Väinöt sekaisin

JOURNALISTI
28.3.2019

Ilkka Vänttinen

Kirjoittaja on eläkkeellä oleva toimittaja.

Elettiin vuotta 1975. Olin Savon Sanomien kesätoimittajana Helsingissä. Etyk-hulinan lomassa tapahtui muutakin – muun muassa kesätoimittajan nimisekoilu, kirjoittaa Ilkka Vänttinen.

Elettiin vuotta 1975. Olin Savon Sanomien kesätoimittajana Helsingissä. Etyk-hulinan lomassa tapahtui muutakin – muun muassa kesätoimittajan nimisekoilu.

Väinö Turunen Savonlinnasta istui eduskunnassa. Savonlinnan kylpyläkasinon omistusta järjesteltiin ja myös Turunen oli mukana kuvioissa. Lehdistötilaisuudessa otettiin kuva, jossa olivat mukana uudet ja vanhat hallintomiehet – myös Turunen. Sovimme Pressfoton kuvaajan kanssa, että hän välittää kuvassa olevien nimet Kuopioon.

Kuvateksti kertoi, että Turusen paikalla palstoilla poseerasi Väinö Tanner. Turunen ja Tanner saattoivat kuvaajan muistilapun harakanvarpaissa näyttää samanlaisilta, mutta toimittajan piikkiinhän moka meni.

Samana kesänä kirjoitin vielä ainakin yhden uutisen, jossa piti esiintyä kansanedustaja Väinö Turunen. Tällä kertaa Turunen oli vaihtunut tannerilaiseen demaripoliitikkoon Väinö Leskiseen. Tämä virhe oli pakko ottaa ihan omalle kontolle. Sekin oli oikaisun paikka.

Samana päivänä Savon Sanomien Savonlinnan toimituksesta Mirja Kukkonen soitti Kluuvikadulle pääkaupunkiin ja kertoi, että se on sitten tästä lähtien Väinö Turunen – ei Tanner eikä Leskinen. Uskoin Kukkosta.

Väinö-sekoilun olen käynyt läpi myös Turusen itsensä kanssa. Ystävystyin opiskeluvuosina hänen poikaansa Kimmoon Tampereella ja tietysti jossakin vaiheessa tuli puheeksi, että juuri minä olen se toimittaja, joka teki hänen isästään ensin Tannerin ja sitten vielä Leskisen. Asia puhuttiin selväksi jollakin kyläreissulla.

Nimisekoilu tuli jälleen mieleeni, kun kuulin Väinö Turusen kuolleen joulun alla lähes 92-vuotiana.



5 2020
Arkisto

Tämä voi olla ainoa tilaisuutemme mediatukeen

Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa valtio on jakanut journalismille koronatukea 24 – 66 miljoonaa euroa normaalin mediatuen päälle. Suomessa tiedonvälitystä ei tueta, vielä. Nyt tilanne on kuitenkin lupaavampi kuin vuosikymmeniin, kirjoittaa Maria Pettersson.

Kuohuva toimitus on loistopaikka edetä uralla, Riikka Räisänen

Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittaja tietää jo, kuka kolumnisti seuraavaksi ehdottaa yhtiön rahoituksen leikkaamista.

Koronan mukana kiire katosi ja filosofia palasi

Kodissamme on nukuttu enemmän kuin aikoihin. Yhtenä yönä en saanut unta, kun olin nukkunut niin jumalattoman paljon edellisinä, kirjoittaa Lauri Rotko.

Medier med mössan i hand

”Det är problematiskt om mediernas roll och deras stödbehov villkoras med coronavirusutbrottet”, skriver Dan Lolax.

Mediatuki on demokratiatuki – ja poliitikkojen olisi aika ymmärtää se

”Median asia ei ole vain median asia. Se on kansalaisten asia. Ja tämä tuntuu poliitikoilta unohtuneen”, kirjoittaa Hanne Aho.

Arvoisat kansalaiset, muistakaa resilienssi!

”Lohdullista – mutta samalla oireellista – on se, että moni journalisti pyrkii edelleen selittämään resilienssin”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Verkko toi uutta ay-koulutukseen

”Verkkokoulutus osoittautui yllättävän käteväksi ja vuorovaikutukselliseksi koulutusmuodoksi”, kirjoittaa työehtoasiamies Terhi Tarvainen.

Direktsändningarnas man

Döda: Redaktör Tomas Ek 6. 1.1957 Helsingfors – 2. 5.2020 Helsingfors

Teräväkielinen pomo muisti myös kannustaa

Kuolleita: Päätoimittaja Pekka Hyvärinen 20. 7. 1951 Kuopio – 10. 5. 2020 Helsinki

Uutisia, ei niinkään analyysejä

Kuolleita: Toimittaja Olli Pohjanpalo 21. 3. 1954 Hamilton Kanada – 11. 5. 2020 Helsinki

”Julkaistu kuva oli hyvä kuva”

Kuolleita: Valokuvaaja Mauri Vuorinen 11. 10. 1928 Hämeenkyrö – 30. 3. 2020 Tampere

Oikeutta puolustava marjakapitalisti

Kuolleita: Toimittaja Helena Hyvärinen 6.11. 1950 Tampere – 1.5.2020 Tampere

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta