Pk-media, invandringskritik och andra ord

JOURNALISTI
2.5.2019

Jeanette Björkqvist, text

Vad finns inbyggt i begrepp som politisk korrekt (pk), islamisering, patriot eller i en valseger som liknas vid en tsunami, frågar Jeanette Björkqvist.

Vad är skadlig, dålig eller okontrollerad invandring? Invandringskritiker? Maktmedia? Alternativa nyheter? Vad finns inbyggt i begrepp som politisk korrekt (pk), islamisering, patriot eller i en valseger som liknas vid en tsunami? Hur skiljer sig nyansen beroende på om man talar om papperslösa eller människor som befinner sig illegalt i landet?

Med den partipolitiskt förändrade kartan dyker nya begrepp oundvikligen upp också i Finland och ett flertal av dem landar i journalistisk rapportering – ibland omgivna med citationstecken, ibland inte.

”Samhällsklimatet har hårdnat, och det har också påverkat språkbruket. Men vi ska inte acceptera ett språkbruk som spär på de hårda attityderna. Det finns de som uttrycker sig så brutalt att det är svårt att undgå det intoleranta budskapet, men det finns lömskare formuleringar som på ytan är stilistiskt neutrala,” skrev avdelningsföreståndaren Charlotta af Hällström-Reijonen vid Institutet för de inhemska språken redan 2011 i Språkbruk. Hon nämnde tvångssvenska och invandringskritisk, som exempel.

De två orden är redan etablerade och syns regelbundet i journalistisk text, sällan med dess mer förklaringar. De har dessutom fått sällskap av flera andra ord. Bland nytillskotten syns exempelvis haittamaahanmuutto, som lanserats av Sannfinländarnas Jussi Halla-aho och översatts till bland annat ”dålig” eller ”skadlig invandring”.

”Det skulle vara viktigt att journalister tänker igenom det hela innan de använder sådana ord. Ansvaret att analysera de här ligger hos redaktionerna och är jättestort. Analysen kunde gärna göras tillsammans med mediespråkvårdarna”, säger af Hällström-Reijonen.



5 2020
Arkisto

Tämä voi olla ainoa tilaisuutemme mediatukeen

Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa valtio on jakanut journalismille koronatukea 24 – 66 miljoonaa euroa normaalin mediatuen päälle. Suomessa tiedonvälitystä ei tueta, vielä. Nyt tilanne on kuitenkin lupaavampi kuin vuosikymmeniin, kirjoittaa Maria Pettersson.

Kuohuva toimitus on loistopaikka edetä uralla, Riikka Räisänen

Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittaja tietää jo, kuka kolumnisti seuraavaksi ehdottaa yhtiön rahoituksen leikkaamista.

Koronan mukana kiire katosi ja filosofia palasi

Kodissamme on nukuttu enemmän kuin aikoihin. Yhtenä yönä en saanut unta, kun olin nukkunut niin jumalattoman paljon edellisinä, kirjoittaa Lauri Rotko.

Medier med mössan i hand

”Det är problematiskt om mediernas roll och deras stödbehov villkoras med coronavirusutbrottet”, skriver Dan Lolax.

Mediatuki on demokratiatuki – ja poliitikkojen olisi aika ymmärtää se

”Median asia ei ole vain median asia. Se on kansalaisten asia. Ja tämä tuntuu poliitikoilta unohtuneen”, kirjoittaa Hanne Aho.

Arvoisat kansalaiset, muistakaa resilienssi!

”Lohdullista – mutta samalla oireellista – on se, että moni journalisti pyrkii edelleen selittämään resilienssin”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Verkko toi uutta ay-koulutukseen

”Verkkokoulutus osoittautui yllättävän käteväksi ja vuorovaikutukselliseksi koulutusmuodoksi”, kirjoittaa työehtoasiamies Terhi Tarvainen.

Direktsändningarnas man

Döda: Redaktör Tomas Ek 6. 1.1957 Helsingfors – 2. 5.2020 Helsingfors

Teräväkielinen pomo muisti myös kannustaa

Kuolleita: Päätoimittaja Pekka Hyvärinen 20. 7. 1951 Kuopio – 10. 5. 2020 Helsinki

Uutisia, ei niinkään analyysejä

Kuolleita: Toimittaja Olli Pohjanpalo 21. 3. 1954 Hamilton Kanada – 11. 5. 2020 Helsinki

”Julkaistu kuva oli hyvä kuva”

Kuolleita: Valokuvaaja Mauri Vuorinen 11. 10. 1928 Hämeenkyrö – 30. 3. 2020 Tampere

Oikeutta puolustava marjakapitalisti

Kuolleita: Toimittaja Helena Hyvärinen 6.11. 1950 Tampere – 1.5.2020 Tampere

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta