Sijoitukset pelastivat Journalistiliiton kalliin vuoden

JOURNALISTI
2.5.2019

Janne Salomaa, teksti
Heli Saarela, grafiikka

Journalistiliiton talous on vuosi vuodelta enemmän sijoitusten varassa. SJL:n viime vuoden tulos ennen sijoitustoiminnan tuottoja oli noin 964 000 euroa alijäämäinen. Omaisuuden ennakoitua suuremmat tuotot, noin 1 237 000 euroa, saavat kuitenkin tuloksen jälleen kerran plussalle.

”Alkuvuosi meni markkinoilla hyvin, loppuvuonna sijoitusten arvo laski, mutta se ei ehtinyt vielä näkyä tuloksessa”, sanoo Journalistiliiton talous- ja hallintojohtaja Helena Visti.

Edellisvuoteen verrattuna tulos on kuitenkin heikompi. Kun vuonna 2017 liiton tulos oli noin 686 000 euroa ylijäämäinen, nyt nettotuottoa tuli noin 274 000 euroa.

Kuluja kasvattivat hävityt oikeustapaukset, Journalismin päivän järjestäminen ja pressikorttien uusiminen.

Vaikka menot olivat suuret, ne jäivät noin 100 000 euroa budjetoitua pienemmiksi.

”Joka vuosi varaudutaan sellaisiin kuluihin, jotka eivät kaikki toteudu. Viime vuonna tällainen oli esimerkiksi Saariselän lomakiinteistöjen remontti, joka siirtyi tälle vuodelle”, Visti sanoo.

Säästöä viime vuonna tuli myös työttömyyskassamaksun alentumisesta. Sen ansiosta jäsenmaksukertymä kasvoi edellisvuodesta, vaikka liiton jäsenmäärä jatkoi pienentymistä.

 

Tästä vuodesta liitto ennakoi selvästi miinusmerkkistä. Ilman omaisuuden tuottoja vuodesta on budjetoitu liki 1,2 miljoonaa euroa alijäämäinen. Kun sijoitustoiminnan tulokseksi on arvioitu 730 000 euroa, tilikauden tulos jää reilut 450 000 pakkaselle, jos budjetti toteutuu. Visti ei silti ole huolissaan.

”Varsinaisen toiminnan tappio on ylärajoilla, mutta yksittäisinä vuosina tällainen tappio kestetään. Liitossa on tietoisesti päätetty panostaa toimintaan.”

Samaa mieltä on liiton talousvaliokunnan puheenjohtaja Marko Laitala.

”Alijäämä olisi tietenkin hyvä saada pienemmäksi, mutta toisaalta on niinkin, että tietyssä määrin sijoitustoiminnan tuottoja tuleekin käyttää toimintaan ja siten jäsenten hyväksi. Pelkkä varallisuuden kasvattaminen ei ole liiton ydintehtävä”, Tekniikka&Talouden uutispäällikkönä työskentelevä Laitala sanoo.

 

Journalistiliiton toiminnan selkänojana on mittava noin 23 miljoonan euron sijoitusomaisuus, jota on kasvattanut viime vuosien hyvä pörssikehitys. Omaisuudesta 31,4 prosenttia on sijoitettu osakerahastoihin, 46 prosenttia korkorahastoihin ja 22,6 prosenttia kiinteistösijoituksiin.

Laitala uskoo, että käyttämällä varallisuutta jäsenistöä hyödyttävään toimintaan, kuten koulutukseen, jäsenmäärä saadaan nousuun ja talous kestämään paremmin myös huonoja pörssivuosia.

”Alijäämän kasvu johtuu pitkälti jäsenmäärän vähenemisestä ja sitä kautta jäsenmaksutuottojen putoamisesta.”



4 2019
Arkisto

Rahahautomo

Valokuvausjärjestö Finnfoto kylpee rahassa, jota se ei ole saanut jaettua kuvaajille.

"Politiikan toimittajat puhuvat liian vähän politiikan sisällöistä"

Vuoden journalistin Vappu Kaarenojan mielestä osa politiikan journalismista tuo mieleen urheilusivut.

Jos sössii lehdistönvapauden, voi heittää hyvästit demokratialle

Kansalaisen kannalta on yhdentekevää, lopettaako journalisti työskentelyn ennakkosensuurin vai netissä käydyn vihakampanjan seurauksena, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Maailma muuttuu vihamielisemmäksi toimittajia kohtaan

Suomi nousi tänä vuonna sananvapaustilaston kakkoseksi, mutta entistä harvemmassa massa tilanne on hyvä tai tyydyttävä. Kymmenen viime vuoden aikana työnsä vuoksi on kuollut yli 700 journalistia.

Freelanceriksi jääminen on heittäytymistä epävarmuuteen, jossa nirsous johtaa konkurssiin

Ennen halusin tehdä ensisijassa yhteiskunnallisesti merkittävää ja lukijaa koskettavaa journalismia. Sittemmin on valjennut yrittäjän arjen totuus, kirjoittaa Lauri Rotko.

Antaisit itse paremmat erätaukohaastattelut, Susanna Luikku

Avun toimittaja Susanna Luikku tähtäsi jääkiekkoilijaksi, mutta päätyi urheilutoimittajaksi. Hän suhtautuu kriittisesti otteluiden erätaukohaastatteluihin.

Haaga-Helian journalismiopiskelijat tarkistivat kansainvälisessä projektissa kuusi EU-väitettä. ”Työssä huomasi, miten paljon asiaa muutamaan lauseeseen saattaa sisältyä”, sanoo Emmi Syrjäniemi (oik.), joka oli mukana tarkistamassa Ville Niinistön (vihr.) twiittiä. Vierellä tarkistustyötä ohjannut lehtori Kaarina Järventaus.

Journalismin opiskelijat tarkistivat EU-väitteitä: enemmistö ”sinne päin”

EU-vaaleihin liittyvä projekti muistuttaa toimittajia tarkistamaan siteerausten faktat ja miettimään otsikoista syntyviä vaikutelmia.

Kom till Afrika, här finns plats!

När det gäller den finska marknaden för Afrikanyheter behöver jag sällan konkurrera med någon, skriver Journalistens nya kolumnist Liselott Lindström, Afrikastringer för Yle.

Ei mitään muttia – vai sittenkin pari?

Verbittömiä lauseita, mutta-sanalla alkavia virkkeitä, ja-sanan pois jättäviä listauksia. Kaikkia näkyy journalistisissa teksteissä jatkuvasti. Mutta saako näin tehdä, pohtii Ville Eloranta.

Pk-media, invandringskritik och andra ord

Vad finns inbyggt i begrepp som politisk korrekt (pk), islamisering, patriot eller i en valseger som liknas vid en tsunami, frågar Jeanette Björkqvist.

Hyvä juttu, ei kauppoja

Tuomo Pirttimaan juttukeikka Norjan vuonolle sujui kuin unelma, kunnes tuli aika kartoittaa aiheen virallista puolta.

Toimittaja aikoo erota päätoimittajan vaaliehdokkuuden takia

Sanomalehti Pohjalaisen päätoimittajan ehdokkuus eduskuntavaaleissa hiertää toimituksen ja johdon välejä.

Nuoret haluavat reunoilta kovettunutta juustosämpylää siinä missä muutkin

Nuorten hupenevaa kiinnostusta ammattiyhdistysliikkeeseen selitetään usein joko sen imago-ongelmalla tai nuorten ideologisilla valinnoilla. Syy on kuitenkin muualla, kirjoittaa liiton opiskelijalähettiläs Martta Kallionpää.

Tervetuloa takaisin

Journalistiliitossa kokeillaan, millaisia tuloksia eronneiden jäsenten takaisin houkutteleminen tuottaa, liiton tiedottaja Manu Haapalainen kirjoittaa.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta