Jos sössii lehdistönvapauden, voi heittää hyvästit demokratialle

JOURNALISTI
2.5.2019

Maria Pettersson

Twitter: @mariapetterss0n

maria.pettersson@journalistiliitto.fi

Kansalaisen kannalta on yhdentekevää, lopettaako journalisti työskentelyn ennakkosensuurin vai netissä käydyn vihakampanjan seurauksena, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Journalistiliiton seinällä roikkuvat Sanavapauden miekka ja kilpi. Kahden käden teräsmiekka saattaa tuntua liioitellulta välineeltä sananvapauden edistämiseen, eikä metallinen kilpi ole kaikkein kätevin sanavapauteen kohdistuvien hyökkäysten torjumiseen. Aseet kuitenkin muistuttavat, millaista taistelua maailmassa käydään päivittäin sananvapauden edistämiseksi. Maailman lehdistönvapauden päivänä 3. toukokuuta muistetaan kamppailuja, joita kollegat ympäri maailmaa ja myös täällä Suomessa käyvät joka päivä hyvinvointinsa kustannuksella.

 

Suomalaiset pääsivät nauttimaan lehdistönvapaudesta ensimmäisinä koko maailmassa.

Lehdistönvapautta muistuttava tiedon vapaata levittämistä koskenut laki säädettiin Ruotsissa, ja siis myös Suomessa, vuonna 1766. Se oli varsin erilainen kuin nykyään – kirkon tai hallitsijan kritisointi oli paras unohtaa – ja jäi lyhytikäiseksi, mutta oli merkittävä askel esimerkiksi korruption kitkemisessä.

Nykyään lehdistönvapautta suojataan kaikissa terveissä demokratioissa, mutta vaikka käsite on monille tuttu, se ymmärretään usein väärin tai sen perusteet unohtuvat. Jopa vastavalittujen kansanedustajien joukossa on ihmisiä, jotka eivät tunne demokratian ja lehdistönvapauden yhteyttä. He eivät tiedä, että nämä kaksi ovat nykymuotoisten demokraattisten valtioiden perusta, eikä toista ole ilman toista. Kun toista lyödään, toinenkin kärsii.

 

Yksinkertaisimmillaan lehdistönvapauden ajatellaan toteutuvan silloin, kun maassa ei ole ennakkosensuuria ja viranomaiset eivät puutu tiedotusvälineiden toimintaan. Nykyajassa se ei kuitenkaan riitä. Kansalaisen kannalta on yhdentekevää, lopettaako journalisti työskentelyn ennakkosensuurin vai netissä käydyn vihakampanjan seurauksena – jutut jäävät julkaisematta ja kansalaisen perustuslaillinen oikeus ottaa vastaan tietoa on pilalla.

Journalistien pitää pystyä työskentelemään virkavallan, viranomaisten ja poliitikkojen vaikutusyrityksiltä suojattuina. Samaan aikaan virkavallan, viranomaisten ja poliitikkojen on suojeltava journalisteja. Se ei ole helppoa, sillä journalistien tehtävä on olla kriittinen juuri virkavaltaa, viranomaisia ja poliitikkoja kohtaan. On ymmärrettävää, että poliitikko, joka joutuu jatkuvasti mediassa kritiikin kohteeksi, haluaisi mieluummin haistattaa pitkät kuin tarjota suojelua. Siinä mitataan poliitikon ja viranomaisen aikuisuutta ja ymmärrystä demokratiasta. Kun median kritiikki oikein sapettaa, kannattaa sulkea selain ja lukea vaikkapa Thomas Jeffersonin ajatuksia lehdistönvapauden ja demokratian suhteesta. Sinä päivänä kun maasta katoaa kriittinen, vapaa lehdistö, on myös demokratia mennyttä.

 

Suomi kipusi tänä vuonna maailman lehdistönvapausindeksissä kakkoseksi pudottuaan pari vuotta peräjälkeen. Putoamiseen vaikuttivat muun muassa silloisen pääministerin Juha Sipilän Yleen kohdistama painostus, nousuun puolestaan Helsingin Sanomien Trumpin ja Putinin vierailun aikana totutettu sananvapauskampanja sekä Ilja Janitskinin ja Johan Bäckmanin muun muassa toimittajaan kohdistuneesta häiriköinnistä saamat tuomiot. Junes Lokan ja Johanna Vehkoon oikeudenkäynti ei vielä ollut laskuissa mukana – kiinnostavaa nähdä, vaikuttaako se ensi vuoden sijoitukseen.

Lehdistönvapaus on Suomessa hyvällä tolalla. On maan ja koko demokratian edun mukaista, ettei sitä sössitä, ja ettei miekkaa ja kilpeä tarvitse ottaa käyttöön.



9 2019
Arkisto

Kuolema toimituksessa

Kollegan kuolema pysäyttää toimituksen ja tuo työyhteisön hoidettavaksi paljon käytännön asioita. Surun hoitamiseen ei sen sijaan ole valmista reseptiä.

Daniel Nissén, Lukas Kallenberg,  Mathilda Kull och Karolina Åsmus jobbar på Vasabladet. De unga journalisterna upplever att inhoppare och fast anställda behandlas likvärdigt. Alla är inbjudna till samma personalfester och interna fortbildningar och ingår i samma diskussionsforum. ”Man är en i gänget. Det är viktigt att man får vara med i gemenskapen för att trivas på jobbet”, säger Mathilda Kull.

Journalistförbundet ifrågasätter en praxis där många inhoppare jobbar heltid länge

Under vilka villkor jobbar inhopparna och hur mycket av jobbet görs egentligen av dem? Journalisten utredde en brokig praxis.

Naistenlehdet laajentavat naiskuvaa

”Juuri naistenlehdet ovat tehneet naisia näkyviksi ja laajentaneet naiskuvaa sekä lisänneet ylipäänsä suvaitsevaisuutta kertomalla erilaisuudesta”, kirjoittaa Iina Artima-Kyrki.

Työnantaja esittää poikkeuksellisen törkeitä muutoksia työehtosopimuksiin

Mitä tapahtuu, jos työntekijä marssii neuvottelupöytään samanlaisin esityksin kuin työnantaja? kysyy Maria Pettersson.

Politiikkaa on helpompi tehdä, kun toimittajat eivät kyttää, Veli Liikanen

Vihreät päätti lopettaa puoluelehtensä rahoittamisen toimitusta kuulematta. Puoluesihteeri Veli Liikanen ei halua avata aiheesta käymiään keskusteluja.

Moraalittomien väitteiden jyrkkä tuomitseminen ei välttämättä ole tehokasta

Jos jatkuvasti puhumme jostain radikaalina pidetystä ajatuksesta, tuolla ajatuksella on hyvät mahdollisuudet muuttua yhteiskunnan silmissä hiljalleen maltilliseksi ja mahdolliseksi, Janne Zareff pohtii kolumnissaan.

Du skall icke normalisera

Dan Lolax har svårt att acceptera tanken att det finns ämnen som journalister inte ska gå och peta i.

Työehdoista neuvotellaan salassa – miksiköhän?

Neuvottelut työn ehdoista pitävät Journalistiliiton puheenjohtajan kiireisenä. Eräs pimeä perinne mietityttää Hanne Ahoa.

Näin syntyy MTV:n meteorologin sääennuste

Forecan ja MTV:n meteorologi Miina Manninen tietää viikonlopun sään ennen kuin muu Suomi herää.

Olen Retail Manager, sanoi haastateltava

Yhä suurempi osuus yritysväestä tuntuu uskovan, että englanti parantaa menestyksen mahdollisuuksia kotimaassakin, Ville Eloranta kirjoittaa.

”Ilmastonmuutos trendaa nyt kaikkialla, ja ihan syystä. Mutta järjestöt ja brändit käyttävät ilmastoahdistusta keppihevosena omalle asialleen. Joskus on vaikea erottaa, mikä on aiheellista ja mikä ei”, Maria Veitola sanoo.

Maria Veitola kysyy tyhmiä ja se kannattaa

”Se ei aina ole helppoa, mutta usein toimittajan kannattaisi tekeytyä vähän hölmöksi. Katselijat ja kuuntelijat kiittävät, kun tulee parempi ohjelma”, toimittaja Maria Veitola sanoo.

Moni maalittamiseen soveltuva rikosnimike on asianomistajarikos. Yksittäisen virkamiehen kynnys rikosilmoituksen tekemiseen voi olla korkea. Muiden muassa poliisi, syyttäjät, tuomarit ja käräjäoikeuksien laamannit toivovat asiaan pikaista muutosta.

Maalittaminen halutaan kriminalisoida, mutta asia etenee hitaasti

Päättäjät puhuvat julkisuudessa asian kiireellisyydestä, mutta oikeusministeriössä mitään hanketta ei ole käynnissä.

Tapahtumien ”sivutuotteena” syntyy yhteisöllisyyttä

”Jo Helsingin Sanomalehtimiesyhdistyksen ja Aikakauslehdentoimittajien yhdistyksen yhdistymistä suunniteltaessa tavoitteeksi otettiin hyvät jäsentilaisuudet”, kirjoittaa toiminnanjohtaja Kaija Plit.

Tinkimätön toimittaja ja aktiivinen osallistuja

Kuolleita: Toimittaja Tuula Helariutta 24. 4. 1949 Punkalaidun – 10. 9. 2019 Huittinen

”Journalistin tehtävä on kysyä miksi”

Kuolleita: Toimittaja Martti ”Maxi” Kaukonen 15. 9. 1947 Rovaniemi – 12. 10. 2019 Kuopio

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta