"Politiikan toimittajat puhuvat liian vähän politiikan sisällöistä"

Vappu Kaarenoja

31-vuotias helsinkiläinen Suomen Kuvalehden toimittaja.

Sai maaliskuussa Bonnierin Vuoden journalisti -palkinnon. 2017 palkittu Aikakausmedian Edit-kilpailussa vuoden aikakauslehti-toimittajana.

Valtiotieteiden maisteri Helsingin yliopistosta.

Päätoimittanut Ylioppilaslehteä ja Ainoa. Työskennellyt myös Helsingin Sanomissa, Taloussanomissa ja Iisalmen Sanomissa.

JOURNALISTI
2.5.2019

Vappu Kaarenoja, teksti
Aapo Huhta, kuva

Vuoden journalistin Vappu Kaarenojan mielestä osa politiikan journalismista tuo mieleen urheilusivut.

Me politiikan toimittajat pidämme urheiluvertauksista.

Sdp:n kuntohuippu ajoittuu liian varhain ennen vaaleja, perussuomalaiset ottavat loppukirin.

Tommi Parkkonen kirjoittaa Iltalehdessä, että sinisten puolueprojekti tökkii pahemmin kuin ex-kansanedustaja Marjo Matikaisen sukset – tadaa, pakollinen urheiluvertaus! – Oberstdorfin MM-kisoissa vuonna 1987.

Muutenkin osa politiikan journalismista tuo mieleen urheilusivut. Kerromme, kenellä on ylivoima. Raportoimme kilpailevista joukkueista, jotka hiovat taktiikoita sekoittaakseen vastustajien pelikuviot.

Tällaista politiikan prosesseihin keskittyvää uutisointia tarvitaan. Sen rinnalla pitäisi kuitenkin olla enemmän journalismia, joka keskittyy politiikan sisältöihin.

 

Mitä jäi mieleen pieleen menneestä sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksesta?

Yön pimeinä tunteina tehtiin lehmänkauppa. Kokoomus sai valinnanvapauden, keskusta maakunnat. Valinnanvapaus oli terveysfirmojen unelma, jota kokoomus lähti toteuttamaan. Maakunnat taas keskustan ikiaikainen haave, jolla puolue sementoi valtansa. Porvaripuolueet halusivat tuhota maailman parhaan terveydenhuoltojärjestelmän pörriäisten mukaan nimettyjen yritysten intressien ja vallanhimon takia.

Tällainen näkökulma sote-uudistukseen korostaa päätöksenteon prosessia ja politiikkaa pelinä.

Se on vajavainen näkökulma. Se rakentuu hokemien varaan kuin Putouksen sketsit. Lehmänkauppa, pörriäinen, kepun valta.

Lehmänkauppa on näppärän nokkava sana kolumneihin ja uutisanalyyseihin – toisin kuin kompromissi.

Kertomus pörriäisten kanssa veljeilevästä kokoomuksesta kiehtoo. Kertomatta jää, että valinnanvapaus oli alun perin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ehdotus.

Myös analyysi keskustan ”valtapoliittisesta” maakuntahankkeesta jäi usein ohueksi. Jos maakuntavaltuustot olisi perustettu, useimmista olisi tullut keskustaenemmistöisiä. Tällä hetkellä valta järjestää sosiaali- ja terveyspalvelut on kunnilla, joista enemmistö on keskustan hyppysissä.

 

Ennen vaaleja julkaistiin ainakin kaksi kolumnia, joiden mukaan puolueiden ilmastopoliittiset kannat ovat liian radikaaleja. Puolueilla on ilmastoasioissa ”sormi opettavaisesti pystyssä” (Maaseudun Tulevaisuus). Sdp:n ”ilmastopoliittinen mopo on karannut käsistä” (Ilta-Sanomat).

Kolumnistien mielestä tiukan ilmastopolitiikan kannattaminen oli hölmöä, koska se kasvatti perussuomalaisten kannatusta.

Vaihtakaa taktiikkaa, politiikan toimittajat huusivat katsomosta. Huuto antoi ymmärtää, että politiikka olisi pelkkää strategiapeliä. Puolueiden kuuluukin kertoa avoimesti äänestäjille, millaisena ne näkevät maailman. On vain hyvä, etteivät ne määrittele kantojaan sen mukaan, mikä on oletettu vaikutus kannatukseen lyhyellä tähtäimellä.

 

Prosesseista ja peleistä raportointi korostuu ehkä siksi, että politiikan sisällöistä kirjoittaminen on työläämpää. Se vaatii perehtymistä milloin soten kapitaatiomaksujen laskentatapaan, milloin tiedustelulakien mahdollistamaan tietoliikennetiedusteluun.

On helpompaa arvailla tiukan ilmastopolitiikan vaikutusta puolueiden kannatukseen kuin kertoa kiinnostavasti hiilinieluista.

Journalismi on parhaimmillaan, kun se ristivalottaa monimutkaisia asioita, näyttää ne eri kulmista.

Tässä politiikan journalismilla on parannettavaa.

Vappu Kaarenoja

31-vuotias helsinkiläinen Suomen Kuvalehden toimittaja.

Sai maaliskuussa Bonnierin Vuoden journalisti -palkinnon. 2017 palkittu Aikakausmedian Edit-kilpailussa vuoden aikakauslehti-toimittajana.

Valtiotieteiden maisteri Helsingin yliopistosta.

Päätoimittanut Ylioppilaslehteä ja Ainoa. Työskennellyt myös Helsingin Sanomissa, Taloussanomissa ja Iisalmen Sanomissa.



4 2019
Arkisto

Rahahautomo

Valokuvausjärjestö Finnfoto kylpee rahassa, jota se ei ole saanut jaettua kuvaajille.

"Politiikan toimittajat puhuvat liian vähän politiikan sisällöistä"

Vuoden journalistin Vappu Kaarenojan mielestä osa politiikan journalismista tuo mieleen urheilusivut.

Jos sössii lehdistönvapauden, voi heittää hyvästit demokratialle

Kansalaisen kannalta on yhdentekevää, lopettaako journalisti työskentelyn ennakkosensuurin vai netissä käydyn vihakampanjan seurauksena, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Maailma muuttuu vihamielisemmäksi toimittajia kohtaan

Suomi nousi tänä vuonna sananvapaustilaston kakkoseksi, mutta entistä harvemmassa massa tilanne on hyvä tai tyydyttävä. Kymmenen viime vuoden aikana työnsä vuoksi on kuollut yli 700 journalistia.

Freelanceriksi jääminen on heittäytymistä epävarmuuteen, jossa nirsous johtaa konkurssiin

Ennen halusin tehdä ensisijassa yhteiskunnallisesti merkittävää ja lukijaa koskettavaa journalismia. Sittemmin on valjennut yrittäjän arjen totuus, kirjoittaa Lauri Rotko.

Antaisit itse paremmat erätaukohaastattelut, Susanna Luikku

Avun toimittaja Susanna Luikku tähtäsi jääkiekkoilijaksi, mutta päätyi urheilutoimittajaksi. Hän suhtautuu kriittisesti otteluiden erätaukohaastatteluihin.

Haaga-Helian journalismiopiskelijat tarkistivat kansainvälisessä projektissa kuusi EU-väitettä. ”Työssä huomasi, miten paljon asiaa muutamaan lauseeseen saattaa sisältyä”, sanoo Emmi Syrjäniemi (oik.), joka oli mukana tarkistamassa Ville Niinistön (vihr.) twiittiä. Vierellä tarkistustyötä ohjannut lehtori Kaarina Järventaus.

Journalismin opiskelijat tarkistivat EU-väitteitä: enemmistö ”sinne päin”

EU-vaaleihin liittyvä projekti muistuttaa toimittajia tarkistamaan siteerausten faktat ja miettimään otsikoista syntyviä vaikutelmia.

Kom till Afrika, här finns plats!

När det gäller den finska marknaden för Afrikanyheter behöver jag sällan konkurrera med någon, skriver Journalistens nya kolumnist Liselott Lindström, Afrikastringer för Yle.

Ei mitään muttia – vai sittenkin pari?

Verbittömiä lauseita, mutta-sanalla alkavia virkkeitä, ja-sanan pois jättäviä listauksia. Kaikkia näkyy journalistisissa teksteissä jatkuvasti. Mutta saako näin tehdä, pohtii Ville Eloranta.

Pk-media, invandringskritik och andra ord

Vad finns inbyggt i begrepp som politisk korrekt (pk), islamisering, patriot eller i en valseger som liknas vid en tsunami, frågar Jeanette Björkqvist.

Hyvä juttu, ei kauppoja

Tuomo Pirttimaan juttukeikka Norjan vuonolle sujui kuin unelma, kunnes tuli aika kartoittaa aiheen virallista puolta.

Toimittaja aikoo erota päätoimittajan vaaliehdokkuuden takia

Sanomalehti Pohjalaisen päätoimittajan ehdokkuus eduskuntavaaleissa hiertää toimituksen ja johdon välejä.

Nuoret haluavat reunoilta kovettunutta juustosämpylää siinä missä muutkin

Nuorten hupenevaa kiinnostusta ammattiyhdistysliikkeeseen selitetään usein joko sen imago-ongelmalla tai nuorten ideologisilla valinnoilla. Syy on kuitenkin muualla, kirjoittaa liiton opiskelijalähettiläs Martta Kallionpää.

Tervetuloa takaisin

Journalistiliitossa kokeillaan, millaisia tuloksia eronneiden jäsenten takaisin houkutteleminen tuottaa, liiton tiedottaja Manu Haapalainen kirjoittaa.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta