"Politiikan toimittajat puhuvat liian vähän politiikan sisällöistä"

Vappu Kaarenoja

31-vuotias helsinkiläinen Suomen Kuvalehden toimittaja.

Sai maaliskuussa Bonnierin Vuoden journalisti -palkinnon. 2017 palkittu Aikakausmedian Edit-kilpailussa vuoden aikakauslehti-toimittajana.

Valtiotieteiden maisteri Helsingin yliopistosta.

Päätoimittanut Ylioppilaslehteä ja Ainoa. Työskennellyt myös Helsingin Sanomissa, Taloussanomissa ja Iisalmen Sanomissa.

JOURNALISTI
2.5.2019

Vappu Kaarenoja, teksti
Aapo Huhta, kuva

Vuoden journalistin Vappu Kaarenojan mielestä osa politiikan journalismista tuo mieleen urheilusivut.

Me politiikan toimittajat pidämme urheiluvertauksista.

Sdp:n kuntohuippu ajoittuu liian varhain ennen vaaleja, perussuomalaiset ottavat loppukirin.

Tommi Parkkonen kirjoittaa Iltalehdessä, että sinisten puolueprojekti tökkii pahemmin kuin ex-kansanedustaja Marjo Matikaisen sukset – tadaa, pakollinen urheiluvertaus! – Oberstdorfin MM-kisoissa vuonna 1987.

Muutenkin osa politiikan journalismista tuo mieleen urheilusivut. Kerromme, kenellä on ylivoima. Raportoimme kilpailevista joukkueista, jotka hiovat taktiikoita sekoittaakseen vastustajien pelikuviot.

Tällaista politiikan prosesseihin keskittyvää uutisointia tarvitaan. Sen rinnalla pitäisi kuitenkin olla enemmän journalismia, joka keskittyy politiikan sisältöihin.

 

Mitä jäi mieleen pieleen menneestä sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksesta?

Yön pimeinä tunteina tehtiin lehmänkauppa. Kokoomus sai valinnanvapauden, keskusta maakunnat. Valinnanvapaus oli terveysfirmojen unelma, jota kokoomus lähti toteuttamaan. Maakunnat taas keskustan ikiaikainen haave, jolla puolue sementoi valtansa. Porvaripuolueet halusivat tuhota maailman parhaan terveydenhuoltojärjestelmän pörriäisten mukaan nimettyjen yritysten intressien ja vallanhimon takia.

Tällainen näkökulma sote-uudistukseen korostaa päätöksenteon prosessia ja politiikkaa pelinä.

Se on vajavainen näkökulma. Se rakentuu hokemien varaan kuin Putouksen sketsit. Lehmänkauppa, pörriäinen, kepun valta.

Lehmänkauppa on näppärän nokkava sana kolumneihin ja uutisanalyyseihin – toisin kuin kompromissi.

Kertomus pörriäisten kanssa veljeilevästä kokoomuksesta kiehtoo. Kertomatta jää, että valinnanvapaus oli alun perin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ehdotus.

Myös analyysi keskustan ”valtapoliittisesta” maakuntahankkeesta jäi usein ohueksi. Jos maakuntavaltuustot olisi perustettu, useimmista olisi tullut keskustaenemmistöisiä. Tällä hetkellä valta järjestää sosiaali- ja terveyspalvelut on kunnilla, joista enemmistö on keskustan hyppysissä.

 

Ennen vaaleja julkaistiin ainakin kaksi kolumnia, joiden mukaan puolueiden ilmastopoliittiset kannat ovat liian radikaaleja. Puolueilla on ilmastoasioissa ”sormi opettavaisesti pystyssä” (Maaseudun Tulevaisuus). Sdp:n ”ilmastopoliittinen mopo on karannut käsistä” (Ilta-Sanomat).

Kolumnistien mielestä tiukan ilmastopolitiikan kannattaminen oli hölmöä, koska se kasvatti perussuomalaisten kannatusta.

Vaihtakaa taktiikkaa, politiikan toimittajat huusivat katsomosta. Huuto antoi ymmärtää, että politiikka olisi pelkkää strategiapeliä. Puolueiden kuuluukin kertoa avoimesti äänestäjille, millaisena ne näkevät maailman. On vain hyvä, etteivät ne määrittele kantojaan sen mukaan, mikä on oletettu vaikutus kannatukseen lyhyellä tähtäimellä.

 

Prosesseista ja peleistä raportointi korostuu ehkä siksi, että politiikan sisällöistä kirjoittaminen on työläämpää. Se vaatii perehtymistä milloin soten kapitaatiomaksujen laskentatapaan, milloin tiedustelulakien mahdollistamaan tietoliikennetiedusteluun.

On helpompaa arvailla tiukan ilmastopolitiikan vaikutusta puolueiden kannatukseen kuin kertoa kiinnostavasti hiilinieluista.

Journalismi on parhaimmillaan, kun se ristivalottaa monimutkaisia asioita, näyttää ne eri kulmista.

Tässä politiikan journalismilla on parannettavaa.

Vappu Kaarenoja

31-vuotias helsinkiläinen Suomen Kuvalehden toimittaja.

Sai maaliskuussa Bonnierin Vuoden journalisti -palkinnon. 2017 palkittu Aikakausmedian Edit-kilpailussa vuoden aikakauslehti-toimittajana.

Valtiotieteiden maisteri Helsingin yliopistosta.

Päätoimittanut Ylioppilaslehteä ja Ainoa. Työskennellyt myös Helsingin Sanomissa, Taloussanomissa ja Iisalmen Sanomissa.



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta