Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Ulla Donner, 30

Kuvittaja, sarjakuvatekijä ja graafikko.

Opiskellut taiteen kandidaatiksi Aalto-yliopiston visuaalisen viestinnän muotoilun koulutusohjelmassa.

Työskentelee freelancerina, tekee lähinnä lehtikuvituksia ja kirjasuunnittelua.

Spleenish-sarjakuvakirja oli Sarjakuva-Finlandia -ehdokas vuonna 2018. Donnerilla on tekeillä uusi sarjakuvakirja.

JOURNALISTI
6.6.2019

Nina Erho, teksti
Emilia Kangasluoma, kuva

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

”Olin ajatellut, että sarjakuva on ’akuankkaa’. Kun kävin siitä kursseja opiskelijavaihdossa Pariisissa, tajusin, että sillä voikin kertoa melkein mitä vaan, että kuvaa ja tekstiä voi yhdistää niin kuin parhaaksi näkee. Se tuntui vapauttavalta vastakohdalta graafiselle suunnittelulle, jonka koin olevan täynnä sääntöjä siitä, mikä on hyvää ja mikä huonoa makua, mikä coolia ja mikä liian nättiä”, sanoo kuvittaja ja graafikko Ulla Donner.

Vaihdosta palattuaan Donner työsti oivalluksiaan kandidaatintyössään Aalto-yliopiston graafisen suunnittelun koulutusohjelmaan. Osana työtä syntyi sarjakuva Spleenish, jonka hän myöhemmin laajensi sarjakuvaromaaniksi. Se ilmestyi S&S:lta ensin ruotsiksi ja sitten suomeksi vuonna 2017.

”Ehkä sarjakuva tuntui vapauttavalta myös siksi, että en tiennyt siitä paljonkaan. Spleenish syntyi kokeilunhalusta, innosta ja improvisoiden, välillä teksti, välillä kuva edellä. Koska yhtenäistä käsikirjoitusta ei ollut, yhdistin kuvat punaisella värillä. Mustaa en halunnut, koska se on niin synkkä. Vaikka kirja käsittelee kriisiä, ahdistusta ja masennusta, halusin, että se on hauska, ilman raskauden ja itsesäälin tuntua.

Spleenish käsittelee kokemiani tunteita, mutta mikään sen anekdooteista ei ole tapahtunut sellaisenaan. Ahdistus on usein tuottamatonta, mutta sarjakuvasta löysin tavan luoda siitä jotain. Aiheen julkinen käsittely ei pelottanut, koska aikamme on niin täynnä ihmisten tarinoita. Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa.

Teknisesti kirja oli työläs, ja käännökseen tekstasin ja sommittelin tekstit vielä uudestaan. Idea Spleenishin tarjoamisesta kustantamoon tuli äidiltäni. S&S tuntui luontevalta, koska olin tehnyt sinne aiemmin freelancetöitä. Vaikka tein kirjaa itsenäisesti, kustantamon kannustus oli tärkeää. Kun valitin, että kirja on liian huono, he totesivat: jatka tekemistä.

Varsinainen leipätyöni ovat lehtikuvitukset ja kirjasuunnittelu. Koska sarjakuvassa teen kuvat, tekstit ja taiton itse, itseensä on helppo väsyä. Kuvittaessani istun ikään kuin takapenkillä, ja matkaa johtaa toisen teksti, vaikka valitsenkin, mihin tartun siinä. Enenevä sarjakuvan tekeminen näkyy kuvittamisessa. Kun ennen keskityin visuaaliseen kauneuteen, nyt haluan saada kuviini myös huumoria.”

Ulla Donner, 30

Kuvittaja, sarjakuvatekijä ja graafikko.

Opiskellut taiteen kandidaatiksi Aalto-yliopiston visuaalisen viestinnän muotoilun koulutusohjelmassa.

Työskentelee freelancerina, tekee lähinnä lehtikuvituksia ja kirjasuunnittelua.

Spleenish-sarjakuvakirja oli Sarjakuva-Finlandia -ehdokas vuonna 2018. Donnerilla on tekeillä uusi sarjakuvakirja.

Liina Aalto-Setälän valinta

Valokuvaaja Liina Aalto-Setälä valitsi esiteltäväksi graafikko-kuvittaja-sarjakuvataiteilija Ulla Donnerin osittain omaelämäkerrallisen esikoisteoksen, sarjakuvaromaani Spleenishin.

”Spleenish on mieletön projekti. Se kuvaa hämmästyttävän tarkkanäköisesti nuorten aikuisten arkea, jossa tasapainotellaan keikkaduunien, mielenterveyden ja sosiaalisen elämän ylläpitämisen myllerryksessä. Ulla Donnerilla on kyky käsitellä aitoja ja painaviakin asioita fiktiivisen tarinankerronnan keinoin. Samalla hän säilyttää otteen todellisen elämän absurdista huumorista.

Spleenish on hauskaa luettavaa, mutta se nostaa käsiteltäväksi tärkeitä yhteiskunnallisia aiheita. Toisinaan samaistun siihen pelottavankin paljon.”



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta