Haaga-Helian journalismiopiskelijat tarkistivat kansainvälisessä projektissa kuusi EU-väitettä. ”Työssä huomasi, miten paljon asiaa muutamaan lauseeseen saattaa sisältyä”, sanoo Emmi Syrjäniemi (oik.), joka oli mukana tarkistamassa Ville Niinistön (vihr.) twiittiä. Vierellä tarkistustyötä ohjannut lehtori Kaarina Järventaus.

Journalismin opiskelijat tarkistivat EU-väitteitä: enemmistö ”sinne päin”

JOURNALISTI
2.5.2019

Nina Erho, teksti
Heli Saarela, kuva

EU-vaaleihin liittyvä projekti muistuttaa toimittajia tarkistamaan siteerausten faktat ja miettimään otsikoista syntyviä vaikutelmia.

Julkisessa keskustelussa esitetyistä EU-politiikkaan liittyvistä väitteistä moni on epätarkka. Havainto pohjautuu faktantarkistuksiin, joita journalismin opiskelijat 14 maasta ovat tehneet keväällä EU-vaaleihin liittyvässä EUfactcheck.eu-hankkeessa.

”Valtaosa väitteistä on arvioitu ’mostly true’ tai ’mostly false’ -kategoriaan”, sanoo Haaga-Helian opiskelijoita ohjannut lehtori Kaarina Järventaus.

Suomessa on tarkistettu esimerkiksi Ville Niinistön (vihr.) twiitti hyönteiskadosta ja Antti Rinteen (sd.) haastattelulausunto harmaasta taloudesta – molemmat ”mostly true”. Kaikkiaan projektissa tarkistetaan noin 70 väitettä. Joukossa on poliitikkojen kannanottoja sekä asiantuntijoiden ja median väitteitä.

Järventaus arvioi osan epätarkkuuksista olevan ”inhimillisiä erehdyksiä”, joita syntyy, kun puhetta ja postauksia tuotetaan vauhdilla. Silti tavallista on sekin, että pyöristykset ja unohdukset noudattavat poliittista tarkoituksenmukaisuutta.

Projekti pyrkii estämään virheellisen tiedon leviämistä. Journalisteja se muistuttaa tarkistamaan siteerausten faktat ja miettimään vaikutelmia, joita otsikot tuottavat.

”Kun väitteiden esittäjiltä kysyttiin hankkeessa, mistä he olivat tietonsa saaneet, usein lähde oli toimittajan tekemä juttu”, Järventaus sanoo.

Lue lisää: eufactcheck.eu



5 2020
Arkisto

Tämä voi olla ainoa tilaisuutemme mediatukeen

Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa valtio on jakanut journalismille koronatukea 24 – 66 miljoonaa euroa normaalin mediatuen päälle. Suomessa tiedonvälitystä ei tueta, vielä. Nyt tilanne on kuitenkin lupaavampi kuin vuosikymmeniin, kirjoittaa Maria Pettersson.

Kuohuva toimitus on loistopaikka edetä uralla, Riikka Räisänen

Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittaja tietää jo, kuka kolumnisti seuraavaksi ehdottaa yhtiön rahoituksen leikkaamista.

Koronan mukana kiire katosi ja filosofia palasi

Kodissamme on nukuttu enemmän kuin aikoihin. Yhtenä yönä en saanut unta, kun olin nukkunut niin jumalattoman paljon edellisinä, kirjoittaa Lauri Rotko.

Medier med mössan i hand

”Det är problematiskt om mediernas roll och deras stödbehov villkoras med coronavirusutbrottet”, skriver Dan Lolax.

Mediatuki on demokratiatuki – ja poliitikkojen olisi aika ymmärtää se

”Median asia ei ole vain median asia. Se on kansalaisten asia. Ja tämä tuntuu poliitikoilta unohtuneen”, kirjoittaa Hanne Aho.

Arvoisat kansalaiset, muistakaa resilienssi!

”Lohdullista – mutta samalla oireellista – on se, että moni journalisti pyrkii edelleen selittämään resilienssin”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Verkko toi uutta ay-koulutukseen

”Verkkokoulutus osoittautui yllättävän käteväksi ja vuorovaikutukselliseksi koulutusmuodoksi”, kirjoittaa työehtoasiamies Terhi Tarvainen.

Direktsändningarnas man

Döda: Redaktör Tomas Ek 6. 1.1957 Helsingfors – 2. 5.2020 Helsingfors

Teräväkielinen pomo muisti myös kannustaa

Kuolleita: Päätoimittaja Pekka Hyvärinen 20. 7. 1951 Kuopio – 10. 5. 2020 Helsinki

Uutisia, ei niinkään analyysejä

Kuolleita: Toimittaja Olli Pohjanpalo 21. 3. 1954 Hamilton Kanada – 11. 5. 2020 Helsinki

”Julkaistu kuva oli hyvä kuva”

Kuolleita: Valokuvaaja Mauri Vuorinen 11. 10. 1928 Hämeenkyrö – 30. 3. 2020 Tampere

Oikeutta puolustava marjakapitalisti

Kuolleita: Toimittaja Helena Hyvärinen 6.11. 1950 Tampere – 1.5.2020 Tampere

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta