Antaisit itse paremmat erätaukohaastattelut, Susanna Luikku

Susanna Luikku, 45

Avun toimittaja vastuualueenaan urheilu, politiikka, yhteiskunta ja kirjallisuus.

Työskennellyt Urheilutoimittajana myös Hämeen Sanomissa, Turun Sanomissa, Helsingin Sanomissa ja Urheilulehdessä.

Pelannut jääkiekon SM-sarjaa Kalpassa ja Tapparassa.

Työtehtävissä 13:ssa jääkiekon MM-kisoissa ja neljissä olympialaisissa.

JOURNALISTI
2.5.2019

Manu Marttinen, teksti
Meeri Utti, kuva

Avun toimittaja Susanna Luikku tähtäsi jääkiekkoilijaksi, mutta päätyi urheilutoimittajaksi. Hän suhtautuu kriittisesti otteluiden erätaukohaastatteluihin.

Jääkiekon MM-kisamatkat ovat toimittajille juhlia, joita ei kukaan ei halua pilata.

Totta kai kisoissa on mukavampi työskentelyilmapiiri, jos pelit kulkevat. Peleistä kirjoitetaan kriittisesti, jos siihen on aihetta.

Kisoissa sattuu kaikenlaista, mutta ihan kaikkea näkemäänsä ei kannata panna lehteen.

Nykyään ainakin Suomen pelaajat ovat todella ammattimaisia, joten siellä ei oikeasti tapahdu mitään sellaista, josta saisi herkullisia juttuja. Joidenkin amerikkalaisten ja kanadalaisten baarireissut alkusarjan aikana ovat asia erikseen.

MM-kisoista kirjoitettaessa on tärkeää, että pidetään yllä ajatusta lajin jatkuvasta leviämisestä uusiin maihin.

Kyllähän se on selvää, että laji voi mennä eteenpäin vain, jos sitä pidetään esillä laajasti.

Olet intohimoinen jääkiekkotoimittaja, mutta halusit nuorena jääkiekkoilijaksi.

Totta kai halusin, mutta se ei ollut realismia näillä lahjoilla eikä naiskiekossa tuolloin muutenkaan. Kun pääsin opiskelemaan, päätin, että en ainakaan mene urheilutoimittajaksi. 1990-luvun alun laman jälkeen töitä oli tarjolla vähän, muta urheilu veti, ja pääsin Hämeen Sanomien urheiluun.

Kaikki urheilutoimittajat ovat vähän traumatisoituneita siitä, ettei heistä tullut huippu-urheilijoita.

Eivät todellakaan. On toimittajalle vain eduksi, jos hänellä on lajitausta. Näitä traumatisoituneita toimittajia on tullut lähinnä muutamasta entisestä wannabe-valmentajasta.

Jääkiekkoväen on vaikea suhtautua siihen, että heistä kirjoitetaan kriittisesti.

Kyllä siellä on edelleen sellaista pikkusieluisuutta, vaikka pääasiassa suhtautuvat ihan asiallisesti.

Kirjoitit vuonna 2010 kriittisesti miesten olympiajoukkueen päävalmentajasta Jukka Jalosesta. Hän ei ole vieläkään antanut sinulle anteeksi.

Hän käyttäytyi vähän happamasti minua kohtaan sen jutun jälkeen, mutta olisi aika lapsellista, jos hän edelleen olisi siitä vihainen. Tuskin on.

Jääkiekkotoimittajat ovat kuin yhteisestä sopimuksesta pitäytyneet kirjoittamasta kriittisesti Teemu Selänteestä.

Urheilutoimittajat ovat kirjoittaneet kriittisesti peliin liittyvistä asioista, mutta esimerkiksi hänen yksityiselämänsä ei kuulu meille.

Seuranta-alueitasi ovat urheilun lisäksi politiikka ja kirjallisuus. Urheilutoimittaminen ei riitä sinulle älylliseksi haasteeksi.

Kyllä se riittäisi ihan hyvin, mutta minua kiinnostavat muutkin asiat kuin urheilu. Sitä paitsi olen töissä yleisaikakauslehdessä, joten joka viikolle ei vain riitä urheilujuttuja tehtäväksi.

Moni hyvä toimittaja menee hukkaan seuraamalla vain urheilua.

Ei mene. Kyse on vain siitä, miten tätä työtä tekee.

Naisten jääkiekosta raportointi on erityisesti miestoimittajille edelleen hankala paikka.

Ei ole enää. Tässä on menty paljon eteenpäin. Esimerkiksi naisten jääkiekon MM-kisat olivat tästä hyvä esimerkki. Muutos näkyi ottelulähetyksissä ja uutiskirjoittelun määrässä ja laadussa.

Ahdistut, kun katsot ottelulähetystä, jossa on nainen asiantuntijakommentaattorina.

En todellakaan. Eihän niitä kommentteja jalkovälistä anneta. Pääasia on, että kommentaattori osaa hommansa. On tietysti ilahduttavaa, että naiset ovat päässeet enemmän ääneen myös isojen kisojen kommentaattoreina.

On tärkeää, että erätauoilla toimittajat pyytävät pelaajia kertomaan, millä eväillä nämä aikovat pelata seuraavan erän.

Erätaukohaastatteluissa kumpikaan osapuoli ei anna itsestään hyvää kuvaa. Kysymykset ovat vähän tyhmiä ja peliin keskittyvän pelaajan vastaukset myös. Ehkä urheilujournalismi ei kärsisi, jos ne jätettäisiin pois kokonaan.

Antaisit itse kiinnostavampia erätaukokommentteja kuin pelaajat.

Hahaa, en antaisi. Ei siinä tilanteessa pysty sanomaan mitään järkevää. l

Miesten jääkiekon MM-kisat pelataan Slovakiassa 10. – 26.  5.

Susanna Luikku, 45

Avun toimittaja vastuualueenaan urheilu, politiikka, yhteiskunta ja kirjallisuus.

Työskennellyt Urheilutoimittajana myös Hämeen Sanomissa, Turun Sanomissa, Helsingin Sanomissa ja Urheilulehdessä.

Pelannut jääkiekon SM-sarjaa Kalpassa ja Tapparassa.

Työtehtävissä 13:ssa jääkiekon MM-kisoissa ja neljissä olympialaisissa.



6 2019
Arkisto
Ylessä työskentelevät Seurin veljekset löysivät toisensa aikuisuuden kynnyksellä. Ville (oik.) vei Ollin alaikäisenä Helsingin baareihin.” kuva: Jaakko Martikainen

Miltä tuntuu, kun haastateltavat kuvittelevat jatkuvasti puhuvansa veljelle?

Tai kun joutuu kilpailemaan perheenjäsenen kanssa saman alan työpaikoista? Toimittajina työskentelevät sisarusparit avasivat perhe- ja työsuhteitaan.

Jos työnantaja ei ole uskollinen, ei työntekijänkään tarvitse olla

”Työntekijän ei ole järkevää sitoutua tai joustaa enempää kuin työpaikka on valmis sitoutumaan ja joustamaan”, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Ylelle vinoilu loppuu sinun vahtivuorollasi, Johanna Lahti?

Johanna Lahti aloittaa marraskuussa Ilta-Sanomien uutena vastaavana päätoimittajana. ”Kiroiluni on asettunut sellaiselle tasolle, että minut voi päästää huoletta myös kalustettuihin huoneisiin.”

Lukijat maksavat luottamuksesta, epäpuhtaasta journalismista ja fermentointikursseista

Journalismia on aina rahoitettu muullakin kuin hardcore-uutisilla. Journalistien on vain vaikea myöntää sitä, kirjoittavat Annukka Oksanen ja Elina Yrjölä.

Näin syntyvät media-alan työehtosopimukset

Paljonko saat palkkaa, kuinka pitkä lomasi on ja joudutko tekemään kiky-tunteja? Muun muassa nämä kysymykset ratkaistaan syksyn ja talven tes-neuvotteluissa. Näin neuvotteluvalmistelut etenevät.

Maryan Abdulkarim on muun muassa kolumnisti, käsikirjoittaja, kirjailija ja taiteilija. ”Tätä urapolkua en osannut suunnitella, vaan asiat ovat seuranneet toisiaan. Kun joku pyytää mukaan johonkin, mietin aina, olenko riittävän hyvä tähän. Mutta kun epäilyistään huolimatta lähtee mukaan, huomaa, että okei – minusta on myös tähän.”

Miksi vähemmistön asiat näyttäytyvät enemmistön kiusana, kysyy Maryan Abdulkarim

”Sysäys ajatusteni sanallistamiseen oli Helsingin Sanomien juttu, jossa lukija kysyi, miksi suihku ja vessanpönttö sijoitetaan kylpyhuoneessa vierekkäin niin, että sukat kastuvat, ja arkkitehti vastasi, että esteettömyysmääräysten takia.”

Pari klikkausta voittaa pään raapimisen

”Arvailu ja kritiikitön googlailu ovat journalismissa edelleen turhan yleisiä menetelmiä varsinkin kiireessä. Ilahduttavan moni toimittaja on kuitenkin vähitellen löytänyt luotettavat verkkopalvelut”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Emojier som journalistik

”Uppdateringen är mångas första kontakt med den journalistik som följer och att fånga läsarens uppmärksamhet är i det här fallet att färga den”, skriver Dan Lolax.

Huolellinen töistä sopiminen helpottaa asiakkaan ja freelancerin elämää

Vaikka ulkoistettaessa työstä halutaan eroon, työn suunnittelu ei saisi päättyä ostajan päässä siihen, kun päätös ulkoistamisesta tehdään, kirjoittaa Hanna Kokkonen.

Raskaus ei ole syy olla jatkamatta määräaikaisuutta

”Raskauden tai äitiyden takia voi tulla helposti syrjityksi huomaamattaan. Aina työnantajakaan ei ymmärrä tekevänsä väärin”, kirjoittaa Journalistiliiton lakimies Rami Lindström.

Tommy Pohjola on kokenut penkoja

Tommy Pohjola aloittaa Journalistin määräaikaisena toimittajana 2. syyskuuta.

Alaston paparazzi nappasi uutiskuvan

”Vielä vettä tippuen kaivoin kameran laukusta, vaihdoin zoomin ja otin matalan tähtäysasennon kylmälle ikkunalaudalle”, kirjoittaa Jukka Järvelä.

Intohimoinen tekniikkatoimittaja

Kuolleita: Toimittaja Tero Lehto 25. 5. 1978 Espoo – 3. 7. 2019 Helsinki

Kotiseutu- ja paikallislehtimies

Kuolleita: paikallislehtimies Kurt Ratia 28. 9. 1943 Lahti – 11. 3. 2019 Hyvinkää

Intohimona radio

Kuolleita: toimittaja Heikki Peltonen 27. 6. 1947 Uusikaupunki – 3. 7. 2019 Merikarvia

Toimittajasta jäi muisto itärajalle

Kuolleita: toimittaja Urho Kinnunen 28. 6. 1930 Ilomantsi – 18. 6. 2019 Ilomantsi

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta