Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

JOURNALISTI
6.6.2019

Maria Pettersson

Twitter: mariapetterss0n

maria.pettersson@journalistiliitto.fi

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Kaupallisesta mediasta on kymmenen vuoden aikana kadonnut useampi kuin joka neljäs työpaikka. Ei tarvitse olla päättelyn suurmestari käsittääkseen, mitä se tarkoittaa journalismin kannalta. Kun väkeä on neljännes vähemmän, juttujen penkomiseen ja laatimiseen, editointiin ja tarkistamiseen jää vähemmän aikaa. Asioita jää huomaamatta, valtaa vahtimatta. Toimittajien väheneminen ei ole ainoastaan ikävä juttu toimittajille, se on myös vakava ongelma demokratialle. Tässä suhteessa media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista.

 

Muissa Pohjoismaissa median erityisasema ymmärretään paremmin. Suomen mediatuet ovat niistä kaukana jäljessä. Muualla arvonlisävero on matalampi ja tuet suuremmat – Suomi on samassa sarjassa Bulgarian, ei Pohjoismaiden kanssa.

Uusi hallitus tietää ja ymmärtää asian paremmin kuin moni edeltäjänsä. Hallitusohjelmassa on toivoa herättäviä kohtia: Hallitus tukee sananvapautta ja demokratian toimivuutta vahvistamalla vastuullisen median toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä. Yleisradion riippumattomuus turvataan ja sen roolia vahvistetaan. Valeuutisia vastaan taistellaan edistämällä medialukutaitoa.

 

Mitä median toimintaedellytysten vahvistaminen tarkoittaa? Pahimmillaan sitä, että mitään konkreettista ei tapahdu. Tehdään selvityksiä ja harmitellaan. Parhaimmillaan se tarkoittaa pysyväksi laadittavaa mediatukijärjestelmää, joka nostaa median toimintaedellytykset pohjoismaiselle tasolle – toisin sanoen rahaa. Halpaa tai helppoa Suomen nostaminen pohjoismaiseen sarjaan ei ole. 60 miljoonalla päästäisiin alkuun, sadalla lähelle muiden maiden tasoa.

Median toimintaedellytysten tukeminen on hallitusohjelmassa kirjattu Turvallinen oikeusvaltio Suomi -otsikon alle. Kohdassa Yhteenveto päätösperäisistä pysyvistä menomuutoksista – mitä ikinä se tarkoittaakaan – koko oikeusvaltion vahvistamiseen luvataan lisää 40 miljoonaa. Siihen sisältyvät median lisäksi esimerkiksi tasa-arvon, poliisin ja kansalaisyhteiskunnan lisärahat. Jos se jäisi ainoaksi panokseksi, media saisi vain murusia. Toisaalta esimerkiksi yritystukia voidaan järjestellä uudelleen, mistä voisi lohjeta medialle kohtuullinen lisäraha.

 

Hallitusohjelmassa on muitakin lupaavia kohtia. Postia ja sanomalehtijakelua tuetaan – tämä tarkoittaa helpotuksia aikakauslehdille, joiden jakelu maksaa enemmän kuin tekeminen, ja sanomalehdille, jotka menettävät tilaajia, koska lehti ei saavu ajoissa.

Myös julkisuuslaista on hyviä uutisia. Journalistit ovat jo pitkään vaatineet, että lain pitäisi koskea viranomaisten lisäksi myös julkisen sektorin yrityksiä. Nyt asiaa selvitetään. Samoin hallitusohjelmassa korostetaan, että viranomaisten on kerta kaikkiaan alettava noudattaa julkisuuslakia. Tähän asti viranomaiselle on koitunut vakavia seurauksia, jos tietoa on annettu enemmän kuin pitäisi. Nyt täytyy varmistaa, että juuri tiedon panttaamisesta tulee tupenrapinat.

 

Hallitusohjelma lupailee hyvää, mutta konkretia puuttuu. Se ei ole hallitusohjelmille epätavallista eikä merkki siitä, että toivo kannattaisi heittää. Sen sijaan on toivottava entistä lujemmin, että ohjelman tarkentuessa ja rahaa jaettaessa voittajia ovat vapaa tiedonvälitys, laadukas media ja toimiva demokratia.



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta