Päätoimittaja Jenny Halvari haluaa paikallislehden kiinnostavan myös matkailijoita

Jenny Halvari, 35, on nimitetty Koillissanomien vastaavaksi päätoimittajaksi. Ennen nimitystä hän hoiti tehtävää vt:na vuoden alusta. Koillissanomien nykyään noin kahdentoista hengen toimituksessa vuonna 2012 aloittanut Halvari on työskennellyt lehdessä myös toimituspäällikkönä, toimitussihteerinä ja toimittajana. Toimittajana hän on työskennellyt myös Kalevassa, Kalajoki-lehdessä, Uudessa Rovaniemessä, Lapin Kansassa ja Koillis-Lapissa. Koulutukseltaan hän on medianomi (AMK).

JOURNALISTI
2.5.2019

Nina Erho, teksti

Miten päädyit Koillissanomien päätoimittajaksi?
Kun lehdelle tarvittiin vuodenvaihteessa vt. päätoimittaja, päätin tarttua tarjoukseen. Kun varsinainen paikka tuli sisäiseen hakuun, hain ja tulin valituksi. Päätoimittajana pääsen kehittämään itselleni tärkeää lehteä vielä lisää.

Miten aiot kehittää lehteä?
Kaleva Media osti Koillissanomat Joutsen Medialta viime vuonna, ja siirtyminen Kalevan teknisiin järjestelmiin jatkuu. Sisältöä kehitämme siltä pohjalta, mikä lukijoita analytiikan perusteella kiinnostaa: paikalliset uutiset, ihmisten tarinat, hauskuus ja huumori, luonto.

Miten suhde työkavereihin muuttuu pomoksi noustessa?
Toistaiseksi töissä on ollut yhtä hauskaa kuin ennen, mutta varmaan tulee tilanteita, joissa minun on katsottava asioita eri näkökulmasta. Silti olen enemmän ihmisten kuin asioiden johtaja. Juttelen muustakin kuin töistä ja kohtaan ihmiset kokonaisuuksina.

Miehesi on Koillissanomien valokuvaaja. ”Perhetyöpaikan” hyvät ja huonot puolet?
Voimme kulkea samalla kyydillä, ja järjestelyjä tehdessä molemmat tietävät tilanteen töissä ja kotona. Toisaalta kotiasiamme eivät voi kuormittaa työkavereita, eikä niitä hoideta töissä. Joskus yhteistä aikaa on vähän liikaa. Uusi huoneeni on tosin ihan eri päässä taloa kuin miehellä.

Koillissanomat on menestynyt verkkojuttujen tasa-arvomittauksissa. Miten tasa-arvotyö jatkuu?
Viime vuonna naisia oli noin 40 prosenttia. Sittemmin päivittäisissä luvuissa on ollut vahvaa naisenemmistöäkin. Siksi emme nyt erikseen painota naisten osuutta, jotta ei käy niin, että joissain aiheissa ei ole mieshaastateltavia ollenkaan.

Miten jaat toimituksen resurssit printin, verkon ja somen välillä?
Meillä on välillä ollut digitoimittaja, mutta nykyään koko toimitus tekee myös nettiä ja somea. On mahtavaa, että kaikki haluavat kokeilla, mikä verkossa vetää.

Millainen on paikallislehtien tulevaisuus?
Hyvä. Paikallisuus kiinnostaa, se näkyy somessa ja esimerkiksi Helsingin Sanomien paikallislehdeksi brändätyissä liitteissä. Toisaalta lukijamme ikääntyvät, ja ilmestymme muuttotappioalueella. On löydettävä uutta yleisöä esimerkiksi matkailijoista.

Olet kotoisin Oulusta mutta elät Kuusamossa. Miten jaat sympatiasi lännen ja idän välillä?
Juuret ovat Oulussa, mutta nykyisin sympatiani on idässä. Harmittaa esimerkiksi se, että Koillismaa ei saanut Oulun vaalipiiristä yhtään kansanedustajaa.

Mitä teet vapaa-ajalla?
Olen perheen kanssa, laskettelen ja liikun luonnossa. Kolmikuinen lapinporokoiran pentumme Ralli vie minua ulos työpäivän jälkeen.

Jenny Halvari, 35, on nimitetty Koillissanomien vastaavaksi päätoimittajaksi. Ennen nimitystä hän hoiti tehtävää vt:na vuoden alusta. Koillissanomien nykyään noin kahdentoista hengen toimituksessa vuonna 2012 aloittanut Halvari on työskennellyt lehdessä myös toimituspäällikkönä, toimitussihteerinä ja toimittajana. Toimittajana hän on työskennellyt myös Kalevassa, Kalajoki-lehdessä, Uudessa Rovaniemessä, Lapin Kansassa ja Koillis-Lapissa. Koulutukseltaan hän on medianomi (AMK).



9 2019
Arkisto

Kuolema toimituksessa

Kollegan kuolema pysäyttää toimituksen ja tuo työyhteisön hoidettavaksi paljon käytännön asioita. Surun hoitamiseen ei sen sijaan ole valmista reseptiä.

Daniel Nissén, Lukas Kallenberg,  Mathilda Kull och Karolina Åsmus jobbar på Vasabladet. De unga journalisterna upplever att inhoppare och fast anställda behandlas likvärdigt. Alla är inbjudna till samma personalfester och interna fortbildningar och ingår i samma diskussionsforum. ”Man är en i gänget. Det är viktigt att man får vara med i gemenskapen för att trivas på jobbet”, säger Mathilda Kull.

Journalistförbundet ifrågasätter en praxis där många inhoppare jobbar heltid länge

Under vilka villkor jobbar inhopparna och hur mycket av jobbet görs egentligen av dem? Journalisten utredde en brokig praxis.

Naistenlehdet laajentavat naiskuvaa

”Juuri naistenlehdet ovat tehneet naisia näkyviksi ja laajentaneet naiskuvaa sekä lisänneet ylipäänsä suvaitsevaisuutta kertomalla erilaisuudesta”, kirjoittaa Iina Artima-Kyrki.

Työnantaja esittää poikkeuksellisen törkeitä muutoksia työehtosopimuksiin

Mitä tapahtuu, jos työntekijä marssii neuvottelupöytään samanlaisin esityksin kuin työnantaja? kysyy Maria Pettersson.

Politiikkaa on helpompi tehdä, kun toimittajat eivät kyttää, Veli Liikanen

Vihreät päätti lopettaa puoluelehtensä rahoittamisen toimitusta kuulematta. Puoluesihteeri Veli Liikanen ei halua avata aiheesta käymiään keskusteluja.

Moraalittomien väitteiden jyrkkä tuomitseminen ei välttämättä ole tehokasta

Jos jatkuvasti puhumme jostain radikaalina pidetystä ajatuksesta, tuolla ajatuksella on hyvät mahdollisuudet muuttua yhteiskunnan silmissä hiljalleen maltilliseksi ja mahdolliseksi, Janne Zareff pohtii kolumnissaan.

Du skall icke normalisera

Dan Lolax har svårt att acceptera tanken att det finns ämnen som journalister inte ska gå och peta i.

Työehdoista neuvotellaan salassa – miksiköhän?

Neuvottelut työn ehdoista pitävät Journalistiliiton puheenjohtajan kiireisenä. Eräs pimeä perinne mietityttää Hanne Ahoa.

Näin syntyy MTV:n meteorologin sääennuste

Forecan ja MTV:n meteorologi Miina Manninen tietää viikonlopun sään ennen kuin muu Suomi herää.

Olen Retail Manager, sanoi haastateltava

Yhä suurempi osuus yritysväestä tuntuu uskovan, että englanti parantaa menestyksen mahdollisuuksia kotimaassakin, Ville Eloranta kirjoittaa.

”Ilmastonmuutos trendaa nyt kaikkialla, ja ihan syystä. Mutta järjestöt ja brändit käyttävät ilmastoahdistusta keppihevosena omalle asialleen. Joskus on vaikea erottaa, mikä on aiheellista ja mikä ei”, Maria Veitola sanoo.

Maria Veitola kysyy tyhmiä ja se kannattaa

”Se ei aina ole helppoa, mutta usein toimittajan kannattaisi tekeytyä vähän hölmöksi. Katselijat ja kuuntelijat kiittävät, kun tulee parempi ohjelma”, toimittaja Maria Veitola sanoo.

Moni maalittamiseen soveltuva rikosnimike on asianomistajarikos. Yksittäisen virkamiehen kynnys rikosilmoituksen tekemiseen voi olla korkea. Muiden muassa poliisi, syyttäjät, tuomarit ja käräjäoikeuksien laamannit toivovat asiaan pikaista muutosta.

Maalittaminen halutaan kriminalisoida, mutta asia etenee hitaasti

Päättäjät puhuvat julkisuudessa asian kiireellisyydestä, mutta oikeusministeriössä mitään hanketta ei ole käynnissä.

Tapahtumien ”sivutuotteena” syntyy yhteisöllisyyttä

”Jo Helsingin Sanomalehtimiesyhdistyksen ja Aikakauslehdentoimittajien yhdistyksen yhdistymistä suunniteltaessa tavoitteeksi otettiin hyvät jäsentilaisuudet”, kirjoittaa toiminnanjohtaja Kaija Plit.

Tinkimätön toimittaja ja aktiivinen osallistuja

Kuolleita: Toimittaja Tuula Helariutta 24. 4. 1949 Punkalaidun – 10. 9. 2019 Huittinen

”Journalistin tehtävä on kysyä miksi”

Kuolleita: Toimittaja Martti ”Maxi” Kaukonen 15. 9. 1947 Rovaniemi – 12. 10. 2019 Kuopio

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta