Antaisit itse paremmat erätaukohaastattelut, Susanna Luikku

Susanna Luikku, 45

Avun toimittaja vastuualueenaan urheilu, politiikka, yhteiskunta ja kirjallisuus.

Työskennellyt Urheilutoimittajana myös Hämeen Sanomissa, Turun Sanomissa, Helsingin Sanomissa ja Urheilulehdessä.

Pelannut jääkiekon SM-sarjaa Kalpassa ja Tapparassa.

Työtehtävissä 13:ssa jääkiekon MM-kisoissa ja neljissä olympialaisissa.

JOURNALISTI
2.5.2019

Manu Marttinen, teksti
Meeri Utti, kuva

Avun toimittaja Susanna Luikku tähtäsi jääkiekkoilijaksi, mutta päätyi urheilutoimittajaksi. Hän suhtautuu kriittisesti otteluiden erätaukohaastatteluihin.

Jääkiekon MM-kisamatkat ovat toimittajille juhlia, joita ei kukaan ei halua pilata.

Totta kai kisoissa on mukavampi työskentelyilmapiiri, jos pelit kulkevat. Peleistä kirjoitetaan kriittisesti, jos siihen on aihetta.

Kisoissa sattuu kaikenlaista, mutta ihan kaikkea näkemäänsä ei kannata panna lehteen.

Nykyään ainakin Suomen pelaajat ovat todella ammattimaisia, joten siellä ei oikeasti tapahdu mitään sellaista, josta saisi herkullisia juttuja. Joidenkin amerikkalaisten ja kanadalaisten baarireissut alkusarjan aikana ovat asia erikseen.

MM-kisoista kirjoitettaessa on tärkeää, että pidetään yllä ajatusta lajin jatkuvasta leviämisestä uusiin maihin.

Kyllähän se on selvää, että laji voi mennä eteenpäin vain, jos sitä pidetään esillä laajasti.

Olet intohimoinen jääkiekkotoimittaja, mutta halusit nuorena jääkiekkoilijaksi.

Totta kai halusin, mutta se ei ollut realismia näillä lahjoilla eikä naiskiekossa tuolloin muutenkaan. Kun pääsin opiskelemaan, päätin, että en ainakaan mene urheilutoimittajaksi. 1990-luvun alun laman jälkeen töitä oli tarjolla vähän, muta urheilu veti, ja pääsin Hämeen Sanomien urheiluun.

Kaikki urheilutoimittajat ovat vähän traumatisoituneita siitä, ettei heistä tullut huippu-urheilijoita.

Eivät todellakaan. On toimittajalle vain eduksi, jos hänellä on lajitausta. Näitä traumatisoituneita toimittajia on tullut lähinnä muutamasta entisestä wannabe-valmentajasta.

Jääkiekkoväen on vaikea suhtautua siihen, että heistä kirjoitetaan kriittisesti.

Kyllä siellä on edelleen sellaista pikkusieluisuutta, vaikka pääasiassa suhtautuvat ihan asiallisesti.

Kirjoitit vuonna 2010 kriittisesti miesten olympiajoukkueen päävalmentajasta Jukka Jalosesta. Hän ei ole vieläkään antanut sinulle anteeksi.

Hän käyttäytyi vähän happamasti minua kohtaan sen jutun jälkeen, mutta olisi aika lapsellista, jos hän edelleen olisi siitä vihainen. Tuskin on.

Jääkiekkotoimittajat ovat kuin yhteisestä sopimuksesta pitäytyneet kirjoittamasta kriittisesti Teemu Selänteestä.

Urheilutoimittajat ovat kirjoittaneet kriittisesti peliin liittyvistä asioista, mutta esimerkiksi hänen yksityiselämänsä ei kuulu meille.

Seuranta-alueitasi ovat urheilun lisäksi politiikka ja kirjallisuus. Urheilutoimittaminen ei riitä sinulle älylliseksi haasteeksi.

Kyllä se riittäisi ihan hyvin, mutta minua kiinnostavat muutkin asiat kuin urheilu. Sitä paitsi olen töissä yleisaikakauslehdessä, joten joka viikolle ei vain riitä urheilujuttuja tehtäväksi.

Moni hyvä toimittaja menee hukkaan seuraamalla vain urheilua.

Ei mene. Kyse on vain siitä, miten tätä työtä tekee.

Naisten jääkiekosta raportointi on erityisesti miestoimittajille edelleen hankala paikka.

Ei ole enää. Tässä on menty paljon eteenpäin. Esimerkiksi naisten jääkiekon MM-kisat olivat tästä hyvä esimerkki. Muutos näkyi ottelulähetyksissä ja uutiskirjoittelun määrässä ja laadussa.

Ahdistut, kun katsot ottelulähetystä, jossa on nainen asiantuntijakommentaattorina.

En todellakaan. Eihän niitä kommentteja jalkovälistä anneta. Pääasia on, että kommentaattori osaa hommansa. On tietysti ilahduttavaa, että naiset ovat päässeet enemmän ääneen myös isojen kisojen kommentaattoreina.

On tärkeää, että erätauoilla toimittajat pyytävät pelaajia kertomaan, millä eväillä nämä aikovat pelata seuraavan erän.

Erätaukohaastatteluissa kumpikaan osapuoli ei anna itsestään hyvää kuvaa. Kysymykset ovat vähän tyhmiä ja peliin keskittyvän pelaajan vastaukset myös. Ehkä urheilujournalismi ei kärsisi, jos ne jätettäisiin pois kokonaan.

Antaisit itse kiinnostavampia erätaukokommentteja kuin pelaajat.

Hahaa, en antaisi. Ei siinä tilanteessa pysty sanomaan mitään järkevää. l

Miesten jääkiekon MM-kisat pelataan Slovakiassa 10. – 26.  5.

Susanna Luikku, 45

Avun toimittaja vastuualueenaan urheilu, politiikka, yhteiskunta ja kirjallisuus.

Työskennellyt Urheilutoimittajana myös Hämeen Sanomissa, Turun Sanomissa, Helsingin Sanomissa ja Urheilulehdessä.

Pelannut jääkiekon SM-sarjaa Kalpassa ja Tapparassa.

Työtehtävissä 13:ssa jääkiekon MM-kisoissa ja neljissä olympialaisissa.



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta