuus eivät ole luonnonlakeja, vaan valintoja

”Kaikkein ideologisin on aina väite, että kyse on faktoista eikä ideologiasta. Ihmisyhteisöjen tavat eivät ole mitään luonnonlakeja”, kirjoittaa Jussi Ahlroth

Finlandssvensk buskvegetation

Mediehusen i Svenskfinland har två alternativ, skiver Dan Lolax – vara relevanta eller tyna bort.

Ennemmin lähden lenkille kuin sahaan omaa jalkaani poikki

Lauri Rotkon saama työtarjous kertoo ajasta, jossa yhä useampi varsinkin lehdistölle työskentelevä free juoksee itseään hengiltä. ”Kurjistuminen on edennyt asteittain viimeiset viisitoista vuotta”, Rotko kirjoittaa kolumnissaan.

Medlemmarnas klara budskap avgörande i förhandlingarna

Finlands Journalistförbund stod på sig i sina krav om att semestrarna ska bibehållas och konkurrenskraftstimmarna (kiky-timmarna) ska slopas.

Toimittaja ei aina ole taivutuksen airut

Suosituksista tulee helposti museotavaraa, jos ne eivät lainkaan mukaudu kielenkäyttäjien todellisuuteen.

Mutta katsopas tuota hauvaa

Ensimmäisenä Pekka Virolaisen mieleen tullut small talk -lause ei välttämättä ollut paras.

Kiitos tuli, rahaa ei – sitten juristi puuttui peliin

”Journalistiliiton freelancereista vastaavan juristin toimenkuvaan kuuluu monenlaisiin kysymyksiin vastaaminen. Suurin osa niistä liittyy kuitenkin rahaan”, kirjoittaa Hannu Hallamaa.

Tv-kerronnan kehittäminen oli uran punainen lanka

Kuolleita: Toimittaja-ohjaaja Riika Nikkarinen 17. 11. 1969 Hyvinkää – 25. 1. 2020 Helsinki

Visade vägen till Pressklubben

Döda: Journalist Sture Magnus Gadd 04. 08. 1945 Helsingfors – 30. 01. 2020 Helsingfors

Yksi jakelukerta päivässä kelpaisi monelle

Mediataloja närästävät Postin jatkuvat hinnankorotukset.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta