Sijoitukset pelastivat Journalistiliiton kalliin vuoden

JOURNALISTI
2.5.2019

Janne Salomaa, teksti
Heli Saarela, grafiikka

Journalistiliiton talous on vuosi vuodelta enemmän sijoitusten varassa. SJL:n viime vuoden tulos ennen sijoitustoiminnan tuottoja oli noin 964 000 euroa alijäämäinen. Omaisuuden ennakoitua suuremmat tuotot, noin 1 237 000 euroa, saavat kuitenkin tuloksen jälleen kerran plussalle.

”Alkuvuosi meni markkinoilla hyvin, loppuvuonna sijoitusten arvo laski, mutta se ei ehtinyt vielä näkyä tuloksessa”, sanoo Journalistiliiton talous- ja hallintojohtaja Helena Visti.

Edellisvuoteen verrattuna tulos on kuitenkin heikompi. Kun vuonna 2017 liiton tulos oli noin 686 000 euroa ylijäämäinen, nyt nettotuottoa tuli noin 274 000 euroa.

Kuluja kasvattivat hävityt oikeustapaukset, Journalismin päivän järjestäminen ja pressikorttien uusiminen.

Vaikka menot olivat suuret, ne jäivät noin 100 000 euroa budjetoitua pienemmiksi.

”Joka vuosi varaudutaan sellaisiin kuluihin, jotka eivät kaikki toteudu. Viime vuonna tällainen oli esimerkiksi Saariselän lomakiinteistöjen remontti, joka siirtyi tälle vuodelle”, Visti sanoo.

Säästöä viime vuonna tuli myös työttömyyskassamaksun alentumisesta. Sen ansiosta jäsenmaksukertymä kasvoi edellisvuodesta, vaikka liiton jäsenmäärä jatkoi pienentymistä.

 

Tästä vuodesta liitto ennakoi selvästi miinusmerkkistä. Ilman omaisuuden tuottoja vuodesta on budjetoitu liki 1,2 miljoonaa euroa alijäämäinen. Kun sijoitustoiminnan tulokseksi on arvioitu 730 000 euroa, tilikauden tulos jää reilut 450 000 pakkaselle, jos budjetti toteutuu. Visti ei silti ole huolissaan.

”Varsinaisen toiminnan tappio on ylärajoilla, mutta yksittäisinä vuosina tällainen tappio kestetään. Liitossa on tietoisesti päätetty panostaa toimintaan.”

Samaa mieltä on liiton talousvaliokunnan puheenjohtaja Marko Laitala.

”Alijäämä olisi tietenkin hyvä saada pienemmäksi, mutta toisaalta on niinkin, että tietyssä määrin sijoitustoiminnan tuottoja tuleekin käyttää toimintaan ja siten jäsenten hyväksi. Pelkkä varallisuuden kasvattaminen ei ole liiton ydintehtävä”, Tekniikka&Talouden uutispäällikkönä työskentelevä Laitala sanoo.

 

Journalistiliiton toiminnan selkänojana on mittava noin 23 miljoonan euron sijoitusomaisuus, jota on kasvattanut viime vuosien hyvä pörssikehitys. Omaisuudesta 31,4 prosenttia on sijoitettu osakerahastoihin, 46 prosenttia korkorahastoihin ja 22,6 prosenttia kiinteistösijoituksiin.

Laitala uskoo, että käyttämällä varallisuutta jäsenistöä hyödyttävään toimintaan, kuten koulutukseen, jäsenmäärä saadaan nousuun ja talous kestämään paremmin myös huonoja pörssivuosia.

”Alijäämän kasvu johtuu pitkälti jäsenmäärän vähenemisestä ja sitä kautta jäsenmaksutuottojen putoamisesta.”



9 2019
Arkisto

Kuolema toimituksessa

Kollegan kuolema pysäyttää toimituksen ja tuo työyhteisön hoidettavaksi paljon käytännön asioita. Surun hoitamiseen ei sen sijaan ole valmista reseptiä.

Daniel Nissén, Lukas Kallenberg,  Mathilda Kull och Karolina Åsmus jobbar på Vasabladet. De unga journalisterna upplever att inhoppare och fast anställda behandlas likvärdigt. Alla är inbjudna till samma personalfester och interna fortbildningar och ingår i samma diskussionsforum. ”Man är en i gänget. Det är viktigt att man får vara med i gemenskapen för att trivas på jobbet”, säger Mathilda Kull.

Journalistförbundet ifrågasätter en praxis där många inhoppare jobbar heltid länge

Under vilka villkor jobbar inhopparna och hur mycket av jobbet görs egentligen av dem? Journalisten utredde en brokig praxis.

Naistenlehdet laajentavat naiskuvaa

”Juuri naistenlehdet ovat tehneet naisia näkyviksi ja laajentaneet naiskuvaa sekä lisänneet ylipäänsä suvaitsevaisuutta kertomalla erilaisuudesta”, kirjoittaa Iina Artima-Kyrki.

Työnantaja esittää poikkeuksellisen törkeitä muutoksia työehtosopimuksiin

Mitä tapahtuu, jos työntekijä marssii neuvottelupöytään samanlaisin esityksin kuin työnantaja? kysyy Maria Pettersson.

Politiikkaa on helpompi tehdä, kun toimittajat eivät kyttää, Veli Liikanen

Vihreät päätti lopettaa puoluelehtensä rahoittamisen toimitusta kuulematta. Puoluesihteeri Veli Liikanen ei halua avata aiheesta käymiään keskusteluja.

Moraalittomien väitteiden jyrkkä tuomitseminen ei välttämättä ole tehokasta

Jos jatkuvasti puhumme jostain radikaalina pidetystä ajatuksesta, tuolla ajatuksella on hyvät mahdollisuudet muuttua yhteiskunnan silmissä hiljalleen maltilliseksi ja mahdolliseksi, Janne Zareff pohtii kolumnissaan.

Du skall icke normalisera

Dan Lolax har svårt att acceptera tanken att det finns ämnen som journalister inte ska gå och peta i.

Työehdoista neuvotellaan salassa – miksiköhän?

Neuvottelut työn ehdoista pitävät Journalistiliiton puheenjohtajan kiireisenä. Eräs pimeä perinne mietityttää Hanne Ahoa.

Näin syntyy MTV:n meteorologin sääennuste

Forecan ja MTV:n meteorologi Miina Manninen tietää viikonlopun sään ennen kuin muu Suomi herää.

Olen Retail Manager, sanoi haastateltava

Yhä suurempi osuus yritysväestä tuntuu uskovan, että englanti parantaa menestyksen mahdollisuuksia kotimaassakin, Ville Eloranta kirjoittaa.

”Ilmastonmuutos trendaa nyt kaikkialla, ja ihan syystä. Mutta järjestöt ja brändit käyttävät ilmastoahdistusta keppihevosena omalle asialleen. Joskus on vaikea erottaa, mikä on aiheellista ja mikä ei”, Maria Veitola sanoo.

Maria Veitola kysyy tyhmiä ja se kannattaa

”Se ei aina ole helppoa, mutta usein toimittajan kannattaisi tekeytyä vähän hölmöksi. Katselijat ja kuuntelijat kiittävät, kun tulee parempi ohjelma”, toimittaja Maria Veitola sanoo.

Moni maalittamiseen soveltuva rikosnimike on asianomistajarikos. Yksittäisen virkamiehen kynnys rikosilmoituksen tekemiseen voi olla korkea. Muiden muassa poliisi, syyttäjät, tuomarit ja käräjäoikeuksien laamannit toivovat asiaan pikaista muutosta.

Maalittaminen halutaan kriminalisoida, mutta asia etenee hitaasti

Päättäjät puhuvat julkisuudessa asian kiireellisyydestä, mutta oikeusministeriössä mitään hanketta ei ole käynnissä.

Tapahtumien ”sivutuotteena” syntyy yhteisöllisyyttä

”Jo Helsingin Sanomalehtimiesyhdistyksen ja Aikakauslehdentoimittajien yhdistyksen yhdistymistä suunniteltaessa tavoitteeksi otettiin hyvät jäsentilaisuudet”, kirjoittaa toiminnanjohtaja Kaija Plit.

Tinkimätön toimittaja ja aktiivinen osallistuja

Kuolleita: Toimittaja Tuula Helariutta 24. 4. 1949 Punkalaidun – 10. 9. 2019 Huittinen

”Journalistin tehtävä on kysyä miksi”

Kuolleita: Toimittaja Martti ”Maxi” Kaukonen 15. 9. 1947 Rovaniemi – 12. 10. 2019 Kuopio

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta