Toimittajien keskiluokkaisuus vaikuttaa uutisointiin köyhiä koskevista laeista

JOURNALISTI
28.3.2019

Susanna Kuparinen

Kirjoittaja on toimittaja, käsikirjoittaja ja teatteriohjaaja.

Toimittajat unohtivat sote-uudistuksesta sosiaalipalveluiden puolen. Sen unohtivat myös lainsäätäjät, mutta eipä heitä siitä juuri tiedotusvälineissäkään muistuteltu. Miksi olisi, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Tammikuussa menehtynyt Iltalehden Olli Ainola oli maan lahjakkaimpia toimittajia. Hän kirjoitti antaumuksella paitsi turvallisuuspolitiikasta ja taloudesta, myös sosiaalipolitiikasta, jota perinteisesti on pidetty akkojen touhuna. Viimeisenä elinvuotenaan hän perkasi Kelan toimeentulotukikatastrofin.

Kun perustoimeentulotuki siirrettiin kunnilta Kelan hoidettavaksi, Kelan palvelut ruuhkautuivat pahasti ja kymmenet tuhannet ihmiset jäivät ilman rahaa vuokraan, lääkkeisiin ja ruokaan. Emme koskaan saa tietää, kuinka monta häätösopimusta ja maksuhäiriömerkintää huonosti toiminut tietojärjestelmä ja henkilöstövaje saivat aikaan. Sen sijaan Ainolan jutun ansiosta tiedämme, mitä todella tapahtui: Ketkä sössivät toimeentulotuen maksatuksen siirron ja millaista valtapeliä siirron takana käytiin. Ainola purki auki koko vastuuketjun valtiovarainministeriön kansliapäälliköstä Martti Hetemäestä keskeisten poliitikkojen kautta Kelan johtoryhmään ja päävastuulliseen, Kelan silloiseen pääjohtajaan Liisa Hyssälään, joka pokkasi sotkun keskellä Kelan kultaisen ansiomerkin.

 

Toimeentulotuen ”maksukaaos” on esimerkki lainsäädäntöprosessista, jossa kaikki on mennyt päin seinää. Samanlainen kauhistus oli työttömyysturvan aktiivimalli. Perustoimeentulotukea maksettiin vuonna 2017 yli 400 000 henkilölle. Työttömiä ja piilotyöttömiä on karkeasti arvioiden 300 000. Kyse ei ole marginaalijengistä. Silti lait kömpivät määrätietoisesti maaliin ilman mediahuomiota ja julkista keskustelua – ennen kuin oli liian myöhäistä.

Kun uutisointiin lopulta herättiin, muistutti se kotisohvalta seurattuna suuronnettomuusuutisointia. Molemmissa tapauksissa media otti roolin eräänlaisena uhripäivystyksenä. Tässä on mikki, nauhuri pyörii, kerro miten sinua raukkaa nyt riepotellaan. Media välitti kymmenittäin yksityiskohtaisia tarinoita eri tavoin pulaan joutuneista ihmisistä. Kuvissa näkyi harmaakasvoisia, toivottomia kansalaisia erilaisissa jonoissa ja virastoissa henkilökohtaisen ahdingon ja systeemin nujertamina, vihaisia massoja osoittamassa mieltä lumisateessa.

Antamalla tilaa mielivallan kokemusasiantuntijoille media toteutti tärkeää yhteiskunnallista tehtävää, jossa jokaisella on oikeus tulla kuulluksi!

Paitsi että ei sinne päinkään. Median toiminta oli köyhyyspornoa, joka levitti voimattomuutta – käsitystä siitä, että systeemi on mätä kone, joka suoltaa ulos päätöksiä, joihin ei voi vaikuttaa.

 

Keskivertotoimittaja on Journalistin noin kymmenen vuoden takaisen selvityksen mukaan melko hyvätuloinen, omistusasunnossa elelevä kaupunkilainen, joka käyttää yksityisiä työterveyspalveluja. Hän on korkeakoulutettu, koulutettujen vanhempien lapsi. Jos toimittaja on työsuhteinen, kuuluu hän ylempään keskiluokkaan.

Toimittajien keskiluokkaisuudella on selitetty myös sitä, että sote-uudistuksesta unohdettiin kokonaan sosiaalipalveluiden puoli. Sen unohtivat myös lainsäätäjät, mutta eipä heitä siitä juuri tiedotusvälineissäkään muistuteltu.

Miksi olisi. Terveyspalveluita käytämme me terveet. Sosiaalipalveluita käyttävät aktiivimallista ja toimeentulotukikaaoksesta seonneet moniongelmaiset vammaiset ja narkkaavat alkoholistit. Kevyet mullat. Kuolema vapauttaa.

 

Pitääkö hyväosaisen ihmisen tiristää itsestään empatiaa ja sääliä kiinnostuakseen itseään alempien sosioekonomisten ryhmien kohtaloista? Ei pidä.

Ainola ei kirjoittanut juttuunsa ainuttakaan myötätunnon ilmaisua, eikä siitä löydy tilannettaan surkuttelevaa eläkeläistä. Hän kohdistaa katseensa omaan vertaisryhmäänsä: hyväosaisiin, jotka tekivät päätökset. Kun kämppä menee alta, on nälkä ja lääkkeet jäävät apteekkiin, kansalainen ei tarvitse toimittajan myötätuntoa. Hän haluaa tietää kuka teki, mitä teki ja miksi.



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta