Antaisit itse paremmat erätaukohaastattelut, Susanna Luikku

Susanna Luikku, 45

Avun toimittaja vastuualueenaan urheilu, politiikka, yhteiskunta ja kirjallisuus.

Työskennellyt Urheilutoimittajana myös Hämeen Sanomissa, Turun Sanomissa, Helsingin Sanomissa ja Urheilulehdessä.

Pelannut jääkiekon SM-sarjaa Kalpassa ja Tapparassa.

Työtehtävissä 13:ssa jääkiekon MM-kisoissa ja neljissä olympialaisissa.

JOURNALISTI
2.5.2019

Manu Marttinen, teksti
Meeri Utti, kuva

Avun toimittaja Susanna Luikku tähtäsi jääkiekkoilijaksi, mutta päätyi urheilutoimittajaksi. Hän suhtautuu kriittisesti otteluiden erätaukohaastatteluihin.

Jääkiekon MM-kisamatkat ovat toimittajille juhlia, joita ei kukaan ei halua pilata.

Totta kai kisoissa on mukavampi työskentelyilmapiiri, jos pelit kulkevat. Peleistä kirjoitetaan kriittisesti, jos siihen on aihetta.

Kisoissa sattuu kaikenlaista, mutta ihan kaikkea näkemäänsä ei kannata panna lehteen.

Nykyään ainakin Suomen pelaajat ovat todella ammattimaisia, joten siellä ei oikeasti tapahdu mitään sellaista, josta saisi herkullisia juttuja. Joidenkin amerikkalaisten ja kanadalaisten baarireissut alkusarjan aikana ovat asia erikseen.

MM-kisoista kirjoitettaessa on tärkeää, että pidetään yllä ajatusta lajin jatkuvasta leviämisestä uusiin maihin.

Kyllähän se on selvää, että laji voi mennä eteenpäin vain, jos sitä pidetään esillä laajasti.

Olet intohimoinen jääkiekkotoimittaja, mutta halusit nuorena jääkiekkoilijaksi.

Totta kai halusin, mutta se ei ollut realismia näillä lahjoilla eikä naiskiekossa tuolloin muutenkaan. Kun pääsin opiskelemaan, päätin, että en ainakaan mene urheilutoimittajaksi. 1990-luvun alun laman jälkeen töitä oli tarjolla vähän, muta urheilu veti, ja pääsin Hämeen Sanomien urheiluun.

Kaikki urheilutoimittajat ovat vähän traumatisoituneita siitä, ettei heistä tullut huippu-urheilijoita.

Eivät todellakaan. On toimittajalle vain eduksi, jos hänellä on lajitausta. Näitä traumatisoituneita toimittajia on tullut lähinnä muutamasta entisestä wannabe-valmentajasta.

Jääkiekkoväen on vaikea suhtautua siihen, että heistä kirjoitetaan kriittisesti.

Kyllä siellä on edelleen sellaista pikkusieluisuutta, vaikka pääasiassa suhtautuvat ihan asiallisesti.

Kirjoitit vuonna 2010 kriittisesti miesten olympiajoukkueen päävalmentajasta Jukka Jalosesta. Hän ei ole vieläkään antanut sinulle anteeksi.

Hän käyttäytyi vähän happamasti minua kohtaan sen jutun jälkeen, mutta olisi aika lapsellista, jos hän edelleen olisi siitä vihainen. Tuskin on.

Jääkiekkotoimittajat ovat kuin yhteisestä sopimuksesta pitäytyneet kirjoittamasta kriittisesti Teemu Selänteestä.

Urheilutoimittajat ovat kirjoittaneet kriittisesti peliin liittyvistä asioista, mutta esimerkiksi hänen yksityiselämänsä ei kuulu meille.

Seuranta-alueitasi ovat urheilun lisäksi politiikka ja kirjallisuus. Urheilutoimittaminen ei riitä sinulle älylliseksi haasteeksi.

Kyllä se riittäisi ihan hyvin, mutta minua kiinnostavat muutkin asiat kuin urheilu. Sitä paitsi olen töissä yleisaikakauslehdessä, joten joka viikolle ei vain riitä urheilujuttuja tehtäväksi.

Moni hyvä toimittaja menee hukkaan seuraamalla vain urheilua.

Ei mene. Kyse on vain siitä, miten tätä työtä tekee.

Naisten jääkiekosta raportointi on erityisesti miestoimittajille edelleen hankala paikka.

Ei ole enää. Tässä on menty paljon eteenpäin. Esimerkiksi naisten jääkiekon MM-kisat olivat tästä hyvä esimerkki. Muutos näkyi ottelulähetyksissä ja uutiskirjoittelun määrässä ja laadussa.

Ahdistut, kun katsot ottelulähetystä, jossa on nainen asiantuntijakommentaattorina.

En todellakaan. Eihän niitä kommentteja jalkovälistä anneta. Pääasia on, että kommentaattori osaa hommansa. On tietysti ilahduttavaa, että naiset ovat päässeet enemmän ääneen myös isojen kisojen kommentaattoreina.

On tärkeää, että erätauoilla toimittajat pyytävät pelaajia kertomaan, millä eväillä nämä aikovat pelata seuraavan erän.

Erätaukohaastatteluissa kumpikaan osapuoli ei anna itsestään hyvää kuvaa. Kysymykset ovat vähän tyhmiä ja peliin keskittyvän pelaajan vastaukset myös. Ehkä urheilujournalismi ei kärsisi, jos ne jätettäisiin pois kokonaan.

Antaisit itse kiinnostavampia erätaukokommentteja kuin pelaajat.

Hahaa, en antaisi. Ei siinä tilanteessa pysty sanomaan mitään järkevää.

Miesten jääkiekon MM-kisat pelataan Slovakiassa 10. – 26.  5.

Näinkö on -juttusarjassa esitetään kohtuuttomia väitteitä. Sarjan aiemmat osat voit lukea täältä.

Susanna Luikku, 45

Avun toimittaja vastuualueenaan urheilu, politiikka, yhteiskunta ja kirjallisuus.

Työskennellyt Urheilutoimittajana myös Hämeen Sanomissa, Turun Sanomissa, Helsingin Sanomissa ja Urheilulehdessä.

Pelannut jääkiekon SM-sarjaa Kalpassa ja Tapparassa.

Työtehtävissä 13:ssa jääkiekon MM-kisoissa ja neljissä olympialaisissa.



6 2020
Arkisto

Ylen heikentäminen ei ratkaise kaupallisen median ongelmia

Kaupallista mediaa ei tueta toiveilla euroista vaan ihan oikeilla euroilla, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Kun kyse on elämästä ja kuolemasta, päättäjille ei voi antaa työrauhaa

”Kotona pelkäävälle ihmiselle toimittajasta tulee kirjaimellisesti elintärkeä. Tappavan pandemian aikana kysymykset ovat perimmäisiä”, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Suunnittelet kolumnin kirjoittamista, Tomi Einonen

MTV Uutisten vastaava päätoimittaja keskustelee alaistensa kanssa, kun haluaa saada yhteiskunnalliset näkemyksensä esille.

Verkosta tuli suomalaisten tärkein uutislähde

Sanomalehtien verkkosivut ohittivat televisiolähetykset suomalaisten ykkösuutislähteenä. Verkkouutiset luetaan aiempaa useammin älypuhelimella, kertoo kansainvälinen tutkimus.

Oletko käynyt Terveydenvoinnin laitoksella?

”Yhdysrakenteet vaikuttavat joskus leviävän paikkoihin, joissa alkaa tuntua, ettei kirjoittaja enää lainkaan tiedä sääntöjen perusteita”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vad väljer just du bort från historien?

”Låt den där ena reportern göra en lite större grej på sin idé, trots att det inte direkt har att göra med pandemin. Historien tackar”, skriver Liselott Lindström.

Black isolla B:llä

”Keskustelu epätasa-arvosta ja rasismista on kuumentunut monissa amerikkalaistoimituksissa”, kirjoittaa Juha Rekola.

Syksyllä voi taas keskittyä työnhaun sijaan opiskeluun

Journalistiliiton suositus kesätyöntekijöiden rekrytoinnin aikataulusta on saamassa jatkoa, kirjoittaa Laura Forsén.

Uutismies ja kupletisti

Kuolleita: Toimittaja Janne Linnovaara 15. 6. 1970 Jämsänkoski – 28. 5. 2020 Helsinki

Porilainen monilla mausteilla

Kuolleita: Toimittaja Juha-Pekka Lammi 28. 8. 1953 Pori – 13. 4. 2020 Tampere

Asiantunteva toimittaja tallensi piano- ja urkumusiikkia

Kuolleita: Musiikkitoimittaja Leena Santalahti 21. 2. 1943 Heinola – 23. 5. 2020 Espoo

Energinen kirjallisuuden kääntäjä

Kuolleita: Suomentaja Tarja Roinila 27. 1. 1964 Jyväskylä – 19. 5. 2020 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta