Sijoitukset pelastivat Journalistiliiton kalliin vuoden

JOURNALISTI
2.5.2019

Janne Salomaa, teksti
Heli Saarela, grafiikka

Journalistiliiton talous on vuosi vuodelta enemmän sijoitusten varassa. SJL:n viime vuoden tulos ennen sijoitustoiminnan tuottoja oli noin 964 000 euroa alijäämäinen. Omaisuuden ennakoitua suuremmat tuotot, noin 1 237 000 euroa, saavat kuitenkin tuloksen jälleen kerran plussalle.

”Alkuvuosi meni markkinoilla hyvin, loppuvuonna sijoitusten arvo laski, mutta se ei ehtinyt vielä näkyä tuloksessa”, sanoo Journalistiliiton talous- ja hallintojohtaja Helena Visti.

Edellisvuoteen verrattuna tulos on kuitenkin heikompi. Kun vuonna 2017 liiton tulos oli noin 686 000 euroa ylijäämäinen, nyt nettotuottoa tuli noin 274 000 euroa.

Kuluja kasvattivat hävityt oikeustapaukset, Journalismin päivän järjestäminen ja pressikorttien uusiminen.

Vaikka menot olivat suuret, ne jäivät noin 100 000 euroa budjetoitua pienemmiksi.

”Joka vuosi varaudutaan sellaisiin kuluihin, jotka eivät kaikki toteudu. Viime vuonna tällainen oli esimerkiksi Saariselän lomakiinteistöjen remontti, joka siirtyi tälle vuodelle”, Visti sanoo.

Säästöä viime vuonna tuli myös työttömyyskassamaksun alentumisesta. Sen ansiosta jäsenmaksukertymä kasvoi edellisvuodesta, vaikka liiton jäsenmäärä jatkoi pienentymistä.

 

Tästä vuodesta liitto ennakoi selvästi miinusmerkkistä. Ilman omaisuuden tuottoja vuodesta on budjetoitu liki 1,2 miljoonaa euroa alijäämäinen. Kun sijoitustoiminnan tulokseksi on arvioitu 730 000 euroa, tilikauden tulos jää reilut 450 000 pakkaselle, jos budjetti toteutuu. Visti ei silti ole huolissaan.

”Varsinaisen toiminnan tappio on ylärajoilla, mutta yksittäisinä vuosina tällainen tappio kestetään. Liitossa on tietoisesti päätetty panostaa toimintaan.”

Samaa mieltä on liiton talousvaliokunnan puheenjohtaja Marko Laitala.

”Alijäämä olisi tietenkin hyvä saada pienemmäksi, mutta toisaalta on niinkin, että tietyssä määrin sijoitustoiminnan tuottoja tuleekin käyttää toimintaan ja siten jäsenten hyväksi. Pelkkä varallisuuden kasvattaminen ei ole liiton ydintehtävä”, Tekniikka&Talouden uutispäällikkönä työskentelevä Laitala sanoo.

 

Journalistiliiton toiminnan selkänojana on mittava noin 23 miljoonan euron sijoitusomaisuus, jota on kasvattanut viime vuosien hyvä pörssikehitys. Omaisuudesta 31,4 prosenttia on sijoitettu osakerahastoihin, 46 prosenttia korkorahastoihin ja 22,6 prosenttia kiinteistösijoituksiin.

Laitala uskoo, että käyttämällä varallisuutta jäsenistöä hyödyttävään toimintaan, kuten koulutukseen, jäsenmäärä saadaan nousuun ja talous kestämään paremmin myös huonoja pörssivuosia.

”Alijäämän kasvu johtuu pitkälti jäsenmäärän vähenemisestä ja sitä kautta jäsenmaksutuottojen putoamisesta.”



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta