Hyvä juttu, ei kauppoja

JOURNALISTI
2.5.2019

Tuomo Pirttimaa, teksti

Kirjoittaja on Kuusamossa asuva vapaa toimittaja ja kuvaaja.

Tuomo Pirttimaan juttukeikka Norjan vuonolle sujui kuin unelma, kunnes tuli aika kartoittaa aiheen virallista puolta.

Pohjoisen eräjuttuja kirjoittavana freenä innostuin aikanaan Jäämeren kuningasravuista. Kehittelin keväisen keikan Norjan vuonolle muutaman kaverin kanssa. Olimme kuulleet niksit, kuinka jättimäisiä rapuja saa pyydettyä rannalta virvelillä. Tiesin, ettei vapakalastukseen Jäämeressä Norjan rannoilla tarvita kalastuslupaa. Eksoottisen lähialuejutun arvelin kelpaavan vakituiselle ostajalle.

Reissu oli täydellinen. Se huipentui toukokuun alun yönä pidettyyn rapujuhlaan, kun keitimme rantakiville tehdyllä nuotiolla kymmenen litran kattilassa grillimakkaran paksuisia ravun saksia.

Muutamat paikalliset kävivät katselemassa puuhaamme. Heidän kertomastaan paistoi penseys kuningasrapua kohtaan: se on venäläisten istuttama haitallinen vieraslaji, joka syö meren pohjasta kaiken eteensä tulevan. Kyläläiset ehdottelivat meille tehokkaampia pyyntikeinoja, saisimme enemmän.

Kirjoitin jutun tuoreeltaan ja olin siihen tyytyväinen. Niin tekstissä kuin kuvissa eli vahvana lumihuippuisten vuorien ympäröimän vuonon toukokuinen yö ja allien alakuloinen huutelu.

Päätin tehdä pienen kainalon asian virallisesta puolesta. Tiedustelin sähköpostilla Finnmarkin kalastusviranomaiselta Jäämeressä kalastamisen ja rapujen pyynnin lakipykälistä. Vastaus oli kylmää kyytiä: kuningasrapujen pyytäminen on jyrkästi kielletty kaikilta muilta kuin ammattikalastajilta. Kun varmistelin vielä, että onhan turistille kalojen kalastaminen rannalta sallittua, vastaus oli töykeä: ”Kyllä, mutta miksi? Kalaa saa ostaa kalankäsittelylaitoksilta.”

Eipä kiinnostanut ostajaakaan valmis juttu laittomasta pyynnistä. Norjaan tiedoksi, että rikos on vanhentunut.



4 2019
Arkisto

Rahahautomo

Valokuvausjärjestö Finnfoto kylpee rahassa, jota se ei ole saanut jaettua kuvaajille.

"Politiikan toimittajat puhuvat liian vähän politiikan sisällöistä"

Vuoden journalistin Vappu Kaarenojan mielestä osa politiikan journalismista tuo mieleen urheilusivut.

Jos sössii lehdistönvapauden, voi heittää hyvästit demokratialle

Kansalaisen kannalta on yhdentekevää, lopettaako journalisti työskentelyn ennakkosensuurin vai netissä käydyn vihakampanjan seurauksena, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Maailma muuttuu vihamielisemmäksi toimittajia kohtaan

Suomi nousi tänä vuonna sananvapaustilaston kakkoseksi, mutta entistä harvemmassa massa tilanne on hyvä tai tyydyttävä. Kymmenen viime vuoden aikana työnsä vuoksi on kuollut yli 700 journalistia.

Freelanceriksi jääminen on heittäytymistä epävarmuuteen, jossa nirsous johtaa konkurssiin

Ennen halusin tehdä ensisijassa yhteiskunnallisesti merkittävää ja lukijaa koskettavaa journalismia. Sittemmin on valjennut yrittäjän arjen totuus, kirjoittaa Lauri Rotko.

Antaisit itse paremmat erätaukohaastattelut, Susanna Luikku

Avun toimittaja Susanna Luikku tähtäsi jääkiekkoilijaksi, mutta päätyi urheilutoimittajaksi. Hän suhtautuu kriittisesti otteluiden erätaukohaastatteluihin.

Haaga-Helian journalismiopiskelijat tarkistivat kansainvälisessä projektissa kuusi EU-väitettä. ”Työssä huomasi, miten paljon asiaa muutamaan lauseeseen saattaa sisältyä”, sanoo Emmi Syrjäniemi (oik.), joka oli mukana tarkistamassa Ville Niinistön (vihr.) twiittiä. Vierellä tarkistustyötä ohjannut lehtori Kaarina Järventaus.

Journalismin opiskelijat tarkistivat EU-väitteitä: enemmistö ”sinne päin”

EU-vaaleihin liittyvä projekti muistuttaa toimittajia tarkistamaan siteerausten faktat ja miettimään otsikoista syntyviä vaikutelmia.

Kom till Afrika, här finns plats!

När det gäller den finska marknaden för Afrikanyheter behöver jag sällan konkurrera med någon, skriver Journalistens nya kolumnist Liselott Lindström, Afrikastringer för Yle.

Ei mitään muttia – vai sittenkin pari?

Verbittömiä lauseita, mutta-sanalla alkavia virkkeitä, ja-sanan pois jättäviä listauksia. Kaikkia näkyy journalistisissa teksteissä jatkuvasti. Mutta saako näin tehdä, pohtii Ville Eloranta.

Pk-media, invandringskritik och andra ord

Vad finns inbyggt i begrepp som politisk korrekt (pk), islamisering, patriot eller i en valseger som liknas vid en tsunami, frågar Jeanette Björkqvist.

Hyvä juttu, ei kauppoja

Tuomo Pirttimaan juttukeikka Norjan vuonolle sujui kuin unelma, kunnes tuli aika kartoittaa aiheen virallista puolta.

Toimittaja aikoo erota päätoimittajan vaaliehdokkuuden takia

Sanomalehti Pohjalaisen päätoimittajan ehdokkuus eduskuntavaaleissa hiertää toimituksen ja johdon välejä.

Nuoret haluavat reunoilta kovettunutta juustosämpylää siinä missä muutkin

Nuorten hupenevaa kiinnostusta ammattiyhdistysliikkeeseen selitetään usein joko sen imago-ongelmalla tai nuorten ideologisilla valinnoilla. Syy on kuitenkin muualla, kirjoittaa liiton opiskelijalähettiläs Martta Kallionpää.

Tervetuloa takaisin

Journalistiliitossa kokeillaan, millaisia tuloksia eronneiden jäsenten takaisin houkutteleminen tuottaa, liiton tiedottaja Manu Haapalainen kirjoittaa.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta