Toimittajien keskiluokkaisuus vaikuttaa uutisointiin köyhiä koskevista laeista

JOURNALISTI
28.3.2019

Susanna Kuparinen

Kirjoittaja on toimittaja, käsikirjoittaja ja teatteriohjaaja.

Toimittajat unohtivat sote-uudistuksesta sosiaalipalveluiden puolen. Sen unohtivat myös lainsäätäjät, mutta eipä heitä siitä juuri tiedotusvälineissäkään muistuteltu. Miksi olisi, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Tammikuussa menehtynyt Iltalehden Olli Ainola oli maan lahjakkaimpia toimittajia. Hän kirjoitti antaumuksella paitsi turvallisuuspolitiikasta ja taloudesta, myös sosiaalipolitiikasta, jota perinteisesti on pidetty akkojen touhuna. Viimeisenä elinvuotenaan hän perkasi Kelan toimeentulotukikatastrofin.

Kun perustoimeentulotuki siirrettiin kunnilta Kelan hoidettavaksi, Kelan palvelut ruuhkautuivat pahasti ja kymmenet tuhannet ihmiset jäivät ilman rahaa vuokraan, lääkkeisiin ja ruokaan. Emme koskaan saa tietää, kuinka monta häätösopimusta ja maksuhäiriömerkintää huonosti toiminut tietojärjestelmä ja henkilöstövaje saivat aikaan. Sen sijaan Ainolan jutun ansiosta tiedämme, mitä todella tapahtui: Ketkä sössivät toimeentulotuen maksatuksen siirron ja millaista valtapeliä siirron takana käytiin. Ainola purki auki koko vastuuketjun valtiovarainministeriön kansliapäälliköstä Martti Hetemäestä keskeisten poliitikkojen kautta Kelan johtoryhmään ja päävastuulliseen, Kelan silloiseen pääjohtajaan Liisa Hyssälään, joka pokkasi sotkun keskellä Kelan kultaisen ansiomerkin.

 

Toimeentulotuen ”maksukaaos” on esimerkki lainsäädäntöprosessista, jossa kaikki on mennyt päin seinää. Samanlainen kauhistus oli työttömyysturvan aktiivimalli. Perustoimeentulotukea maksettiin vuonna 2017 yli 400 000 henkilölle. Työttömiä ja piilotyöttömiä on karkeasti arvioiden 300 000. Kyse ei ole marginaalijengistä. Silti lait kömpivät määrätietoisesti maaliin ilman mediahuomiota ja julkista keskustelua – ennen kuin oli liian myöhäistä.

Kun uutisointiin lopulta herättiin, muistutti se kotisohvalta seurattuna suuronnettomuusuutisointia. Molemmissa tapauksissa media otti roolin eräänlaisena uhripäivystyksenä. Tässä on mikki, nauhuri pyörii, kerro miten sinua raukkaa nyt riepotellaan. Media välitti kymmenittäin yksityiskohtaisia tarinoita eri tavoin pulaan joutuneista ihmisistä. Kuvissa näkyi harmaakasvoisia, toivottomia kansalaisia erilaisissa jonoissa ja virastoissa henkilökohtaisen ahdingon ja systeemin nujertamina, vihaisia massoja osoittamassa mieltä lumisateessa.

Antamalla tilaa mielivallan kokemusasiantuntijoille media toteutti tärkeää yhteiskunnallista tehtävää, jossa jokaisella on oikeus tulla kuulluksi!

Paitsi että ei sinne päinkään. Median toiminta oli köyhyyspornoa, joka levitti voimattomuutta – käsitystä siitä, että systeemi on mätä kone, joka suoltaa ulos päätöksiä, joihin ei voi vaikuttaa.

 

Keskivertotoimittaja on Journalistin noin kymmenen vuoden takaisen selvityksen mukaan melko hyvätuloinen, omistusasunnossa elelevä kaupunkilainen, joka käyttää yksityisiä työterveyspalveluja. Hän on korkeakoulutettu, koulutettujen vanhempien lapsi. Jos toimittaja on työsuhteinen, kuuluu hän ylempään keskiluokkaan.

Toimittajien keskiluokkaisuudella on selitetty myös sitä, että sote-uudistuksesta unohdettiin kokonaan sosiaalipalveluiden puoli. Sen unohtivat myös lainsäätäjät, mutta eipä heitä siitä juuri tiedotusvälineissäkään muistuteltu.

Miksi olisi. Terveyspalveluita käytämme me terveet. Sosiaalipalveluita käyttävät aktiivimallista ja toimeentulotukikaaoksesta seonneet moniongelmaiset vammaiset ja narkkaavat alkoholistit. Kevyet mullat. Kuolema vapauttaa.

 

Pitääkö hyväosaisen ihmisen tiristää itsestään empatiaa ja sääliä kiinnostuakseen itseään alempien sosioekonomisten ryhmien kohtaloista? Ei pidä.

Ainola ei kirjoittanut juttuunsa ainuttakaan myötätunnon ilmaisua, eikä siitä löydy tilannettaan surkuttelevaa eläkeläistä. Hän kohdistaa katseensa omaan vertaisryhmäänsä: hyväosaisiin, jotka tekivät päätökset. Kun kämppä menee alta, on nälkä ja lääkkeet jäävät apteekkiin, kansalainen ei tarvitse toimittajan myötätuntoa. Hän haluaa tietää kuka teki, mitä teki ja miksi.



5 2020
Arkisto

Tämä voi olla ainoa tilaisuutemme mediatukeen

Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa valtio on jakanut journalismille koronatukea 24 – 66 miljoonaa euroa normaalin mediatuen päälle. Suomessa tiedonvälitystä ei tueta, vielä. Nyt tilanne on kuitenkin lupaavampi kuin vuosikymmeniin, kirjoittaa Maria Pettersson.

Kuohuva toimitus on loistopaikka edetä uralla, Riikka Räisänen

Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittaja tietää jo, kuka kolumnisti seuraavaksi ehdottaa yhtiön rahoituksen leikkaamista.

Koronan mukana kiire katosi ja filosofia palasi

Kodissamme on nukuttu enemmän kuin aikoihin. Yhtenä yönä en saanut unta, kun olin nukkunut niin jumalattoman paljon edellisinä, kirjoittaa Lauri Rotko.

Medier med mössan i hand

”Det är problematiskt om mediernas roll och deras stödbehov villkoras med coronavirusutbrottet”, skriver Dan Lolax.

Mediatuki on demokratiatuki – ja poliitikkojen olisi aika ymmärtää se

”Median asia ei ole vain median asia. Se on kansalaisten asia. Ja tämä tuntuu poliitikoilta unohtuneen”, kirjoittaa Hanne Aho.

Arvoisat kansalaiset, muistakaa resilienssi!

”Lohdullista – mutta samalla oireellista – on se, että moni journalisti pyrkii edelleen selittämään resilienssin”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Verkko toi uutta ay-koulutukseen

”Verkkokoulutus osoittautui yllättävän käteväksi ja vuorovaikutukselliseksi koulutusmuodoksi”, kirjoittaa työehtoasiamies Terhi Tarvainen.

Direktsändningarnas man

Döda: Redaktör Tomas Ek 6. 1.1957 Helsingfors – 2. 5.2020 Helsingfors

Teräväkielinen pomo muisti myös kannustaa

Kuolleita: Päätoimittaja Pekka Hyvärinen 20. 7. 1951 Kuopio – 10. 5. 2020 Helsinki

Uutisia, ei niinkään analyysejä

Kuolleita: Toimittaja Olli Pohjanpalo 21. 3. 1954 Hamilton Kanada – 11. 5. 2020 Helsinki

”Julkaistu kuva oli hyvä kuva”

Kuolleita: Valokuvaaja Mauri Vuorinen 11. 10. 1928 Hämeenkyrö – 30. 3. 2020 Tampere

Oikeutta puolustava marjakapitalisti

Kuolleita: Toimittaja Helena Hyvärinen 6.11. 1950 Tampere – 1.5.2020 Tampere

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta