Hyvä juttu, ei kauppoja

JOURNALISTI
2.5.2019

Tuomo Pirttimaa, teksti

Kirjoittaja on Kuusamossa asuva vapaa toimittaja ja kuvaaja.

Tuomo Pirttimaan juttukeikka Norjan vuonolle sujui kuin unelma, kunnes tuli aika kartoittaa aiheen virallista puolta.

Pohjoisen eräjuttuja kirjoittavana freenä innostuin aikanaan Jäämeren kuningasravuista. Kehittelin keväisen keikan Norjan vuonolle muutaman kaverin kanssa. Olimme kuulleet niksit, kuinka jättimäisiä rapuja saa pyydettyä rannalta virvelillä. Tiesin, ettei vapakalastukseen Jäämeressä Norjan rannoilla tarvita kalastuslupaa. Eksoottisen lähialuejutun arvelin kelpaavan vakituiselle ostajalle.

Reissu oli täydellinen. Se huipentui toukokuun alun yönä pidettyyn rapujuhlaan, kun keitimme rantakiville tehdyllä nuotiolla kymmenen litran kattilassa grillimakkaran paksuisia ravun saksia.

Muutamat paikalliset kävivät katselemassa puuhaamme. Heidän kertomastaan paistoi penseys kuningasrapua kohtaan: se on venäläisten istuttama haitallinen vieraslaji, joka syö meren pohjasta kaiken eteensä tulevan. Kyläläiset ehdottelivat meille tehokkaampia pyyntikeinoja, saisimme enemmän.

Kirjoitin jutun tuoreeltaan ja olin siihen tyytyväinen. Niin tekstissä kuin kuvissa eli vahvana lumihuippuisten vuorien ympäröimän vuonon toukokuinen yö ja allien alakuloinen huutelu.

Päätin tehdä pienen kainalon asian virallisesta puolesta. Tiedustelin sähköpostilla Finnmarkin kalastusviranomaiselta Jäämeressä kalastamisen ja rapujen pyynnin lakipykälistä. Vastaus oli kylmää kyytiä: kuningasrapujen pyytäminen on jyrkästi kielletty kaikilta muilta kuin ammattikalastajilta. Kun varmistelin vielä, että onhan turistille kalojen kalastaminen rannalta sallittua, vastaus oli töykeä: ”Kyllä, mutta miksi? Kalaa saa ostaa kalankäsittelylaitoksilta.”

Eipä kiinnostanut ostajaakaan valmis juttu laittomasta pyynnistä. Norjaan tiedoksi, että rikos on vanhentunut.



9 2019
Arkisto

Kuolema toimituksessa

Kollegan kuolema pysäyttää toimituksen ja tuo työyhteisön hoidettavaksi paljon käytännön asioita. Surun hoitamiseen ei sen sijaan ole valmista reseptiä.

Daniel Nissén, Lukas Kallenberg,  Mathilda Kull och Karolina Åsmus jobbar på Vasabladet. De unga journalisterna upplever att inhoppare och fast anställda behandlas likvärdigt. Alla är inbjudna till samma personalfester och interna fortbildningar och ingår i samma diskussionsforum. ”Man är en i gänget. Det är viktigt att man får vara med i gemenskapen för att trivas på jobbet”, säger Mathilda Kull.

Journalistförbundet ifrågasätter en praxis där många inhoppare jobbar heltid länge

Under vilka villkor jobbar inhopparna och hur mycket av jobbet görs egentligen av dem? Journalisten utredde en brokig praxis.

Naistenlehdet laajentavat naiskuvaa

”Juuri naistenlehdet ovat tehneet naisia näkyviksi ja laajentaneet naiskuvaa sekä lisänneet ylipäänsä suvaitsevaisuutta kertomalla erilaisuudesta”, kirjoittaa Iina Artima-Kyrki.

Työnantaja esittää poikkeuksellisen törkeitä muutoksia työehtosopimuksiin

Mitä tapahtuu, jos työntekijä marssii neuvottelupöytään samanlaisin esityksin kuin työnantaja? kysyy Maria Pettersson.

Politiikkaa on helpompi tehdä, kun toimittajat eivät kyttää, Veli Liikanen

Vihreät päätti lopettaa puoluelehtensä rahoittamisen toimitusta kuulematta. Puoluesihteeri Veli Liikanen ei halua avata aiheesta käymiään keskusteluja.

Moraalittomien väitteiden jyrkkä tuomitseminen ei välttämättä ole tehokasta

Jos jatkuvasti puhumme jostain radikaalina pidetystä ajatuksesta, tuolla ajatuksella on hyvät mahdollisuudet muuttua yhteiskunnan silmissä hiljalleen maltilliseksi ja mahdolliseksi, Janne Zareff pohtii kolumnissaan.

Du skall icke normalisera

Dan Lolax har svårt att acceptera tanken att det finns ämnen som journalister inte ska gå och peta i.

Työehdoista neuvotellaan salassa – miksiköhän?

Neuvottelut työn ehdoista pitävät Journalistiliiton puheenjohtajan kiireisenä. Eräs pimeä perinne mietityttää Hanne Ahoa.

Näin syntyy MTV:n meteorologin sääennuste

Forecan ja MTV:n meteorologi Miina Manninen tietää viikonlopun sään ennen kuin muu Suomi herää.

Olen Retail Manager, sanoi haastateltava

Yhä suurempi osuus yritysväestä tuntuu uskovan, että englanti parantaa menestyksen mahdollisuuksia kotimaassakin, Ville Eloranta kirjoittaa.

”Ilmastonmuutos trendaa nyt kaikkialla, ja ihan syystä. Mutta järjestöt ja brändit käyttävät ilmastoahdistusta keppihevosena omalle asialleen. Joskus on vaikea erottaa, mikä on aiheellista ja mikä ei”, Maria Veitola sanoo.

Maria Veitola kysyy tyhmiä ja se kannattaa

”Se ei aina ole helppoa, mutta usein toimittajan kannattaisi tekeytyä vähän hölmöksi. Katselijat ja kuuntelijat kiittävät, kun tulee parempi ohjelma”, toimittaja Maria Veitola sanoo.

Moni maalittamiseen soveltuva rikosnimike on asianomistajarikos. Yksittäisen virkamiehen kynnys rikosilmoituksen tekemiseen voi olla korkea. Muiden muassa poliisi, syyttäjät, tuomarit ja käräjäoikeuksien laamannit toivovat asiaan pikaista muutosta.

Maalittaminen halutaan kriminalisoida, mutta asia etenee hitaasti

Päättäjät puhuvat julkisuudessa asian kiireellisyydestä, mutta oikeusministeriössä mitään hanketta ei ole käynnissä.

Tapahtumien ”sivutuotteena” syntyy yhteisöllisyyttä

”Jo Helsingin Sanomalehtimiesyhdistyksen ja Aikakauslehdentoimittajien yhdistyksen yhdistymistä suunniteltaessa tavoitteeksi otettiin hyvät jäsentilaisuudet”, kirjoittaa toiminnanjohtaja Kaija Plit.

Tinkimätön toimittaja ja aktiivinen osallistuja

Kuolleita: Toimittaja Tuula Helariutta 24. 4. 1949 Punkalaidun – 10. 9. 2019 Huittinen

”Journalistin tehtävä on kysyä miksi”

Kuolleita: Toimittaja Martti ”Maxi” Kaukonen 15. 9. 1947 Rovaniemi – 12. 10. 2019 Kuopio

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta