Jos sössii lehdistönvapauden, voi heittää hyvästit demokratialle

JOURNALISTI
2.5.2019

Maria Pettersson

Twitter: @mariapetterss0n

maria.pettersson@journalistiliitto.fi

Kansalaisen kannalta on yhdentekevää, lopettaako journalisti työskentelyn ennakkosensuurin vai netissä käydyn vihakampanjan seurauksena, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Journalistiliiton seinällä roikkuvat Sanavapauden miekka ja kilpi. Kahden käden teräsmiekka saattaa tuntua liioitellulta välineeltä sananvapauden edistämiseen, eikä metallinen kilpi ole kaikkein kätevin sanavapauteen kohdistuvien hyökkäysten torjumiseen. Aseet kuitenkin muistuttavat, millaista taistelua maailmassa käydään päivittäin sananvapauden edistämiseksi. Maailman lehdistönvapauden päivänä 3. toukokuuta muistetaan kamppailuja, joita kollegat ympäri maailmaa ja myös täällä Suomessa käyvät joka päivä hyvinvointinsa kustannuksella.

 

Suomalaiset pääsivät nauttimaan lehdistönvapaudesta ensimmäisinä koko maailmassa.

Lehdistönvapautta muistuttava tiedon vapaata levittämistä koskenut laki säädettiin Ruotsissa, ja siis myös Suomessa, vuonna 1766. Se oli varsin erilainen kuin nykyään – kirkon tai hallitsijan kritisointi oli paras unohtaa – ja jäi lyhytikäiseksi, mutta oli merkittävä askel esimerkiksi korruption kitkemisessä.

Nykyään lehdistönvapautta suojataan kaikissa terveissä demokratioissa, mutta vaikka käsite on monille tuttu, se ymmärretään usein väärin tai sen perusteet unohtuvat. Jopa vastavalittujen kansanedustajien joukossa on ihmisiä, jotka eivät tunne demokratian ja lehdistönvapauden yhteyttä. He eivät tiedä, että nämä kaksi ovat nykymuotoisten demokraattisten valtioiden perusta, eikä toista ole ilman toista. Kun toista lyödään, toinenkin kärsii.

 

Yksinkertaisimmillaan lehdistönvapauden ajatellaan toteutuvan silloin, kun maassa ei ole ennakkosensuuria ja viranomaiset eivät puutu tiedotusvälineiden toimintaan. Nykyajassa se ei kuitenkaan riitä. Kansalaisen kannalta on yhdentekevää, lopettaako journalisti työskentelyn ennakkosensuurin vai netissä käydyn vihakampanjan seurauksena – jutut jäävät julkaisematta ja kansalaisen perustuslaillinen oikeus ottaa vastaan tietoa on pilalla.

Journalistien pitää pystyä työskentelemään virkavallan, viranomaisten ja poliitikkojen vaikutusyrityksiltä suojattuina. Samaan aikaan virkavallan, viranomaisten ja poliitikkojen on suojeltava journalisteja. Se ei ole helppoa, sillä journalistien tehtävä on olla kriittinen juuri virkavaltaa, viranomaisia ja poliitikkoja kohtaan. On ymmärrettävää, että poliitikko, joka joutuu jatkuvasti mediassa kritiikin kohteeksi, haluaisi mieluummin haistattaa pitkät kuin tarjota suojelua. Siinä mitataan poliitikon ja viranomaisen aikuisuutta ja ymmärrystä demokratiasta. Kun median kritiikki oikein sapettaa, kannattaa sulkea selain ja lukea vaikkapa Thomas Jeffersonin ajatuksia lehdistönvapauden ja demokratian suhteesta. Sinä päivänä kun maasta katoaa kriittinen, vapaa lehdistö, on myös demokratia mennyttä.

 

Suomi kipusi tänä vuonna maailman lehdistönvapausindeksissä kakkoseksi pudottuaan pari vuotta peräjälkeen. Putoamiseen vaikuttivat muun muassa silloisen pääministerin Juha Sipilän Yleen kohdistama painostus, nousuun puolestaan Helsingin Sanomien Trumpin ja Putinin vierailun aikana totutettu sananvapauskampanja sekä Ilja Janitskinin ja Johan Bäckmanin muun muassa toimittajaan kohdistuneesta häiriköinnistä saamat tuomiot. Junes Lokan ja Johanna Vehkoon oikeudenkäynti ei vielä ollut laskuissa mukana – kiinnostavaa nähdä, vaikuttaako se ensi vuoden sijoitukseen.

Lehdistönvapaus on Suomessa hyvällä tolalla. On maan ja koko demokratian edun mukaista, ettei sitä sössitä, ja ettei miekkaa ja kilpeä tarvitse ottaa käyttöön.



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta