Nuoret haluavat reunoilta kovettunutta juustosämpylää siinä missä muutkin

JOURNALISTI
2.5.2019

Martta Kallionpää

martta.kallionpaa@journalistiliitto.fi

Kirjoittaja on Journalistiliiton opiskelijalähettiläs.

Nuorten hupenevaa kiinnostusta ammattiyhdistysliikkeeseen selitetään usein joko sen imago-ongelmalla tai nuorten ideologisilla valinnoilla. Syy on kuitenkin muualla, kirjoittaa liiton opiskelijalähettiläs Martta Kallionpää.

Nuorten ja uraansa aloittelevien pitäisi kaiken järjen mukaan olla innokkaimpia Journalistiliiton palveluiden käyttäjiä ja meidän heidän innokkaimpia edunvalvojiaan, sillä he ovat työmarkkinoilla monella tapaa haavoittuvaisessa asemassa.

Alle 40-vuotiaiden jäsenten määrä on kuitenkin laskenut Journalistiliitossa koko 2010-luvun ajan.

Kun aloin itse tehdä tv-ohjelmia työkseni 18-vuotiaana, olisin tarvinnut suojelua, neuvoja ja tietoa työehdoistani. Tuottajani saneli työaikoja, joista en osannut vaatia iltalisiä. Usean kuukauden työkeikka peruutettiin ainoastaan muutaman viikon varoitusajalla. Eräs ohjaaja kutsui minua kuvauksissa järjestelmällisesti vain ”tytöksi” sen sijaan, että olisi käyttänyt etunimeäni.

En kuullut kolmen vuoden tv-urani aikana työpaikallani kertaakaan Journalistiliitosta. En päässyt mukaan osastototoimintaan enkä tiennyt luottamusmiehestämme, koska tein töitä freelancerina. Työkaverinikaan eivät ehkä halunneet olla vanhuksia, jotka paasaavat lounaspöydässä nuorelle ammattiyhdistysliikkeestä.

 

Nuorten hupenevaa kiinnostusta ammattiyhdistysliikkeeseen selitetään usein joko sen imago-ongelmalla tai nuorten ideologisilla valinnoilla.

Kokemukseni mukaan nuoret ovat aktiivisia järjestötoimijoita ja haluavat istua kokouksissa syömässä reunoiltaan kovettunutta juustosämpylää yhtä hanakasti kuin mitkä tahansa muutkin ikäryhmät. Uskon, että mielikuva eltaantuneesta ja paperinmakuisesta ay-jääräilystä karkottaa luotaan kaikkia sukupolvia.

Kolmikannan purkaminenkin vaikuttaa olevan pienen uusliberaalin joukon eikä koko nuorison toive. Vuoden 2018 Nuorisobarometri-tutkimuksessa suomalaisista nuorista 73 prosenttia kertoi luottavansa ammattiyhdistysliikkeeseen. Luku ei ole merkittävästi muuttunut 20 viime vuoden aikana ja saman verran luottamusta nautti esimerkiksi eduskunta.

Mielikuvaongelmia tai periaatteellista vastustusta ei tue myöskään havainto siitä, että opiskelijat liittyvät Journalistiliiton jäseniksi ahkerasti.

Journalistiliittoon liittyy vuosittain hieman yli 200 opiskelevaa jäsentä, mutta vaihtuvuus on suurta, sillä vuosittain yli 100 opiskelijajäsentä eroaa. Suuri osa eroajista liittyy jäseneksi fuksivuonnaan ja eroaa jo ennen kuin ehtii saada kosketusta oman alan töihinsä.

 

Liiton tulisi olla läsnä myös, kun nuoren työelämä on alussa ja työelämään siirtyminen tapahtuu alallamme harjoitteluiden, pätkätöiden ja toimeksiantojen kautta. Nuorten epätyypilliset työsuhteet voivat jatkua vuosia, emmekä voi kohdella heitä vain ihmisinä, joiden toivotaan joskus tulevaisuudessa maksavan täyttä jäsenmaksua vakinaisesta työstään.

Taakkamme on se, että koko ammattiyhdistysliikkeen toiminta on kietoutunut tiukasti vakinaiseen työsuhteeseen. Myös Journalistiliiton järjestö- ja osastorakenne on vieras niille, jotka eivät vielä ole kiinnittyneet tai aio ikinä kiinnittyä tiettyyn kaupunkiin, välineeseen tai työtehtävään.

Edunvalvontamme on epäonnistunutta, jos harjoittelijat, sijaiset ja tuntityöläiset eivät saa tietää alansa ammattiliitosta työpaikkansa kautta. Olemme epäonnistuneet, jos luottamusmiehet eivät tiedä, millaisilla ehdoilla sijaiset, harjoittelijat ja tuntityöläiset tekevät töitään.

Jos ammattiliitto on ennen kaikkea vakituisen, kokoaikaisen ja pitkään samassa toimituksessa viihtyneen työntekijän asia, tulee jäsenyytemme todellakin ajankohtaiseksi vasta neljänkymmenen ikävuoden tienoilla.



4 2019
Arkisto

Rahahautomo

Valokuvausjärjestö Finnfoto kylpee rahassa, jota se ei ole saanut jaettua kuvaajille.

"Politiikan toimittajat puhuvat liian vähän politiikan sisällöistä"

Vuoden journalistin Vappu Kaarenojan mielestä osa politiikan journalismista tuo mieleen urheilusivut.

Jos sössii lehdistönvapauden, voi heittää hyvästit demokratialle

Kansalaisen kannalta on yhdentekevää, lopettaako journalisti työskentelyn ennakkosensuurin vai netissä käydyn vihakampanjan seurauksena, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Maailma muuttuu vihamielisemmäksi toimittajia kohtaan

Suomi nousi tänä vuonna sananvapaustilaston kakkoseksi, mutta entistä harvemmassa massa tilanne on hyvä tai tyydyttävä. Kymmenen viime vuoden aikana työnsä vuoksi on kuollut yli 700 journalistia.

Freelanceriksi jääminen on heittäytymistä epävarmuuteen, jossa nirsous johtaa konkurssiin

Ennen halusin tehdä ensisijassa yhteiskunnallisesti merkittävää ja lukijaa koskettavaa journalismia. Sittemmin on valjennut yrittäjän arjen totuus, kirjoittaa Lauri Rotko.

Antaisit itse paremmat erätaukohaastattelut, Susanna Luikku

Avun toimittaja Susanna Luikku tähtäsi jääkiekkoilijaksi, mutta päätyi urheilutoimittajaksi. Hän suhtautuu kriittisesti otteluiden erätaukohaastatteluihin.

Haaga-Helian journalismiopiskelijat tarkistivat kansainvälisessä projektissa kuusi EU-väitettä. ”Työssä huomasi, miten paljon asiaa muutamaan lauseeseen saattaa sisältyä”, sanoo Emmi Syrjäniemi (oik.), joka oli mukana tarkistamassa Ville Niinistön (vihr.) twiittiä. Vierellä tarkistustyötä ohjannut lehtori Kaarina Järventaus.

Journalismin opiskelijat tarkistivat EU-väitteitä: enemmistö ”sinne päin”

EU-vaaleihin liittyvä projekti muistuttaa toimittajia tarkistamaan siteerausten faktat ja miettimään otsikoista syntyviä vaikutelmia.

Kom till Afrika, här finns plats!

När det gäller den finska marknaden för Afrikanyheter behöver jag sällan konkurrera med någon, skriver Journalistens nya kolumnist Liselott Lindström, Afrikastringer för Yle.

Ei mitään muttia – vai sittenkin pari?

Verbittömiä lauseita, mutta-sanalla alkavia virkkeitä, ja-sanan pois jättäviä listauksia. Kaikkia näkyy journalistisissa teksteissä jatkuvasti. Mutta saako näin tehdä, pohtii Ville Eloranta.

Pk-media, invandringskritik och andra ord

Vad finns inbyggt i begrepp som politisk korrekt (pk), islamisering, patriot eller i en valseger som liknas vid en tsunami, frågar Jeanette Björkqvist.

Hyvä juttu, ei kauppoja

Tuomo Pirttimaan juttukeikka Norjan vuonolle sujui kuin unelma, kunnes tuli aika kartoittaa aiheen virallista puolta.

Toimittaja aikoo erota päätoimittajan vaaliehdokkuuden takia

Sanomalehti Pohjalaisen päätoimittajan ehdokkuus eduskuntavaaleissa hiertää toimituksen ja johdon välejä.

Nuoret haluavat reunoilta kovettunutta juustosämpylää siinä missä muutkin

Nuorten hupenevaa kiinnostusta ammattiyhdistysliikkeeseen selitetään usein joko sen imago-ongelmalla tai nuorten ideologisilla valinnoilla. Syy on kuitenkin muualla, kirjoittaa liiton opiskelijalähettiläs Martta Kallionpää.

Tervetuloa takaisin

Journalistiliitossa kokeillaan, millaisia tuloksia eronneiden jäsenten takaisin houkutteleminen tuottaa, liiton tiedottaja Manu Haapalainen kirjoittaa.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta