Jukka Koivulan, 32, mielestä Jyväskylän kaltaiset yliopistokaupungit häviävät siinä, etteivät työllistä kouluttamiaan toimittajia niin hyvin kuin voisivat. Itse hän muutti Jyväskylään reilu neljä vuotta sitten Maaseudun Tulevaisuuden aluetoimittajaksi.

Yli tuhat kolmekymppistä katosi

Vanheneva ala

Journalistiliiton jäsenistössä suurin ikäryhmä ovat 60 vuotta täyttäneet, joita on 35 prosenttia. Heidän määränsä on kasvanut 27 prosenttia sitten vuoden 2011. Eläkkeellä jäsenistä on 28 prosenttia.

Elinkeinoelämän palkkatilastossa lehdistön toimituksellisen henkilöstön suurin ikäryhmä ovat 50–59-vuotiaat, joita oli 31 prosenttia vuonna 2017. Suhteellisesti eniten on kasvanut yli 60-vuotiaiden ikäryhmä.

Viime vuonna Journalistiliiton jäsenmäärä laski 1,8 prosenttia. Liittoon kuului vuoden lopussa 14 311 jäsentä.

JOURNALISTI
28.3.2019

Marja Honkonen, teksti
Mikko Vähäniitty, kuva

Kolmekymppisissä on käynyt media-alalla kato, kertovat Journalistiliiton ja työnantajien tilastot. Taantuma teki alalle tulosta vaikeaa.

Kolmekymppisissä on käynyt media-alalla kato, kertovat Journalistiliiton ja työnantajien tilastot.

Journalistiliiton 30–39-vuotiaiden jäsenten määrä väheni vuosina 2011–2018 37 prosenttia. Viime vuoden lopussa heitä oli lähes 1 400 vähemmän kuin aiemmin.

Taantuma teki monelle uran alun hankalaksi, Journalistiliiton palvelujohtaja Simon Huldén arvioi. Vuoden 2008 jälkeen alalta on kadonnut yli tuhat työpaikkaa. Uusia ei ole juuri syntynyt, sillä mediatalous ei ole kohentunut noususuhdanteesta huolimatta.

Kaikkiaan liiton jäsenmäärä on kutistunut 8,7 prosenttia. Jäseniä on aiempaa vähemmän lähes kaikissa ikäryhmissä. Ainoastaan 60 vuotta täyttäneiden määrä kasvaa. Heitä on yli tuhat enemmän kuin aiemmin.

30–39-vuotiaita on kuitenkin kadonnut liiton tilastoista eniten. Ennen liiton toiseksi suurin ikäryhmä on kutistunut toiseksi pienimmäksi, 16,5 prosenttiin koko jäsenistöstä. Työsuhteisista jäsenistä kolmikymppisiä on neljännes.

 

Sama kato näkyy Ylen tilastoissa. Ylessä toimituksellista työtä tekevien 30–39-vuotiaiden määrä väheni 35 prosenttia vuosina 2011–2018. Toimituksellisen henkilöstön määrä on ylipäätään vähentynyt ja keski-ikä noussut.

Suhteessa muihin yleläisiin kolmikymppisten osuus on pienentynyt 30 prosentista 21 prosenttiin.

Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan vastaavan päätoimittajan Jouko Jokisen mukaan parasta olisi, jos toimitus olisi tasapainoinen niin ikä- kuin sukupuolijakauman puolesta. Hän ei kuitenkaan ole asiasta kovin huolissaan.

”Toki aihekirjoa pitää silmäillä. Jos joku ikäluokka on heikommin edustettu, jääkö tiettyjä aiheita käsittelemättä? Sellaista en ole vielä havainnut”, Jokinen pohtii.

Myös työnantajien Elinkeinoelämän keskusliiton tilastot kertovat kolmikymppisten kadosta. EK:n vuoden 2017 palkkatilaston mukaan 30–39-vuotiaiden osuus lehdistön toimituksellisesta henkilöstöstä oli 25 prosenttia, kun se vuonna 2011 oli 29 prosenttia. Etenkin 30–34-vuotiaiden osuus on pienentynyt.

”Varmasti toimituksiin mielellään rekrytoidaan nuoria, mutta koko tämän vuosikymmenen ajan lehtien vaikea taloustilanne on jarruttanut tätä uusiutumista”, Medialiiton toimitusjohtaja Jukka Holmberg sanoo.

 

Journalistiliiton tilaston perusteella kolmikymppisiä on suhteessa eniten töissä pääkaupunkiseudulla ja Ahvenanmaalla, vähiten Keski-Pohjanmaalla ja Hämeessä. Jopa maakunnissa, joissa tarjotaan alan koulutusta, on melko vähän kolmekymppisiä, työsuhteessa olevia jäseniä. Opiskelijat muuttavat töiden perässä muualle.

Se on seurausta maakuntalehtien linjauksista, arvioi Keski-Suomen Journalistien puheenjohtaja Jukka Koivula.

”Joissakin mediataloissa tuntuu olevan vallalla ajattelu, että työsuhteet ovat lähtökohtaisesti määräaikaisuuksia ja tarvittaessa töihin tulevan tehtäviä”, Koivula sanoo.

”On mediataloja, joista on mahdotonta saada vakituista työtä, vaikka hoitaisi hommansa kuinka hyvin.”

Koivula toivoisi, että maakuntalehdet katsoisivat ”aivovuodon” vuoksi itseään peiliin. Jääjiä olisi, jos olisi paikkoja.

”Minusta olisi tärkeää, että työikäiset, osaavat journalistit voisivat rakentaa elämänsä myös maakuntaan”, hän sanoo.

 

Töiden väheneminen toimituksissa ei ole osunut vain uusiin journalisteihin. Journalistiliiton jäsenien väheneminen kertoo myös, että alaa on vaihdettu.

”Työllisyystilanne ei ole mitenkään helppo, ja viestinnän ja markkinoinnin puolelle on valunut porukkaa. Onneksi osa heistä on jäänyt jäseniksi”, Pohjois-Karjalan journalistiyhdistyksen puheenjohtaja Eveliina Salomaa arvioi tilannetta alueellaan.

Salomaan mukaan yhdistyksen jäsenmäärä on toisaalta viime vuosina pysynyt melko tasaisena.

Ammattiyhdistyksiin kuuluvien työtekijöiden määrä on Suomessa ylipäätään laskenut koko 2000-luvun ajan. Työ- ja elinkeinoministeriön maaliskuussa julkaiseman tutkimuksen mukaan vuoden 2017 lopussa järjestäytymisaste oli enää 60 prosenttia.

Työnantajat eivät toistaiseksi kiirehdi huolestumaan siitä, että toimittajia karkaa muille aloille. Ylen Jokisen mukaan aluetoimitusten työpaikkoihin on riittänyt hyviä hakijoita, vaikka heitä onkin yleensä pääkaupunkiseutua vähemmän.

Holmbergin mukaan on terve ilmiö, että ihmiset liikkuvat alalta ja paikkakunnalta toiselle.

”Toimivan demokratian kannalta on kuitenkin erittäin tärkeää, että alue- ja paikallislehdistö säilyy päätöksenteon seuraajana ja raportoijana koko maassa.”

Vanheneva ala

Journalistiliiton jäsenistössä suurin ikäryhmä ovat 60 vuotta täyttäneet, joita on 35 prosenttia. Heidän määränsä on kasvanut 27 prosenttia sitten vuoden 2011. Eläkkeellä jäsenistä on 28 prosenttia.

Elinkeinoelämän palkkatilastossa lehdistön toimituksellisen henkilöstön suurin ikäryhmä ovat 50–59-vuotiaat, joita oli 31 prosenttia vuonna 2017. Suhteellisesti eniten on kasvanut yli 60-vuotiaiden ikäryhmä.

Viime vuonna Journalistiliiton jäsenmäärä laski 1,8 prosenttia. Liittoon kuului vuoden lopussa 14 311 jäsentä.



3 2019
Arkisto

Inhimillinen erehdys

Toimittaja Ilkka Pernu luuli päässeensä unelmaduuniin, mutta huomasi pian antaneensa journalistin ammattitaitonsa markkinointiviestinnälle. Entistä useampi toimittaja tekee journalismin ohella konsultointia ja muuta viestintätyötä. Heikentääkö se median uskottavuutta?

”Joka jutussa on oltava ilmastonäkökulma”

Vihreän Langan päätoimittajan Riikka Suomisen mukaan media alisuorittaa ilmastonmuutoksen.

Kansainvälinen kuvajournalismi vaatii lentämistä – siksi siitä on luovuttava, sanoo Touko Hujanen

Ilmastonmuutosnäkökulma lävisti Vuoden kuvajournalistin koko työn ja arjen.

Oikeasti haluaisit olla muotitoimittaja, Pekka Mervola

Keskisuomalaisen päätoimittaja kirjoittaa paljon kolumneja, joista syntyy usein kohuja. Ylestä hän puhuu pomonsa kanssa korkeintaan kerran kuussa.

Toimittajien keskiluokkaisuus vaikuttaa uutisointiin köyhiä koskevista laeista

Toimittajat unohtivat sote-uudistuksesta sosiaalipalveluiden puolen. Sen unohtivat myös lainsäätäjät, mutta eipä heitä siitä juuri tiedotusvälineissäkään muistuteltu. Miksi olisi, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Jukka Koivulan, 32, mielestä Jyväskylän kaltaiset yliopistokaupungit häviävät siinä, etteivät työllistä kouluttamiaan toimittajia niin hyvin kuin voisivat. Itse hän muutti Jyväskylään reilu neljä vuotta sitten Maaseudun Tulevaisuuden aluetoimittajaksi.

Yli tuhat kolmekymppistä katosi

Kolmekymppisissä on käynyt media-alalla kato, kertovat Journalistiliiton ja työnantajien tilastot. Taantuma teki alalle tulosta vaikeaa.

Hanna Ilkko maskeeraa näyttelijä Hannu-Pekka Björkmanin Nyrkki-tv-sarjan kuvauksissa Vantaalla.

"Luulin että puuteroit vaan neniä"

Maskeeraajan täytyy tietää, mitä seuraavassa kohtauksessa tapahtuu.

Stark röst. Samar Yazbek var det stora affischnamnet på årets upplaga av Umeå Littfest, där hon berättade om situationen i Syrien och arbetet med boken Nitton kvinnor – Berättelser om syriskt motstånd.

Samlar in berättelser om motståndet

Samar Yazbek låter nitton kvinnor berätta om de fasor de upplevde under Syriekrisens första år.

Koulutusmyynnistä lisätuloja mediataloille

Mediatalot tekevät lisäbisnestä kouluttamalla yrityksiä ja viranomaisia. ”On eduksi journalismille, mitä paremmin sekä haastattelija että haastateltava osaavat hommansa”, Tekniikan Maailman päätoimittaja Reijo Ruokanen sanoo.

Ylen karjalankielinen freelancer Natalia Giloeva pitää karjalankielisiä uutisia päätyönään. Häntä ilahduttaa, että esimerkiksi uutisia varten luotu počinruočči eli siansaksa on levinnyt muiden karjalankielisten käyttöön. ”Haluaisin että karjalaiset vaikuttaisivat itse kieleensä, ettei sitä tekisi ainoastaan kääntäjä tai lautakunta.”

Kuibo parem karjalakse?

Vähemmistökielen sanasto kasvaa käännösuutisilla ja Facebook-kyselyillä.

Näin syntyy Ylen Tulosilta

Eduskuntavaali-illan tv-lähetyksen valmistelu alkaa melkein vuotta ennen h-hetkeä. Vaali-iltana on töissä satoja yleläisiä.

Zeldan viides, kulisseja käsittelevä numero syntyy paljolti sähköisten viestimien varassa, koska Hanna Valle opiskelee Amsterdamissa. Aiempien numeroiden teemat ovat ruumis, rakkaus, valta ja mieli. ”Zeldan lähtökohta on feministinen, mutta annamme tilaa käsitellä monenlaisia tuntemuksia ja havaintoja. On hienoa laajentaa lukijoiden näkemystä maailmasta ja rakenteista, jotka siihen vaikuttavat.”

Vapaaehtoisten kokeilujen koti

Visuaalinen suunnittelija Hanna Valle halusi rakentaa ympärilleen yhteisön, jonka kanssa käsitellä tärkeitä aiheita. Syntyi verkkolehti Zelda.

Vikesin toiminnanjohtaja Auli Starck vieraili maaliskuussa Myanmarissa Yangon Film Schoolissa. Maan poliittisesta tilanteesta huolimatta opiskelijat ovat pystyneet tekemään myös kriittisiä dokumentteja. Kuvassa on Starckin kanssa koulun henkilökuntaa, opiskelijoita ja valmistuneita, jotka ovat edelleen mukana sen toiminnassa, vasemmalta Nwaye Zar Che Soe, Wai Mar Nyunt, Lindsey Merrison, Aleksandra Minkiewicz, Starck, Soe Arkar Htun, Khin Myanmar.

Kokoaan suurempi "nollaseiska"

Viestintä ja kehitys -säätiö moninkertaistaa journalisteilta kerätyn solidaarisuusrahan. Kuluva vuosi on Vikesin viidestoista.

Vinnande samarbete. Eva Jung, Simon Bendtsen och Michael Lund vid prisutdelning i januari i år.

Avslöjade Danmarks största bankskandal – belönades med Cavlingpriset

Samarbetet mellan Eva Jung, Simon Bendtsen och Michael Lund fungerade väl, men det nationsöverskridande granskande arbetet krävde också råd och kunskapsdelning från kollegor runt om i världen.

Terveystiedon toimittaja

Uusi päätoimittaja Anne Lahnajärvi haluaa Mediuutisten tuottavan lääkäreiden puheenaiheet.

Apua ammatillisiin unelmiin

Haaveiletko tietokirjan kirjoittamisesta, valokuvanäyttelystä tai opintomatkasta? Journalisti listaa apurahoja journalisteille, kuvittajille ja kääntäjille.

Journalisti täyttää huhtikuussa 95 vuotta. ”Vuosien saatossa lehti on muuttunut järjestökentän rasahdusten raportoijasta koko median, journalismin ja viestintäalan suuntaa kommentoivaksi ja muokkaavaksi voimaksi”, sanoo päätoimittaja Maria Pettersson.

Journalistin paperiversio uudistui, verkkolehti uudistuu seuraavaksi

Päätoimittaja Maria Pettersson lupaa alan syvällistä arviointia ja reilua mediakritiikkiä.

När intrycket är färgat

Fullständig objektivitet är en platonsk idé men hurdant intryck journalisten gör är hårdvaluta. Lämnar intrycket en partifärg är devalveringen i full gång, skriver Dan Lolax.

Tähtien määrä katosi puolueen nimestä

Vanhoilla puolueilla on teksteissä vakiintuneet käyttönimensä ja lyhenteensä, mutta toimiiko sama ”aakkosmankeli” uusilla, pohtii Ville Eloranta.

Avoimuus parantaisi palkkakeskustelua

Media-alan työn tulokset ovat kaikkien nähtävillä, mutta miksi työstä maksettava korvaus ei ole, kysyy Tytti Oras.

Taloutta tv-uutisissa kommentoineista poliitikoista yli 90 prosenttia miehiä

Muita miesvetoisia aiheita olivat muun muassa ulko- ja turvallisuuspolitiikka, sisäpolitiikka, vaalit ja teollisuus, ilmenee Joonas Lehtosen pro gradusta.

Väinöt sekaisin

Elettiin vuotta 1975. Olin Savon Sanomien kesätoimittajana Helsingissä. Etyk-hulinan lomassa tapahtui muutakin – muun muassa kesätoimittajan nimisekoilu, kirjoittaa Ilkka Vänttinen.

Sopimalla voi pelastaa työpaikan

Journalistiliiton juristi Sanna Nikula ei vieläkään ole varma, mikä sai työnantajan muuttamaan mielensä. Kertaalleen irtisanotulle löytyi kuitenkin uusi työ.

Koura- ja Bonnier-palkinnot jaettiin

KOURA-koulutusrahasto palkitsi tv-, radio- ja verkkosisältöjä kuudessa kategoriassa. Erikoispalkinnot saivat Ylen Sara Rigatellin ja MTV:n Timo Innasen jutut seksuaalisesta ahdistelusta ja häirinnästä.

Kainuulainen urheilumies on poissa

Kuolleita: Toimittaja Seppo Karppinen 9.1.1944 Kajaani – 7.12.2018 Kajaani

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta