"Politiikan toimittajat puhuvat liian vähän politiikan sisällöistä"

Vappu Kaarenoja

31-vuotias helsinkiläinen Suomen Kuvalehden toimittaja.

Sai maaliskuussa Bonnierin Vuoden journalisti -palkinnon. 2017 palkittu Aikakausmedian Edit-kilpailussa vuoden aikakauslehti-toimittajana.

Valtiotieteiden maisteri Helsingin yliopistosta.

Päätoimittanut Ylioppilaslehteä ja Ainoa. Työskennellyt myös Helsingin Sanomissa, Taloussanomissa ja Iisalmen Sanomissa.

JOURNALISTI
2.5.2019

Vappu Kaarenoja, teksti
Aapo Huhta, kuva

Vuoden journalistin Vappu Kaarenojan mielestä osa politiikan journalismista tuo mieleen urheilusivut.

Me politiikan toimittajat pidämme urheiluvertauksista.

Sdp:n kuntohuippu ajoittuu liian varhain ennen vaaleja, perussuomalaiset ottavat loppukirin.

Tommi Parkkonen kirjoittaa Iltalehdessä, että sinisten puolueprojekti tökkii pahemmin kuin ex-kansanedustaja Marjo Matikaisen sukset – tadaa, pakollinen urheiluvertaus! – Oberstdorfin MM-kisoissa vuonna 1987.

Muutenkin osa politiikan journalismista tuo mieleen urheilusivut. Kerromme, kenellä on ylivoima. Raportoimme kilpailevista joukkueista, jotka hiovat taktiikoita sekoittaakseen vastustajien pelikuviot.

Tällaista politiikan prosesseihin keskittyvää uutisointia tarvitaan. Sen rinnalla pitäisi kuitenkin olla enemmän journalismia, joka keskittyy politiikan sisältöihin.

 

Mitä jäi mieleen pieleen menneestä sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksesta?

Yön pimeinä tunteina tehtiin lehmänkauppa. Kokoomus sai valinnanvapauden, keskusta maakunnat. Valinnanvapaus oli terveysfirmojen unelma, jota kokoomus lähti toteuttamaan. Maakunnat taas keskustan ikiaikainen haave, jolla puolue sementoi valtansa. Porvaripuolueet halusivat tuhota maailman parhaan terveydenhuoltojärjestelmän pörriäisten mukaan nimettyjen yritysten intressien ja vallanhimon takia.

Tällainen näkökulma sote-uudistukseen korostaa päätöksenteon prosessia ja politiikkaa pelinä.

Se on vajavainen näkökulma. Se rakentuu hokemien varaan kuin Putouksen sketsit. Lehmänkauppa, pörriäinen, kepun valta.

Lehmänkauppa on näppärän nokkava sana kolumneihin ja uutisanalyyseihin – toisin kuin kompromissi.

Kertomus pörriäisten kanssa veljeilevästä kokoomuksesta kiehtoo. Kertomatta jää, että valinnanvapaus oli alun perin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ehdotus.

Myös analyysi keskustan ”valtapoliittisesta” maakuntahankkeesta jäi usein ohueksi. Jos maakuntavaltuustot olisi perustettu, useimmista olisi tullut keskustaenemmistöisiä. Tällä hetkellä valta järjestää sosiaali- ja terveyspalvelut on kunnilla, joista enemmistö on keskustan hyppysissä.

 

Ennen vaaleja julkaistiin ainakin kaksi kolumnia, joiden mukaan puolueiden ilmastopoliittiset kannat ovat liian radikaaleja. Puolueilla on ilmastoasioissa ”sormi opettavaisesti pystyssä” (Maaseudun Tulevaisuus). Sdp:n ”ilmastopoliittinen mopo on karannut käsistä” (Ilta-Sanomat).

Kolumnistien mielestä tiukan ilmastopolitiikan kannattaminen oli hölmöä, koska se kasvatti perussuomalaisten kannatusta.

Vaihtakaa taktiikkaa, politiikan toimittajat huusivat katsomosta. Huuto antoi ymmärtää, että politiikka olisi pelkkää strategiapeliä. Puolueiden kuuluukin kertoa avoimesti äänestäjille, millaisena ne näkevät maailman. On vain hyvä, etteivät ne määrittele kantojaan sen mukaan, mikä on oletettu vaikutus kannatukseen lyhyellä tähtäimellä.

 

Prosesseista ja peleistä raportointi korostuu ehkä siksi, että politiikan sisällöistä kirjoittaminen on työläämpää. Se vaatii perehtymistä milloin soten kapitaatiomaksujen laskentatapaan, milloin tiedustelulakien mahdollistamaan tietoliikennetiedusteluun.

On helpompaa arvailla tiukan ilmastopolitiikan vaikutusta puolueiden kannatukseen kuin kertoa kiinnostavasti hiilinieluista.

Journalismi on parhaimmillaan, kun se ristivalottaa monimutkaisia asioita, näyttää ne eri kulmista.

Tässä politiikan journalismilla on parannettavaa.

Vappu Kaarenoja

31-vuotias helsinkiläinen Suomen Kuvalehden toimittaja.

Sai maaliskuussa Bonnierin Vuoden journalisti -palkinnon. 2017 palkittu Aikakausmedian Edit-kilpailussa vuoden aikakauslehti-toimittajana.

Valtiotieteiden maisteri Helsingin yliopistosta.

Päätoimittanut Ylioppilaslehteä ja Ainoa. Työskennellyt myös Helsingin Sanomissa, Taloussanomissa ja Iisalmen Sanomissa.



8 2020
Arkisto

Harva meistä on korvaamaton superneuvottelija

Työehtosopimukset ovat siitä käteviä, että niiden ansiosta tavan ihmisen ei juuri koskaan tarvitse huolehtia lomista, työajasta, vähimmäispalkasta tai siitä, maksetaanko sairauden ajalta palkkaa, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Onneksi minä en joudu jakamaan mediatukia

”Mediatukea olisi rehdimpää perustella työpaikkojen säilymisellä kuin demokratialla”, kirjoittavat Annukka Oksanen ja Elina Yrjölä.

Vapaapäivien pitäminen on sinulle lähinnä uuvuttavaa, Minna Holopainen

STT:n vastaava päätoimittaja Minna Holopainen tekee töitä melkein koko ajan ja on mahdollisesti itsekin tekoäly.

Näin syntyy Trendin syysmuotijuttu

Trendi tilasi stylisti ja valokuvaaja -työparilta helmikuussa syysmuotijutun. Kesällä kuvaaja ja malli vaihtuivat koronan takia. Juttu kuvattiin elokuussa kotieläintilalla.

Kielenhuollon päämaja ei ole käymässä turhaksi

”On viisainta, ettei yleiskielessä sooloilu karkaa käsistä. Tämä aika ei varsinaisesti kaipaa lisää ymmärryksen puutetta”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vi måste respektera – och kredda varandra

”Vi måste respektera varandras arbete och kredda den som kreddas bör”, skriver Felicia Bredenberg.

Koronasta vauhtia muutoksiin

”Voisiko pandemiakurjuuden keskeltä löytyä jotain hyvääkin? Voidaanko esimerkiksi itsensä työllistäjille saada vihdoin pandemian vauhdittamana turvatumpi asema”, kysyy Suomen freelance-journalistien uusi puheenjohtaja Maria Markus.

Munkit ja possut

Kesätoimittaja Ilkka Vänttisen kuvissa näkyi sikoja juuri niin kuin pitikin – ja lisäksi jotain aivan muuta.

Uutistoimistotuki ehkä osaksi median koronatukea – tuen haku on alkanut

Median koronatukea voi saada journalistisen työn kustannuksiin. Myöntämisen ehtona on mainosmyynnin lasku. Erillistä uutistoimintaan suunnattua tukea on saanut aiemmin muun muassa STT.

Etävaltuusto nosti hien otsalle

Kuuluuko? Näkyykö? Journalistiliiton historian ensimmäisessä valtuuston hybridikokouksessa teknisiä pulmia ratkottiin lennosta, kirjoittaa Kira Närhi.

Herrasmies on poissa

Kuolleita: Toimittaja Matti Vainio 20. 6. 1935 Sortavala – 5. 9. 2020 Hämeenlinna

Arvostettu monitoiminainen

Kuolleita: Toimittaja Liisa Laine Oulu 25. 3. 1936 – 8. 8. 2020 Helsinki

Hjärtat klappade för nyheter och rättvisa

Döda: Journalisten Ia Henriksson 5. 1. 1974 Helsingfors – 11. 7. 2020 Helsingfors

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta