Antaisit itse paremmat erätaukohaastattelut, Susanna Luikku

Susanna Luikku, 45

Avun toimittaja vastuualueenaan urheilu, politiikka, yhteiskunta ja kirjallisuus.

Työskennellyt Urheilutoimittajana myös Hämeen Sanomissa, Turun Sanomissa, Helsingin Sanomissa ja Urheilulehdessä.

Pelannut jääkiekon SM-sarjaa Kalpassa ja Tapparassa.

Työtehtävissä 13:ssa jääkiekon MM-kisoissa ja neljissä olympialaisissa.

JOURNALISTI
2.5.2019

Manu Marttinen, teksti
Meeri Utti, kuva

Avun toimittaja Susanna Luikku tähtäsi jääkiekkoilijaksi, mutta päätyi urheilutoimittajaksi. Hän suhtautuu kriittisesti otteluiden erätaukohaastatteluihin.

Jääkiekon MM-kisamatkat ovat toimittajille juhlia, joita ei kukaan ei halua pilata.

Totta kai kisoissa on mukavampi työskentelyilmapiiri, jos pelit kulkevat. Peleistä kirjoitetaan kriittisesti, jos siihen on aihetta.

Kisoissa sattuu kaikenlaista, mutta ihan kaikkea näkemäänsä ei kannata panna lehteen.

Nykyään ainakin Suomen pelaajat ovat todella ammattimaisia, joten siellä ei oikeasti tapahdu mitään sellaista, josta saisi herkullisia juttuja. Joidenkin amerikkalaisten ja kanadalaisten baarireissut alkusarjan aikana ovat asia erikseen.

MM-kisoista kirjoitettaessa on tärkeää, että pidetään yllä ajatusta lajin jatkuvasta leviämisestä uusiin maihin.

Kyllähän se on selvää, että laji voi mennä eteenpäin vain, jos sitä pidetään esillä laajasti.

Olet intohimoinen jääkiekkotoimittaja, mutta halusit nuorena jääkiekkoilijaksi.

Totta kai halusin, mutta se ei ollut realismia näillä lahjoilla eikä naiskiekossa tuolloin muutenkaan. Kun pääsin opiskelemaan, päätin, että en ainakaan mene urheilutoimittajaksi. 1990-luvun alun laman jälkeen töitä oli tarjolla vähän, muta urheilu veti, ja pääsin Hämeen Sanomien urheiluun.

Kaikki urheilutoimittajat ovat vähän traumatisoituneita siitä, ettei heistä tullut huippu-urheilijoita.

Eivät todellakaan. On toimittajalle vain eduksi, jos hänellä on lajitausta. Näitä traumatisoituneita toimittajia on tullut lähinnä muutamasta entisestä wannabe-valmentajasta.

Jääkiekkoväen on vaikea suhtautua siihen, että heistä kirjoitetaan kriittisesti.

Kyllä siellä on edelleen sellaista pikkusieluisuutta, vaikka pääasiassa suhtautuvat ihan asiallisesti.

Kirjoitit vuonna 2010 kriittisesti miesten olympiajoukkueen päävalmentajasta Jukka Jalosesta. Hän ei ole vieläkään antanut sinulle anteeksi.

Hän käyttäytyi vähän happamasti minua kohtaan sen jutun jälkeen, mutta olisi aika lapsellista, jos hän edelleen olisi siitä vihainen. Tuskin on.

Jääkiekkotoimittajat ovat kuin yhteisestä sopimuksesta pitäytyneet kirjoittamasta kriittisesti Teemu Selänteestä.

Urheilutoimittajat ovat kirjoittaneet kriittisesti peliin liittyvistä asioista, mutta esimerkiksi hänen yksityiselämänsä ei kuulu meille.

Seuranta-alueitasi ovat urheilun lisäksi politiikka ja kirjallisuus. Urheilutoimittaminen ei riitä sinulle älylliseksi haasteeksi.

Kyllä se riittäisi ihan hyvin, mutta minua kiinnostavat muutkin asiat kuin urheilu. Sitä paitsi olen töissä yleisaikakauslehdessä, joten joka viikolle ei vain riitä urheilujuttuja tehtäväksi.

Moni hyvä toimittaja menee hukkaan seuraamalla vain urheilua.

Ei mene. Kyse on vain siitä, miten tätä työtä tekee.

Naisten jääkiekosta raportointi on erityisesti miestoimittajille edelleen hankala paikka.

Ei ole enää. Tässä on menty paljon eteenpäin. Esimerkiksi naisten jääkiekon MM-kisat olivat tästä hyvä esimerkki. Muutos näkyi ottelulähetyksissä ja uutiskirjoittelun määrässä ja laadussa.

Ahdistut, kun katsot ottelulähetystä, jossa on nainen asiantuntijakommentaattorina.

En todellakaan. Eihän niitä kommentteja jalkovälistä anneta. Pääasia on, että kommentaattori osaa hommansa. On tietysti ilahduttavaa, että naiset ovat päässeet enemmän ääneen myös isojen kisojen kommentaattoreina.

On tärkeää, että erätauoilla toimittajat pyytävät pelaajia kertomaan, millä eväillä nämä aikovat pelata seuraavan erän.

Erätaukohaastatteluissa kumpikaan osapuoli ei anna itsestään hyvää kuvaa. Kysymykset ovat vähän tyhmiä ja peliin keskittyvän pelaajan vastaukset myös. Ehkä urheilujournalismi ei kärsisi, jos ne jätettäisiin pois kokonaan.

Antaisit itse kiinnostavampia erätaukokommentteja kuin pelaajat.

Hahaa, en antaisi. Ei siinä tilanteessa pysty sanomaan mitään järkevää.

Miesten jääkiekon MM-kisat pelataan Slovakiassa 10. – 26.  5.

Näinkö on -juttusarjassa esitetään kohtuuttomia väitteitä. Sarjan aiemmat osat voit lukea täältä.

Susanna Luikku, 45

Avun toimittaja vastuualueenaan urheilu, politiikka, yhteiskunta ja kirjallisuus.

Työskennellyt Urheilutoimittajana myös Hämeen Sanomissa, Turun Sanomissa, Helsingin Sanomissa ja Urheilulehdessä.

Pelannut jääkiekon SM-sarjaa Kalpassa ja Tapparassa.

Työtehtävissä 13:ssa jääkiekon MM-kisoissa ja neljissä olympialaisissa.



9 2020
Arkisto

Rikkaiden omaisuudesta pitäisi julkaista tietoja paljon avoimemmin

Median tulee pystyä perustelemaan kirkkaasti, miksi ihmisten verotietoja on tärkeää julkaista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Sinua masentaa, että Iltalehden lukijoita kiinnostaa tosi-tv eikä EU, Erja Yläjärvi

Iltalehden vastaava päätoimittaja Erja Yläjärvi viihtyy hyvin pomona eikä muista itsekään, mistä aiheista teki toimittajana juttuja.

Onko media oppinut virheistään, kun taloustuhon siivoaminen alkaa?

”Kun talous viimeksi horjui, suomalainen media epäonnistui tehtävässään. Se johtui siitä, että tiedotusvälineissä luotettiin järkähtämättä korkeisiin herroihin, joille oli suotu virat”, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Biden ja Trump suomeksi pikavauhdilla

Yleisradion pikatoiminnan tiimi kääntää vaaliväittelyt ja Oscar-gaalat suomeksi muutamassa tunnissa. Esimerkiksi Trumpin ja Bidenin toinen väittely alkoi Suomen aikaa 23. lokakuuta kello 04 ja tekstitetty lähetys TV:ssä kello 12.40.

”Suomeen tarvitaan ehdottomasti pysyvä mediatukijärjestelmä muiden Pohjoismaiden tapaan”, Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho sanoo.

Koronatukea haettiin ainakin 271 tiedotusvälineelle

Suurin osa hakijoista on pieniä sanomalehtitaloja. Viestintäministeriön asettama työryhmä pohtii myös pysyvää mediatukea.

Työlainsäädäntö suojaa myös poikkeusoloissa

”Alan uusiin työsopimuksiin on keväästä alkaen ilmestynyt erilaisia covid-19-pykäliä. Kirjaukset ovat kuitenkin pääosin lain ja työehtosopimusten vastaisia ja siksi mitättömiä”, kirjoittaa juristi Mari Marttila.

Kuusi tapaa miellyttää johtolauseneurootikkoa

”Älä ole asenteellinen. Ainakaan neutraaliksi tarkoitettu uutisproosa ei tarvitse sellaisia verbejä kuin jyrähtää”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Ackrediteringsbusinessen blomstrar i Afrika

Det här betyder delvis att det är få frilansar som har råd och möjlighet att rapportera från Afrika. Samtidigt är det bra att komma ihåg att det här är verkligheten för största delen av de afrikanska journalisterna, skriver Liselott Lindström.

Voimistelunopettajasta tuli toimittaja

Toimittaja Esko Kähkönen 20. 4. 1927 Rovaniemi – 28. 9. 2020 Rovaniemi

”Imatran aluepäällikkö” ja ay-vaikuttaja on poissa

Toimittaja Heikki Luukkanen 25. 11. 1946 Ruokolahti – 27. 9. 2020 Helsinki

Yksin ei tarvitse selviytyä

Jokaisessa neuvottelussa ei voi voittaa, mutta mitään ei saa, jos ei uskalla pyytää, kirjoittaa Mediakunnan Johanna Sillanpää.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta