Vikesin toiminnanjohtaja Auli Starck vieraili maaliskuussa Myanmarissa Yangon Film Schoolissa. Maan poliittisesta tilanteesta huolimatta opiskelijat ovat pystyneet tekemään myös kriittisiä dokumentteja. Kuvassa on Starckin kanssa koulun henkilökuntaa, opiskelijoita ja valmistuneita, jotka ovat edelleen mukana sen toiminnassa, vasemmalta Nwaye Zar Che Soe, Wai Mar Nyunt, Lindsey Merrison, Aleksandra Minkiewicz, Starck, Soe Arkar Htun, Khin Myanmar.

Kokoaan suurempi "nollaseiska"

JOURNALISTI
28.3.2019

Marja Honkonen, teksti
TaRa, kuva

Viestintä ja kehitys -säätiö moninkertaistaa journalisteilta kerätyn solidaarisuusrahan. Kuluva vuosi on Vikesin viidestoista.

Julkisen sanan neuvosto Namibiaan, yhteisöradio Tansaniaan ja yli tuhat koulutettua toimittajaa 26 maassa.

Siinä muutamia Viestintä ja kehitys -säätiön aikaansaannoksia. Säätiö on pärjännyt valtion kehitysyhteistyörahojen jaossa hyvin, vaikka rahoituksen tasoa on kuluneella hallituskaudella leikattu.

Vikes sai viime vuoden lopussa ulkoministeriöltä kolmeksi vuodeksi yhteensä 1,8 miljoonan euron rahoitukset viidelle hankkeelle. Maaliskuussa varmistui vielä yksi lähes 145 000 euron rahoitus.

Säätiölle oli hyödyksi, että hallituksen kehityspoliittisessa ohjelmassa mainittiin sananvapaus ja riippumaton media, ensimmäistä kertaa.

”Suomessa ei ole muita, jotka keskittyisivät kehitysyhteistyössä niiden tukemiseen”, säätiön vakituiseksi toiminnanjohtajaksi helmikuussa nimitetty Auli Starck sanoo.

Vikesin vahvuus on myös, että sen hankkeissa journalistit tukevat toisia journalisteja.

”Meillä on annettavaa myös asiantuntijoina. Kyse ei ole vain rahojen siirtämisestä”, Starck sanoo.

Hiljattain Vikes sai ulkopuoliselta arvioijalta kehuja tutkivan journalismin tukemisesta Nepalissa. Koulutuksiin osallistuneet ovat tehneet skuuppeja, joista yksi lopulta johti maan korkeimman oikeuden presidentin erottamiseen.

 

Kuluva vuosi on Vikesin viidestoista. Säätiö perustettiin vuonna 2004 Journalistiliiton päätettyä käyttää 0,7 prosenttia jäsenmaksutuloista kansainväliseen solidaarisuuteen. Peruspääoman keräsi 26 järjestöä ja virallisesti toiminta alkoi seuraavana keväänä.

Journalistiliitto tukee Vikesiä edelleen vuosittain 0,7 prosentilla, viime vuonna 27 000 eurolla. 85 prosenttia Vikesin rahoista on kuitenkin julkista avustusta valtiolta ja EU:lta. Vikesin puheenjohtaja, Journalistiliiton kansainvälinen asiamies Juha Rekola huomauttaakin, että muun tuen avulla liiton solidaarisuusraha moninkertaistuu.

Vikes tarvitsee myös lahjoituksia. Toimittajat lahjoittavat rahan lisäksi vapaaehtoistyötä. Sillä säätiö kattaa noin puolet moniin hankkeisiin vaadittavasta omarahoituksesta.

Säätiön kasvua kuvaa se, että kun vuoden 2005 hankkeiden budjetti oli noin 80 000 euroa, nyt se on miljoona.

 

Vikes toimii tällä hetkellä Suomen lisäksi seitsemässä maassa. Hankalin niistä on Rekolan ja Starckin mukaan Somalia, jossa turvallisuustilanne on surkea. Toisaalta Rekola on maassa tehdystä työstä juuri siksi erityisen ylpeä.

Myanmarissa yhteistyö dokumentaristeja kouluttavan Yangon Film Schoolin kanssa on taas onnistunut kuin oppikirjoissa. Vikesin pitkään tukeman hankkeen on määrä pyöriä kolmen vuoden kuluessa omillaan.

”Se on klassinen esimerkki siitä, kuinka kehitysyhteistyö tekee itsensä tarpeettomaksi”, Starck kiittelee.



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta